Tänne voi jakaa omat mietteet Rantasen treidistä hieman paremmin kuin tuohon Mikon omaan ketjuun. Osittain ymmärrettävääkin, vaikka kirjoittajat itse sitä eivät osaa tunnistaa, että Suomi-värilasit vaikuttavat nyt hyvin monen "asiantuntijan" näkemyksiin tapahtuneesta ja mielipiteeseen siitä kuinka julma sekä tunteeton organisaatio Avalanche on. Jos kaupattu pelaaja olisi ollut Pastrnak, arvostelu seuraa kohtaan ei olisi yhtä voimakasta. Mielestäni tämä oli hyvä businesspäätös, vaikka tällaisissa kaupoissa on aina isot riskit epäonnistumiseen.
Vaikka Mikko olisi suostunut jäämään 11,75Mx7-8 pahvilla joukkueeseen, oli tämä silti mielestäni oikea päätös, etenkin kun vastine oli olosuhteisiin nähden hyvä. Caneshan tässä on saattanut ollut draiverina ja lähtenyt tarjoamaan tämänkaltaista pakettia Avalanchelle. Tarjouksen saamisen jälkeen, tilanne seuran näkökulmasta jatkosopimukseen viimeisimmällä tarjouksellakin on voinut muuttua hetkessä. Lähtökohdat seuran vahvistamiseen tämän jäljiltä on mielestäni hyvät.
Treidi oli varmasti vaikea, mutta MacFarlandille on pakko antaa tunnustusta, että uskalsi toteuttaa tämän. Se jää nähtäväksi pidennettiinkö varteenotettavampaa cup-ikkunaa tämän ansiosta ainakin parilla vuodella. Rantanen edes 11,75M pahvilla olisi parin kauden päästä tulevan Makarin uuden sopparin kanssa ollut vaarallisen top heavy ellei palkkakatto raketoi merkittävästi.
Etukäteen hahmotettuna Necas on MacKinnonille mitä paras tutkapari nopeutensa johdosta, kunhan jompi kumpi ottaa hieman lisää maalintekovastuuta nykyiseen verrattuna. Rantanen oli niin kliininen viimeistelijä, että maalinteossa mahdollisesti hävittiin hieman, mutta overaalisti Necas 1. laidalla ja Drury 3./4. sentterinä ja molemmat suht edullisilla lapuilla ovat seuraavaksi kahdeksi vuodeksi hyvä tuki joukkueen leveyden vahvistamiseen.
Ainahan sitä toivoo, että uusi pelaaja lähtee lunastamaan mahdollisesti piilevää potentiaali uudessa seurassa ja molempien edellemainittujen osalta toivon itse toki samaa. Necasilla on mahdollisuus lähteä hätyyttelemään 100p runkosarjaa vielä tänä vuonnakin ja ensi vuonna vetää sen yli. Sitten tuleekin taas mielenkiintoinen paikka, että millaista pahvia jatkoon vaaditaan ja onko siihen tällä Rantaseen nyt kohdistuneella logiikalla sen paremmin varaa silloinkaan. Riippunee odotetusta palkkakaton noususta.
Toivon, että Rantanen pelaa vahvaa uraa jatkossakin ja mieluusti vielä Canes-paidassa (maksoi mitä maksoi, toivottavasti jää sovussa ko. seuraan, koska muut suomalaiset ja itäinen konferenssi), mutta mielestäni 13M palkkakin olisi tasoon nähden liikaa. Oman nojatuoli-GM -näkemykseni mukaan ~12M palkka olisi oikea markkina-arvo. Draisaitl on etenkin tällä kaudella ollut selkeästi arvokkaampi pelaaja ja tulevan palkan arvoinen, vaikka Mikko teki ainakin Avalanchessa pisteitä tehtaan takuulla. Silti, itse overaali pelaaminen tälläkään kaudella ei ole enää vakuuttanut samalla tavalla kuin mitä viimeksi 22-23 kaudella. Kucherov ansaitsisi tällä hetkellä tulevaa Draisaitl-palkkaa ainoana NHL-laiturina, mutta Mikon näen Pastrnakin kanssa eniten vertailukelpoisena TOP5 laiturina.
Loppuun vielä oma veikkaukseni, että 1-2 näistä pelaajista lähtee vielä ennen TDL:ää, jos/kun 2. pakkiparin ja 2. senan paikkoja muotoillaan uusiksi.
Mittelstadt (toiveet ja odotukset Caseyn peliä kohtaan olivat itselläni paljon kovemmat, kuin miltä nyt on näyttänyt)
Colton (eniten uhrattavissa oleva palanen ja hieman liian kallis)
Girard (playoffeissa riittäminen kyseenalaista)
Manson (suoritustaso tullut parissa vuodessa ikävästi alas)
Kiitos Rantas-treidin, nyt on pari pickiä lisää käytettävissä taas noidenkin kauppojen toteuttamiseen.