Hyvä viesti @Luge H muuten mutta tosiaan ajatusvirhe mielestäni Laineen kohdalla, joka oli osa Columbuksen hyvää alkukautta. Ei toki loistanut samalla tavalla kuin tällä hetkellä mutta pelasi ihan hyvin tehden mm. ne pari voittomaalia jatkoajalla. Karkeasti ekat alle 20 peliähän meni vallan mainiosti koko jengiltä, mutta seuraavat 20 peliä on sitten näyttänyt huonommalta. Nyt taas Laineen johdolla ollaan 3 pelin voittoputkessa. Ailahtelevaa nuoren jengin tekemistä ja pelin hakemista.
Joku Cam Atkinson pelasi hyvin huippumaalikausiensa lomassa, mutta jos maaleja ei tule ja pelillinen kuva on lähes täysin ratkaisusyöttöjä hakevassa pelinrakentelussa niin ei Laine ole sillä kaavaillun roolinsa tasolla ole vieläkään pelannut nyt kuin mitä kuusi ottelua putkeen. Yksittäisiä maaliin menneitä välähdyksiä oli jo viime kaudella, mutta myös avuttominta kiekonmenettämistä, mitä kukaan on Kekäläisen kymmenen vuoden aikana esittänyt. Ja maalitahti oli selvästi hiljentynyt parista ekasta Winnipegin kaudesta pitemmän ajan trendinä.
Duboisilla oli varmaan lähemmäs 15 maalia kasassa, kun Patella oli lähinnä ne 3vs3-jatkoaikaosumat. Joten se ei nyt aivan tuulesta temmattu ajatus ollut, ettei se menneiden vuosien Patrik Laine palaisi. Olihan tässä vastikään varausvuotensa uudelleendräftikin jossain mediassa, eikä Pate ollut missään top-3:ssa. Vaan ajankohtaisemmassa tasovertailussa sijoitus oli hyvä kun top-10:ssä, kun ne maineteot ajoittuvat aika kauas.
30 maalia ranneaseella ampunut Ryan Johansen esimerkiksi heti primeen noustessaan lopetti maaliuhkana toimimisen, joten pelillistä profiilia voi ihminen NHL:ssä säätää mielensä mukaan. Ei tässä kovin kauaa ole nautittu Patrik Laineesta, joka taistelee maalipörssin voitosta. lman, että tarvitsee olla tulitukea kuin Winnipegissä tai Carolinassa eli pari aivan överiketjua.
Cam Atkinsonin tilastollisella tasolla lyövä kymmenen miljoonan dollarin ratkaisusyötön hakija tuskin osoittaisi Suomi-laseilla operoivan Kekäläis-Jarmon fiksuuden jälleen yhden ykkössentterin kaltaisen assetin ja ydinpalasen hukkaamisesta ties kenen pikkusieluisuuteen ja joustamattomuuteen.
Enkä ymmärrä, miksi se tilanne piti silloin viikossa ratkaista, kun kukaan muu kuin Winnipeg ei tarjonnut pitkälti alkukauden omaan rosteriin ympäri NHL:ää kohdistetusta toiveikkuudesta johtuen mitään. Tortorella tietysti niinkin tärkeässä radio-ohjelmassa kuin Hockey & Hounds provosoi Duboisin protestoimaan, mutta oli siinä Jarmonkin sielun pienuus esillä tämän vastatessa, että not bittersweet at all, kun kysyttiin, oliko katkerankarvasta menettää Duboisin kaltainen oma poika. Joo... fiksuus on varmaankin se sana, jolla tätä touhua kuvailla...
Jampe ei ymmärrä edes pelikirjoista mitään, kun on pehmentänyt päätään Pohjois-Amerikassa sen 30 vuotta. Vaikka se olisi ollut kenties paras markkinarako, jolla hankkia kilpailullista etua pienempänä markkinana. Kaksi viimeista päävalmentajaa on kenttätapahtumista huolehtimisen suosiolla delegoinut apuvalmentajille ja keskittyneet itse hoitamaan henkistä puolta Hannu Jortikan u20-maajoukkuevalmennukseen vertautuvalla tatsilla nykynuorisoon.