Columbus Blue Jackets 2021–2022 – uutta nousua rakentamaan

[Kavanagh]

Prospect poolien arvottaminen ei ole kovin hedelmällistä, jos lupausten top-ysikokeilujenkin aikaan ne todennäköisyydet kunkin läpimurron ja tason suhteen heiluvat aivan valtavasti. Aika harva on siis todella sellainen blue chip-prospect, eikä vaikka kakkosvaraus Ryan Murrayn uraa tekevä, jollaisten arvostus vaihtelee käytännössä läpi uran.

Eli se kritiikki kohdistuu siihen, että täällä useimmiten minkäänlaisia yksilöllisiä todennäköisyyksiä (Österbacka rohkeni tätä kirjoittaessa avaamaan pelin) hahmottelematta hehkutetaan ceulemanseja ja muita lupausjonossa olevia. Ikään kuin se top-9-lupauksellisuus tai top-4-lupauksellisuus vielä ennustaisi läpimurtoja yhtään mitenkään. Tai, että näillä top-ysin tai top-kutosen täyttäminen olisi lopulta niin varma tie tähtiin, jos pelaajista muutama on vielä ensisijaisesti laukoja, jolla ei NHL-tasolla lopulla niin erottautuvaa skill settiä välttämättä ole.

Kun onnistunutkin varaus voi lopulta olla ennemminkin NHL-rivipelaaja kuin mikään käänteentekijä, kiinnittäisin enemmän huomiota onko näitä jälkimmäisiä näköpiirissä. Hyvillä pelaajilla täytetty top-9 mallia St. Louis Blues ei ole aivan niin ajankohtainen tilannekuva Columbuksesta kuin retooling-narratiivin pohjilta täällä on annettu ymmärtää. Lupausten kokoonpanoon tuloon vaikuttaa jengin tyhjentyminen ja rebuild enemmän kuin että yhtäkkiä Columbuksen dräftääminen olisi nostanut kymmenvuotisessa vertailussa tasoaan ja tulevia huippuja ilmestynyt kuin sieniä sateella. NHL-pelaajiksi muutamalla ensi kauden Columbuksen top-9-lupauksella vaikuttaisi olevan erittäin hyvät saumat, mutta huipuksi tulemisen vertailukohdiksi Dubois tai Panarin ovat aika utopistia vertailupaaluja. Anderson on myös fyysisiltä ominaisuuksiltaan ollut jo dräftihetkestä sarjan eliittiä, kun Columbuksen lupauksissa ei ole tällä erää kuin top-9-listoilta pudonnut Foudy siltä osin erottuva. Voihan tietysti treenikesä muuttaa sitä tilannetta jonkun osalta nopeastikin, mutta pelaajatyyppeinä ei ole ollenkaan enää Duboisin ja Johansenin kaltaisia huippukeskushyökkääjiä, jotka pystyivät ottamaan tilaa ja avainminuutteja hyökkäysalueella mailallaan ja ruhollaan. Lainetta en tähän sarjaan laskisi, kun antaa tasoitusta molemmissa. Sillingeriltäkin se olisi aika paljon vaadittu vaikka hän Texierin ohella on ainoa, joka on tätä lupaus-narratiivia toteuttanutkin NHL:ssä. Mikä on alku, muttei mikään alfa ja oomega, jollaisena se todennäköisyystie esitetään Columbus-mediassa ja täällä useimmiten.

Paljon saa siis vielä tapahtua identiteetin ja vahvuuksien löytämiseksi kilpailullisen top-9-koostumuksen muodostamiseksi. Melko ponnetonta kiekkoa jo pari kautta esittäneeseen Columbukseen kiintyminen samalla, kun lainaa surutta menneestä vahvuuksia ja identiteettiä, vaikka omiin menee se 300, ei ole aivan reilua nykyisiä tai menneitä yksilöitä kohtaan. Nykykoostumuksen ollessa aivan muuta kuin hard to play against, jollaisen Jarmo peri ex-GM Scott Howsonilta. Hauskasti joku muotoili kysymyksensä ensi kaudesta alkusanoin "you were 25 points off the play-offs..." eilisessä lehdistötilaisuudessa, joka löytyy YouTubesta Blue Jacketsin kanavalta, jossei usko, että jengiä on seuran sisälläkin kritisoitu. Kilpailullisuuden nopea palauttaminen ei kilpasarjassa ole kovin helppo tehtävä, kun kaikille tulee käytännössä dräftistä lisäyksiä kokoonpanoon jatkuvalla syötöllä.

 

[Ollakseni]

Prospect poolien arvottaminen ei ole kovin hedelmällistä, jos lupausten top-ysikokeilujenkin aikaan ne todennäköisyydet kunkin läpimurron ja tason suhteen heiluvat aivan valtavasti. Aika harva on siis todella sellainen blue chip-prospect, eikä vaikka kakkosvaraus Ryan Murrayn uraa tekevä, jollaisten arvostus vaihtelee käytännössä läpi uran.

Eli se kritiikki kohdistuu siihen, että täällä useimmiten minkäänlaisia yksilöllisiä todennäköisyyksiä (Österbacka rohkeni tätä kirjoittaessa avaamaan pelin) hahmottelematta hehkutetaan ceulemanseja ja muita lupausjonossa olevia. Ikään kuin se top-9-lupauksellisuus tai top-4-lupauksellisuus vielä ennustaisi läpimurtoja yhtään mitenkään. Tai, että näillä top-ysin tai top-kutosen täyttäminen olisi lopulta niin varma tie tähtiin, jos pelaajista muutama on vielä ensisijaisesti laukoja, jolla ei NHL-tasolla lopulla niin erottautuvaa skill settiä välttämättä ole.

Kun onnistunutkin varaus voi lopulta olla ennemminkin NHL-rivipelaaja kuin mikään käänteentekijä, kiinnittäisin enemmän huomiota onko näitä jälkimmäisiä näköpiirissä. Hyvillä pelaajilla täytetty top-9 mallia St. Louis Blues ei ole aivan niin ajankohtainen tilannekuva Columbuksesta kuin retooling-narratiivin pohjilta täällä on annettu ymmärtää. Lupausten kokoonpanoon tuloon vaikuttaa jengin tyhjentyminen ja rebuild enemmän kuin että yhtäkkiä Columbuksen dräftääminen olisi nostanut kymmenvuotisessa vertailussa tasoaan ja tulevia huippuja ilmestynyt kuin sieniä sateella. NHL-pelaajiksi muutamalla ensi kauden Columbuksen top-9-lupauksella vaikuttaisi olevan erittäin hyvät saumat, mutta huipuksi tulemisen vertailukohdiksi Dubois tai Panarin ovat aika utopistia vertailupaaluja. Anderson on myös fyysisiltä ominaisuuksiltaan ollut jo dräftihetkestä sarjan eliittiä, kun Columbuksen lupauksissa ei ole tällä erää kuin top-9-listoilta pudonnut Foudy siltä osin erottuva. Voihan tietysti treenikesä muuttaa sitä tilannetta jonkun osalta nopeastikin, mutta pelaajatyyppeinä ei ole ollenkaan enää Duboisin ja Johansenin kaltaisia huippukeskushyökkääjiä, jotka pystyivät ottamaan tilaa ja avainminuutteja hyökkäysalueella mailallaan ja ruhollaan. Lainetta en tähän sarjaan laskisi, kun antaa tasoitusta molemmissa. Sillingeriltäkin se olisi aika paljon vaadittu vaikka hän Texierin ohella on ainoa, joka on tätä lupaus-narratiivia toteuttanutkin NHL:ssä. Mikä on alku, muttei mikään alfa ja oomega, jollaisena se todennäköisyystie esitetään Columbus-mediassa ja täällä useimmiten.

Paljon saa siis vielä tapahtua identiteetin ja vahvuuksien löytämiseksi kilpailullisen top-9-koostumuksen muodostamiseksi. Melko ponnetonta kiekkoa jo pari kautta esittäneeseen Columbukseen kiintyminen samalla, kun lainaa surutta menneestä vahvuuksia ja identiteettiä, vaikka omiin menee se 300, ei ole aivan reilua nykyisiä tai menneitä yksilöitä kohtaan. Nykykoostumuksen ollessa aivan muuta kuin hard to play against, jollaisen Jarmo peri ex-GM Scott Howsonilta. Hauskasti joku muotoili kysymyksensä ensi kaudesta alkusanoin "you were 25 points off the play-offs..." eilisessä lehdistötilaisuudessa, joka löytyy YouTubesta Blue Jacketsin kanavalta, jossei usko, että jengiä on seuran sisälläkin kritisoitu. Kilpailullisuuden nopea palauttaminen ei kilpasarjassa ole kovin helppo tehtävä, kun kaikille tulee käytännössä dräftistä lisäyksiä kokoonpanoon jatkuvalla syötöllä.

Onhan se tietysti mahdollista, että Blue Jacketsin ykköskierroksen varaukset enemmän tai vähemmän epäonnistuvat ja sitten muilta kierroksilta ei tule mitään. En kuitenkaan näe ihmeemmin syitä alkaa epäilemään sitä että joukkueen scouttaus ja varaaminen olisi muuttunut selvästi huonommaksi kuin aiemmin. Sieltähän on nimenomaan saatu napattua paljon pelaajia Kekäläisen aikana ihan merkittäviin rooleihin ilman, että on ollut mitään valtavaa kasaa varausvuoroja ja pelkästään kärkikymmenikössä.

Columbus Blue Jackets Draft History at hockeydb.com

Tuon kautta voi esimerkiksi katsella miten on onnistuttu tällä välillä. Siellä on huteja, floppeja ja muita joista ei sitten tullutkaan mitään. Sama tosin koskee jokaista joukkuetta. Esimerkiksi Calgary Flames ei ole onnistunut yhtään paremmin. Carolina varasi kärkiporukoissa vuosien ajan ja ei sielläkään kaikki varaukset osuneet nappiin. Aiemmin mainitsemasi Seider oli Detroitin ensimmäinen kunnon osuma draftissa sitten vuoden 2014. Tuota varausta muuten ihmeteltiin todella paljon aikanaan ja vuotta myöhemminkin monet miettivät miksi Detroit otti suhteellisen kädettömän puolustajan tuossa kohtaa. Eipä ennen kauden alkuakaan häntä taidettu kovin vakavasti nostaa Calder kisaan mukaan, koska puolustajat voittavat sen niin harvoin. Nyt hänet nähdään Detroitin tulevaisuuden kiistattomana kulmapalana.

Columbuksella oli viime varausvuonna 3 ykköskierroksen varausta. Niillä saa paljon todennäköisemmin kärkipelaajia kuin muilla vuoroilla. Tämän vuoden draftiin todennäköisesti kaksi ykköskierroksen varausvuoroa ja molemmat 15 ensimmäisen joukossa. Siinä on jälleen mahdollisuus ottaa niitä tulevaisuuden huippunimiä mukaan.

 

[Danko]

"And I think that we're going to take the next steps here fairly quickly, as well, because there's going to be a lot of internal growth with the guys that we have, the age structure that we have with our young, very talented players.” -Kekäläinen

 

[Kavanagh]

Sotasensuuri jätti analysoimatta Kekäläisen tai Larsenin lausumaa. Jäi vaan sosiaalisen median tiimin markkinointiosuus, mikä välittyi Suomeen.

Jos on vastaavia exit meetingejä seurannut niin jokaisessa tilastollisesti nuori joukkue on ollut seuraavana syksynä ottamassa kehitysaskeleita. Hulluimpina vuosina se ajatus liitettiin jopa veteraaneihin.

Eli se ei varmaankaan ole tuon tilaisuuden uutisaihe, jos haluaisi ajattelemisen aihetta pureksittavaksi. Harva jaksaa kuitenkaan vuosia lähinnä vain välittää toisten ajatuksia, siksi pelirohkeus olisi tärkeää myös ajatuksen tasolla. Siltä osin Suomen Columbus-yhteisö on pettymys, mutta kaipa elämänsä voi sivustakatsojanakin elää. Suosittelen HFboardsia, jos lukijoista joku kaipaisi omia ajatuksiakin, eikä pelkkää referointia muualta.

Omalta osaltani kiitän harvoja keskustelijoita. Oikein minkäänlaista ajatusvaihtoa tässä ei saatu aikaan, kun kaikessa on keskiössä kummallinen lällättely ja kuvitteellinen vastakkainasettelu, mutta voi olla, että nyky-internetissä muu ei ole edes mahdollista. Tämäkin ketju on pyhitetty aivan muulle kuin keskustelulle ja (omille) ajatuksille Columbus Blue Jacketsista.

 

[Danko]

Texier siis tulossa Suomeen MM-kisoihin. Hieno juttu että on saanut vedettyä happea ja kokee olevansa valmis hyppäämään kaukaloon.

Texier on mielestäni yksi vaikeimmin ennakoitavissa olevista nuorista Blue Jacketseista. Mikä se hänen kattonsa on? Pisteiden teko ei ole ikinä ollut Texierin osalta se ainoa mittari ja jotain kertoo sekin ettei Texieriä nähdä juuri koskaan ylivoimalla. Pelipaikkakin hänelle voi periaatteessa löytyä niin ykkösen kuin nelosen laidasta ja toki siitä välistäkin, vaikkei hänestä sentteriä taideta saada. Silti yksi joukkueen pidetyimpiä pelureita ainakin fanin silmin. Männä kaudella suorastaan lensi jäällä.

 

[Mängimies]

Onhan se tietysti mahdollista, että Blue Jacketsin ykköskierroksen varaukset enemmän tai vähemmän epäonnistuvat ja sitten muilta kierroksilta ei tule mitään. En kuitenkaan näe ihmeemmin syitä alkaa epäilemään sitä että joukkueen scouttaus ja varaaminen olisi muuttunut selvästi huonommaksi kuin aiemmin. Sieltähän on nimenomaan saatu napattua paljon pelaajia Kekäläisen aikana ihan merkittäviin rooleihin ilman, että on ollut mitään valtavaa kasaa varausvuoroja ja pelkästään kärkikymmenikössä.

Niin ja ajatella, että Columbus on onnistunut varamaan itse sellaisia helmiä, joita jokainen NHL-seura kiljuen haluaa (mm. Johansen, Dubois, Anderson). Luo ainakin minulle uskoa, että tällaisia pelaajia löytyy jatkossakin. Tai olisi erikoista, että tällaisia ei osattaisi poimia enää.

Loppuun vielä pakolliset marttyyrikortit siitä, miten kenelläkään täällä ei ole kykyä vastata ylivertaiseen älylliseen argumentointiini. Lällätelkää te vain keskenänne.

 

[Sandersson]

Erään nimimerkin paljon hehkuttamalla HFBoardsilla törmäsin erään käyttäjän laskelmiin, jossa oli vertailtu sitä, että kuinka paljon organisaatiot tuovat talenttia NHL:ään. Jokaisen joukkueen osalta oli siis laskettu kahden kategorian pelaajia: A) omat varaukset B) varaamattomat pelaajat, joille organisaatio on tarjonnut ensimmäisen NHL-sopimuksen.

Mukaan laskettiin tällä kaudella NHL:ssä pelanneet. Vertailun voitti LA Kings yhteensä 52 pelaajalla. Columbus oli jaetulla neljännellä sijalla 44 pelaajalla (4 maalivahtia, 15 puolustajaa, 25 hyökkääjää). Näiden NHL:ään tuotujen pelaajien kokonaispistevertailussa Columbus oli kolmas.

Voisi viitata siihen, että silmää talentille kyllä löytyy? Eiköhän mm. Sirén ole jo antanut uransa aikana aika kiistattomia näyttöjä.

 

[Henkka]

Columbuksella oli viime varausvuonna 3 ykköskierroksen varausta. Niillä saa paljon todennäköisemmin kärkipelaajia kuin muilla vuoroilla. Tämän vuoden draftiin todennäköisesti kaksi ykköskierroksen varausvuoroa ja molemmat 15 ensimmäisen joukossa. Siinä on jälleen mahdollisuus ottaa niitä tulevaisuuden huippunimiä mukaan.

Nää voi mennä miten vaan. 2013 draftin piti olla se Columbuksen suuri organisaation suunnan kääntävä drafti ja ne kolme ykköstä olivat Wennberg, Rychel ja Dano.

Tuon draftin paras Columbus-varaus oli sitten lopulta 3.kiekan Bjorkstrand.

 

[Ollakseni]

Nää voi mennä miten vaan. 2013 draftin piti olla se Columbuksen suuri organisaation suunnan kääntävä drafti ja ne kolme ykköstä olivat Wennberg, Rychel ja Dano.

Tuon draftin paras Columbus-varaus oli sitten lopulta 3.kiekan Bjorkstrand.

Onhan se aina mahdollista epäonnistua tuolla tavalla. En kuitenkaan lähtisi siitä oletuksesta että taas epäonnistutaan. Sinällään toki Dano saatiin vaihdettua Saadiin ja Saad sitten Panariniin niin ei mennyt sekään hukkaan. Mieluummin sitä varaa kolme kertaa ykköskierroksella kuin kolmoskierroksella jolloin käteen ei jää todennäköisesti mitään.

 

[Danko]

Kausiarviot jatkuu hyökkääjien osalta. Nämä joko kahdessa tai kolmessa osassa.

Hyökkääjät 2021-2022

Joukkue lähti kauteen tilanteesta jossa hyökkäyksenkin osalta oli monia epävarmuuksia. Miten Patrik Laine toipuu surkeasta edelliskaudesta? Palaako Nyquist entiselleen missattuaan kokonaisen kauden 2020-21? Ketkä ovat keskushyökkääjämme? Kysymysmerkeistä huolimatta moni asia loksahti kohdilleen Jennerin otettua roolia sentteriosastolta, Laineen löydettyä taas itsevarmuutensa, Nyquistin palattua tasolleen ja Sillingerin osoittauduttua päteväksi jampaksi jo 18-vuotiaana jne. Lopulta kausi oli hyökkäyksen osalta hyvä ainakin jos arvioi onnistumista tehtyjen maalien määrällä. Joukkue teki kauden aikana seuran historiassa ennätykselliset 258 maalia eli 3.15 per peli, jolla oltiin liigassa sijalla 14/32. Ennakkoasetelmiin nähden oiva suoritus!

Boone Jenner (C/LW) ”C” 59 peliä, joissa tehot 23+21=44. Jäähyminuutteja 22. Plusmiinus pakkasella 11 pykälää. Aloitusprosentti 53,6% jolla joukkueen parhaimpia aloittajia. Peliaikaa 20.27 minuuttia per peli eli hyökkääjistä eniten. Kapteenin natsat ansainneen Boonen loppukautta varjosti kärsitty selkävamma, joka on kuulemma jo mennyt parempaan suuntaan vaikkei leikkaukseen ryhdyttykään. Loisti aloitusympyrän lisäksi ylivoimalla maalinedusjyrän roolissa. Hyvä myös ohjauksissa. Sopii varsin hyvin Laineen sentteriksi, kunhan toinen laituri on myös pelimiehiä. Periksiantamaton taistelija ja pidetty hahmo koko organisaatiossa. Johtanee joukkuetta ykkösen keskeltä jatkossakin kunnes nuoremmat tai joku muu on tehtävään valmis. Kesällä tehtyä jatkosopimusta jäljellä kauden 2025-26 loppuun asti 3,750 M cap hitillä.

Patrik Laine (LW/RW) 56 peliä, joissa tehot 26+30=56. Patrikilta ensimmäistä kertaa piste per peli kausi. Jäähyminuutteja 24 ja plusmiinus pakkasella 7 yksikköä. Laineen maaleista vain 5 tuli ylivoimalla ja kaikista maaleista 7 oli voittomaaleja. Peliaikaa Laine sai 18.50 minuuttia per peli. Haasteitakin kaudessa toki riitti kahden loukkaantumisen ja isän poismenon myötä, mutta tämä oli silti Laineelta statement kausi jolla hän osoitti olevansa ykköslaiturin roolin arvoinen. Edelleen on varaa parantaa ja varsinkin ylivoiman parantuessa voi Laine kolkutella ehjänä kautena taas yli 40 maalin rajoja. Löysi parhaiten kemiaa ehkä kapteeni Jennerin ja Gus Nyquistin kanssa. Voracekin kanssa kuviot/roolit oli monesti ehkä liian selkeät Jaken hakiessa aina Laineen lapaa. Parantamista on edelleen kiekkokontrollin osalta, mutta Laine oli tällä kaudella enemmän pelin sisällä ja kehuja tuli muistakin osa-alueista kuin maalinteosta. Haluaa omien sanojensa mukaan pysyä Columbuksessa, joten kesältä odotettavissa pidempi jatkosopimus?

Oliver Bjorkstrand (RW) ”A” 80 peliä, joissa tehot 28+29=57. Maaleista 9 ylivoimalla. Jäähyminuutteja 16 ja plusmiinus pakkasella jäätävät 35 pykälää. Peliaikaa ottelua kohden 17.56 minuuttia. Ennen kautta varakapteenin ”A” pelipaitaansa saanut Bjorky teki maali- ja piste-ennätyksensä tällä kaudella. Pelasi usein ylivoimassa neliön keskellä, mutta ulkomuistini mukaan ei tuosta hirveän montaa nyyttiä tehnyt ainakaan niin että oli ryhmitys kasassa. Plusmiinus-tilasto joukkueesta pahiten pakkasella, mikä herättäisi kysymysmerkkejä, ellei Oliver profiloituisi työteliääksi ja tunnolliseksi laituriksi laukauksensa ohella. Sopimusta jäljellä kauden 2025-26 loppuun asti 5,4 M cap hitillä.

Jakub Voracek (RW/LW) 79 peliä, joissa 6+56=62 pistettä. Jäähyminuutteja 44 ja plusmiinus -13. Pelasi ottelua kohden 17.28 minuuttia. Kesällä one-on-one treidillä Cam Atkinsoniin vaihdettu Jake Voracek tuli joukkueeseen rytinällä. Toi tekemisen meininkiä ja vaatimustasoa sekä kaivattua pelintekijä-elementtiä. Teki uransa alhaisimman määrän maaleja, mutta antoi sitäkin enemmän laatupasseja. Edelleen pelimies. Tulevaisuudessa Kent Johnson tulee ja haastaa ylivoima-ajasta? Sopimusta jäljellä 2023-24 kauden loppuun asti 8,250 M cap hitillä.

Gustav Nyquist (LW/RW) ”A” Täydet 82 peliä, joissa 18+35=53 pistettä. Kova suoritus kokonaan huilatun viime kauden jälkeen ja vieläpä rajoitetulla ylivoima-ajalla. Jäähyminuutteja 26 ja plusmiinus -12. Pidetty ja arvostettu Gus toi johtajuutta ja monipuolisuutta nuoreen Blue Jackets joukkueeseen. Peliaikaa 17.50 minuuttia per peli. Larsenin luottohevosia. Sopimusta jäljellä vain ensi kausi 5,5 M cap hitillä. Jos jatkaa tällä tasolla niin toimistolla on mietittävä jatkosopimuksen mahdollisuutta.

Sean Kuraly (C) 77 peliä, joissa tehot 14-16=30. 61 jäähyminuuttia ja plusmiinus plussalla 3 pykälää. Aloitukset 49,5%. Peliaikaa 15.52 minuuttia ottelua kohden. Taklauksia 240 kpl. Tuli kesällä Columbukselle harvinaisena free agent signauksena. Kotikaupungin poika ylitti kaikki odotukset tehden kirkkaasti maali- ja piste-ennätyksensä vaikkei näistä kumpiakaan häneltä odotettu tai edes osattu toivoa. Erinomainen roolipelaaja (ei larppaaja) josta on paljon hyötyä kunhan rooli on rajattu ja pelaaminen pysyy tehokkaan yksinkertaisena. Larsenin luottopelaajia varmasti jatkossakin. Sopimusta jäljellä 2024-25 kauden loppuun asti 2,5 M cap hitillä.

 

[Danko]

Pyyhtiälle tulokassopimus. Mielenkiintoista nähdä miten lähtee ura Pohjois-Amerikan puolella käyntiin.

Päivän muita CBJ uutisia: Peeke ja Blankenburg nähdään MM-kisoissa Yhdysvaltojen riveissä. Elvis tulee kisoihin Latvian maalille ja Texier on myös kisoissa Ranskan miehistössä.

 

[laamis]

Nyt on ihan pakko tulla kyselemään teiltä CBJ faneilta, onko mitään huhua Laineen tulevasta sopparista?
Myös omat mutuilut kelpaavat. Oletan, että molemmat osapuolet hakevat pidempää sopparia, onko näin?
Mites taalapuoli, tuskin halvalla lähtee kun sai ppg kauden alle, mutta nouseeko hinta ihan 9:llä alkavaan?

 

[Mängimies]

Elvis tulee kisoihin Latvian maalille

Tähän liittyen pieni kuriositeetti. Merzlikins pelaa jatkossa maajoukkueessa numerolla 80 kunnioittaakseen edesmennyttä ystäväänsä, seura- ja maajoukkuekaveri Matiss Kivlenieksiä. Merzlikins olisi halunnut, että maajoukkue jäädyttää numeron 80, mutta se ei ollut mahdollista, joten Merzlikins päätti, että haluaa jonain päivänä nostaa omilla suorituksillaan tuon numeron hallin kattoon.

 

[Danko]

Nyt on ihan pakko tulla kyselemään teiltä CBJ faneilta, onko mitään huhua Laineen tulevasta sopparista?
Myös omat mutuilut kelpaavat. Oletan, että molemmat osapuolet hakevat pidempää sopparia, onko näin?
Mites taalapuoli, tuskin halvalla lähtee kun sai ppg kauden alle, mutta nouseeko hinta ihan 9:llä alkavaan?

Huhuja ei ole liikkunut palkan suuruudesta eikä edes sopimuksen pituudesta. Monia mutuiluja olen kuitenkin kuullut myös ”asiantuntijoiden” suusta. Kalliiksihan sopimuksen tekee useiden ns. UFA vuosien osto. Laine kun saisi ensi kauden jälkeen kilpailuttaa arvonsa vapailla markkinoilla.

Molemmat osapuolet ovat julkisesti osoittaneen halunsa jatkaa joten oletus on että sieltä tulee pidempi sopimus mikä tarkoittanee 5-8 vuoden sopimusta. Palkka ei tule menemään nykyisen sopimuksen 7,5M alle vaikka se periaatteessa mahdollista onkin. PPG kauden jälkeen ansaitsee myös ihan peliotteiden ansiosta palkankorotuksen.

Oma veikkaukseni on 5 vuotta ja 9 M AAV eli kokonaisarvoltaan 45M sopimus.

 

[Kuuukko]

Nyt on ihan pakko tulla kyselemään teiltä CBJ faneilta, onko mitään huhua Laineen tulevasta sopparista?
Myös omat mutuilut kelpaavat. Oletan, että molemmat osapuolet hakevat pidempää sopparia, onko näin?
Mites taalapuoli, tuskin halvalla lähtee kun sai ppg kauden alle, mutta nouseeko hinta ihan 9:llä alkavaan?

Laine on varmasti yksi vaikeimmin arvotettavista pelaajista tällä hetkellä. Parhaimmillaan yksi liigan tehokkaimmista ja vaarallisimmista pelaajista hyökkäyspäässä, pahimmillaan tehoton ja omalle joukkueelle jopa haitaksi oleva pelaaja. Silti tämä kausi osoitti mitä se parhaimmillaan-puoli on.

Tuosta "arvaamattomuudesta" johtuen uskon sopimuksen olevan todennäköisesti mielummin 5-6 vuotta, kuin 7-8. @Danko edellä arvuutteli 9 miljoonaa, itse en ihan näe Patea tuon arvoisena, koska verrokkeina toimisi esim Kaprizov ja Rantanen jotka ainakin omalla paperilla ovat vielä pykälän kovempia kavereita. Ehkä pätevä verrokki voisi olla Brady Tkachuk n. 8,3M lapulla. Piirrän siis omaan lottokuponkiin 6v ja 50M, jolloin AAV olisi sen 8,33 miljoonaa.

 

[Danko]

@Kuuukko Ei Laine ole 9M paperin arvoinen jos etsitään vastaavia verrokkeja esimerkiksi juuri Rantasesta. Veikkaukseni perustuu siihen mitä Kekäläisen ja Columbuksen on todennäköisesti maksettava jotta Laine laittaa nimensä paperiin, vaikkakin on ilmaissut halunsa jäädä. Palkkaa korottaa juuri se fakta että Laine olisi vuoden päästä UFA. Esimerkiksi Rantanen teki sopimuksensa erilaisessa tilanteessa. Laineen sopimukseen tulee mitä todennäköisemmin enemmän niitä ostettuja UFA-vuosia.

 

[aessi]

Laineelle on todella vaikea löytää verokkia pidempään sopimukseen, ennustaisin itse jotain kompromissia vuosien osalta tyyliin 3-4 * 7-8m, missä riski pysyisi vielä siedettävällä tasolla seuran kannalta. Keklu uskaltaa kyllä ottaa riskejä, esim. Horton, mutta ihan hirveästi historiaa ei kyllä ole siitä, että isoja lappuja tehtäisiin.

Ehkä pätevä verrokki voisi olla Brady Tkachuk n. 8,3M lapulla.

Suzuki, Svechnikov ja Hughes voisivat myös olla verokkeja, kun pitkälti maksetaan potentiaalista ja lopulta Laineenkin kohdalla maksetaan siitä potentiaalista olla se 50 maalin pelaaja, jos hänen kanssaan pitkä sopimus tehdään.

 

[palle fontän]

Suzuki, Svechnikov ja Hughes voisivat myös olla verokkeja, kun pitkälti maksetaan potentiaalista ja lopulta Laineenkin kohdalla maksetaan siitä potentiaalista olla se 50 maalin pelaaja, jos hänen kanssaan pitkä sopimus tehdään.

Laineen kohdalla pitää myös puntaroida, mikä on fysiikka ikävuosilla 30+? En tiedä, onko sitä selkävaivaa vielä ollut, mutta on tuossa on riskinsä. Toisaalta Laineen peli ei ainakaan perustu räjähtävyydelle ja kaksinkamppailuille (vrt vaikkapa Wheeler), joten ilman ongelmia on mahdollista säilyttää sama taso vanhempanakin. Tästä taisi tulla +-0 -lopputulos.

 

[Toby Dammit]

Suzuki, Svechnikov ja Hughes voisivat myös olla verokkeja, kun pitkälti maksetaan potentiaalista ja lopulta Laineenkin kohdalla maksetaan siitä potentiaalista olla se 50 maalin pelaaja, jos hänen kanssaan pitkä sopimus tehdään.

Nuo kaikki tekivät pitkät jatkosopparit tulokassopparin aikana, joten olivat selvästi nuorempia pelaajia kuin Laine tällä hetkellä. En siis pitäisi heitä kovin hyvänä verrokkina Laineelle, joka on nyt 24 ja hänestä tiedetään jo selvästi paremmin, minkälainen hän on huippuvuosinaan pelaajana. Laineen tulokassoppareiden jälkeisiin vuosiin on mahtunut myös huonoja kausia sekä heikkouksien korostuminen, mitkä vaikuttavat myös siihen, ettei potentiaalista makseta enää samalla lailla.

Pointtina se, että voi hyvinkin olla, että tulevan sopparin arvo on lähellä noita mainitsemiasi pelaajia, mutta mielestäni enemmän siitä johtuen mitä Laine on saanut aikaan kuin mikä on hänen potentiaalinsa. Mutta ehkä tämä menee hiusten halkomiseksi ja olemme asiasta pohjimmiltaan samoilla linjoilla.

 

[aessi]

Nuo kaikki tekivät pitkät jatkosopparit tulokassopparin aikana, joten olivat selvästi nuorempia pelaajia kuin Laine tällä hetkellä. En siis pitäisi heitä kovin hyvänä verrokkina Laineelle, joka on nyt 24 ja hänestä tiedetään jo selvästi paremmin, minkälainen hän on huippuvuosinaan pelaajana. Laineen tulokassoppareiden jälkeisiin vuosiin on mahtunut myös huonoja kausia sekä heikkouksien korostuminen, mitkä vaikuttavat myös siihen, ettei potentiaalista makseta enää samalla lailla.

Pointtina se, että voi hyvinkin olla, että tulevan sopparin arvo on lähellä noita mainitsemiasi pelaajia, mutta mielestäni enemmän siitä johtuen mitä Laine on saanut aikaan kuin mikä on hänen potentiaalinsa. Mutta ehkä tämä menee hiusten halkomiseksi ja olemme asiasta pohjimmiltaan samoilla linjoilla.

Joo, kuten sanoinkin, niin todella vaikea löytää verokkia, minkä takia siis noin kaukaa noita cap hittejä. Muuten kyllä samaa mieltä, mutta omasta mielestä Laineesta on kyllä edelleen todella vaikea sanoa mimmoinen pelaaja hänestä tulee. Ei nyt olisi ensimmäinen pelaaja, joka kykenee tässä iässä nousemaan seuraavalle tasolle, toisaalta jos ei nouse ja ura jatkuu yhtä ailahtelevana, niin ei taas muuta verokkia tule mieleen kuin Jimmy Carson. Skinner voisi myös olla jollain tapaa vertailukelpoinen pelaaja, mutta en tiedä oliko hänellä koskaan mitään realistista potentiaalia hakata sitä 50 - 60 maalia kaudessa.

 

[Mängimies]

Laineen kohdalla pitää myös puntaroida, mikä on fysiikka ikävuosilla 30+? En tiedä, onko sitä selkävaivaa vielä ollut, mutta on tuossa on riskinsä. Toisaalta Laineen peli ei ainakaan perustu räjähtävyydelle ja kaksinkamppailuille (vrt vaikkapa Wheeler), joten ilman ongelmia on mahdollista säilyttää sama taso vanhempanakin. Tästä taisi tulla +-0 -lopputulos.

Toisaalta Laine on nyt 24-vuotias ja vaikka saisi maksimipitkän eli 8-vuotisen sopimuksen (mihin en usko), niin on sopimuksen päättyessä kuitenkin vasta 32-vuotias eli tuo riski fysiikan riittävyydestä kolmen kympin jälkeen ei ehdi kunnolla edes realisoitumaan. Vaikka sinänsä kyllä tuo on riski, mikä on minustakin huomioitava. Ei se Laineen selkä käsittääkseni missään täydessä tikissä ole ollut ja mahtaako koskaan enää ollakaan.

 

[Peltinen]

Itse uskoisin lyhyehköön 3-4 vuoden soppariin. Laineessa on niin iso crash and burn -riski, että lyhyempi soppari ja sitten UFA-markkinoille on turvallisempi valinta kuin joku 6-8 vuoden kiinnitys, josta voi tulla riippakivi. Elias Pettersson sai kolme vuotta ja 7,3 miljoonaa ja sinne samoille tietämille antaisin Laineen sopparin mennä. Vaikka Pettersson kiistämättä on sekä nuorempi että parempi kuin Laine.

 

[Kuuukko]

Itse uskoisin lyhyehköön 3-4 vuoden soppariin. Laineessa on niin iso crash and burn -riski, että lyhyempi soppari ja sitten UFA-markkinoille on turvallisempi valinta kuin joku 6-8 vuoden kiinnitys, josta voi tulla riippakivi. Elias Pettersson sai kolme vuotta ja 7,3 miljoonaa ja sinne samoille tietämille antaisin Laineen sopparin mennä. Vaikka Pettersson kiistämättä on sekä nuorempi että parempi kuin Laine.

Keklulle varmasti kelpaisi 3-4 vuotta, mutta onko Laineella mitään syytä tyytyä tuohon? Kuitenkin suuri ero onko sopimus arvoltaan 25M vai 50M ja Pate voi yksinkertaisesti ilmoittaa ettei alle 5 vuoden sopimukseen suostu.

 

[Peltinen]

Keklulle varmasti kelpaisi 3-4 vuotta, mutta onko Laineella mitään syytä tyytyä tuohon?

Niin, pitkä soppari takaisi minimissään villeleinomaiset eläkepäivät. Tuskin sille mitään mottipäisiä sopimuksia tarjotaan edes ufana. Varsinkin, jos ensi kaudelle osuu yhtään mitään terveyshuolia.

 

[Danko]

Blue Jackets Sunday Gathering: Kirill Marchenko never lost sight of NHL dream

Hyvä artikkeli the athleticissa, jossa Aaron Portzline on saanut haastateltavakseen Kirill Marchenkon joka vasta teki tulokassopimuksen Blue Jacketsin kanssa. Juttu maksumuurin takana, mutta pääpointit alla.

- Viime syksynä SKA tarjosi jatkosopimusta, mutta kun Marchenko tämän hylkäsi tavoitteenaan lähteä sopimuksen rauettua Columbukseen, alkoi venäläisten "kosto". Minimipeliaikaa, katsomokomennusta ja keväällä jopa tiputus alempaan sarjaan (VHL) vaikka tehojen puolesta Kirill olisi ollut top6 tavaraa SKA:ssa.
- Marchenko ei kyykytyksestä lannistunut vaan keskittyi pelaamiseen ja itsensä kehittämiseen. (Vaikuttaa tervepäiseltä nuorelta mieheltä)
- Marchenko on odottanut Columbukseen pääsyä jo vuosia. Katsellut jokaisesta pelistä vähintään koosteen, välillä koko pelinkin. "I know the whole team", sanoi Kirill itse haastattelussa.
- SKA:n kotihalli on NHL-kokoinen, joten on jo treenannut "NHL kaukalon olosuhteita". Sanoo tykkäävänsä pienen kaukalon pelistä: "On NHL ice I can score more".
- On treenannut englantia, mm. SKA:n ulkomaalaispelaajien kanssa, eikä enää tarvitse aina tulkkia.
- Entinen joukkuekaveri Linden Vey kehuu Kirillin ulottuvuutta, kiekollisia taitoja, laukausta..
- Lähtee heinäkuussa Columbukseen development campille ja osallistuu myöhemmin Traverse Cityn Prospect tournamentiin ja NHL training campille. Vaimo tulee perässä Columbukseen kauden alkuun mennessä.
- Portzline kehui Marchenkon olleen positiivinen yllätys haastattelun perusteella. Vaikuttaa hyvältä jampalta so far.