En tiedä missä menee contender-tason pakiston raja, mutta tuskin tuo Avsin puolsutus kaukana siitä on.
Makar - MacKinnon puolustajana
Girard - jalkava, kiekolla näppärä, hyvä puolustamaan, mutta veto hieman tuhnu
Johnson - viime kausi huono, mutta muuten ollut tasaisin pakki koko aikansa Coloradossa
Cole - leiviskänsä hoitava omanpään luuta, jolta ei hirveästi odoteta hyökkäyspäässä. Viime kaudella oli vähän pidempi synkkäjakso, mutta muuten täytti paikkansa.
Zadorov - pudotti yksin Flamesin pudotuspeleistä. Physical specimen sanosi jenkki.
Byram - Jos joukkueen kaikkein aikojen tehokkain pakki treidataan miehen tieltä pois, niin se kertoo varmaankin jotain.
Sitten tulee vielä päälle Connauton, Graves, Rosen, Barberio, Timmins, Meloche jne. .
...
Pudotuspeleihin, kun saavat itsensä kammettua, niin siellä voi sitten tapahtua mitä tahansa.
Tai sitten sen voi nähdä näin:
Makar - parikymppinen, fyysisesti raakile rookie. Tänä keväänä tuli pudotuspeleihin tuoreena paineettomassa tilanteessa ja intoa täynnä, ensi vuonna playoffsien alkaessa takana raskas runkosarja ja niskassaan menestys- ja näyttöpaineita (kuten koko joukkueella)
Girard - pieni, liikkuva kiekollinen pakki, joka kahdella ensimmäisellä kaudellaan ei ole pystynyt muuttamaan näyttävyyttä tehopisteiksi. Puolustuspäässä pyrkii korvamaan liikkeellä ja älyllä fyysiset rajoitteensa siinä läheskään aina onnistumatta.
Johnson - lukuisista loukkaantumista kärsinyt entinen ykkösvaraus, joka ei ole missään vaiheessa urallaan pystynyt täyttämään häneen asetettuja odotuksia.
Cole - tusinapakki, joka on ainoana joukkueen puolustajista pelannut urallaan yli 20 pudotuspeliottelua NHL:ssä. Ainakin parikymmentä otteluahan joukkueet joutuvat tahkoamaan voittaakseen mestaruuden.
Zadorov - kankea venäläinen, jonka keskittymiskyky ja pelinluku ovat yhä kehitysvaiheessa
Byram - lupaava teini, joka ei ole pelannut yhtäkään ammattilaispeliä. Drew Doughtyä pidettiin aikanaan superlupauksena ja hän hyppäsi varausvuonnaan suoraan junnuista NHL:ään. Ensimmäiset hyvät pudotuspelinsä hän pelasi kolmannella yrittämällään (neljännellä NHL-kaudellaan 2011-12), jolloin joukkue voittikin Stanley Cupin.
Connauton, Graves, Rosen, Barberio, Timmins, Meloche - neljä tusinapakkia ja kaksi nuorukaista, joista toinen oli koko viime kauden sivussa aivotärähdysten vuoksi eikä toisellakaan ole vielä vyöllään yhtään NHL-ottelua.
Tällä vertailulla ei ole tarkoitus nollata Avalanchen puolustusta, mutta en pysty sanomaan noin nuorta, pientä ja kokematonta puolustusta contenderjoukkueen puolustukseksi. Nykyään korostetaan - minusta ylikorostetaan - pelaajien liikkuvuutta ja taitoa, mutta kun katsoo kahden viime kauden Stanley Cup-finalistien kokoonpanoa, niin ei ne minusta mitään speed/skill -joukkueita ole olleet. Lännen puolelta finaaleihin ovat selvinneet Vegas ja St. Louis, pikemminkin isoja ja fyysisen vittumaisia tahtojoukkueita kuin taitoluistelijoita. Molemmista ryhmistä - samoin kun Washingtonista ja Bostonista - löytyi sellaista ilkeyttä, jota ei tässä Avs-kokoonpanossa vielä ole. Mutta katsotaan uudestaan siirtoajan umpeuduttua, ehkä sen jälkeen on.
edit.
Ja nykyisen Coloradon hyökkäyksen vertaaminen mestaruusvuosien Pittsburghin hyökkäykseen on minusta aika kaukaa haettua - Crosby ja Malkin >>>> MacKinnon ja Kadri.