Ihmettelin tuossa, että mikä sille Elliottille on tullut kun ei ole pitkään aikaan pelannut. No, olisihan se pitänyt arvata mikä siellä on vikana. Hockey’s Futuren jutusta:
He has yet to skate in a game for the Monsters since taking an elbow to the head in his first AHL game after Avs training camp.
Seuraavaa pelaajaa odotellessa.
Joe Sacco on nyt neljättä vuottaan päävalmentajana. Kuinka monta nuorta pelaaja on tänä aikana Sacco on ajanut sisään joukkueeseen ja mikä on näiden pelaajien panos tämän hetkisessä joukkueessa? Kuka nuorista pelaajista on selvästi kehittynyt Saccon alaisuudessa? Mikä on Avs-ryhmän pelillinen identiteetti ja onko Joe Sacco sopiva henkilö iskostamaan tämän identiteetin joukkueeseen?
Siinäpä niitä onkin hyviä ja oleellisia kysymyksiä. Niihin vastauksia pohtimalla ei muuta kuin masennu entisestään Avsin ratkaisuista. Koko heikkik:n viesti oli täyttä asiaa, mutta lainasin vain pätkän.
Avs on legendaarisen huono kehittämään erityisesti omista puolustajistaan NHL-tason pelimiehiä. Kun tehtiin Shermanin aikakauden suurin virhe, eli treidattiin Kevin Shattenkirk pois, uskottiin Tyson Barriesta tai Stefan Elliottista löytyvän Shattyn korvaaja. Ja miten näitä kahta on nyt sen parin kauden aikana käsitelty? Elliottia peluutettiin väkisin NHL:ssä illasta toiseen, vaikka loistavan alun jälkeen kaikki näki, että kaverilla ei ole tippaakaan itseluottamusta. Meno kaukalossa oli karmeaa ja nuori pelaaja oli aivan eksyksissä. Omat vahvuudet putosivat pois ja peli oli yhtä selviytymistaistelua. Sama lama jatkui tälle kaudelle, jolla Elliott on ollut vain varjo entisestään. Sopii vain toivoa, että hän saa jotenkin kasattua itsensä, kun joskus taas kaukaloihin pääsee. Niin potentiaalinen hyökkäävä puolustaja, mutta tällä hetkellä ei hyvältä näytä.
Tyson Barrie on tehnyt farmissa tasaista ja vakuuttavaa jälkeä ja sai ansaitusti paikan Avsista. Mutta miten on nyt mennyt? Pari virhettä ja katsomo kutsui saman tien. Nyt tämä kaveri istuu illasta toiseen pressiboxissa, kun samalla muut pakit tekevät liukuhihnalta järkyttäviä virheitä. Peliaika olisi kultaakin kalliimpaa, mutta pidetään Barrie vain katsomossa, siellä sitä kehittyy. Kun Sacco saa jotain päähänsä, pitää hän siitä kiinni jääräpäisesti. Sokea luotto hunwickeihin, zanoneihin, o’byrneihin jne. on jo ihaltavaa. Sherminaattori voisi poimia waiverseista yhden pakin, että Barrie voitaisiin päästää farmiin pelaamaan. Tai vaihtoehtoisesti nostaa sieltä joku jämämies istumaan. Tuo Barrien käsittely tällä hetkellä on aivan järjen vastaista.
Oikeasti Shattenkirkin kehityksen pelasti se, että kaveri pelasi useamman vuoden Jack Parkerin alaisuudessa Bostonin yliopistossa, eikä siirtynyt liian aikaisin Avsin käsiin. Ryan Wilson on yksi nimi, jonka voi rehellisesti sanoa kehittyneen Saccon alaisuudessa NHL-tason pelaajaksi. David Jones toinen.
Yleensä Avsin nuoret kaverit ovat saaneet paikkansa kokoonpanosta, vain sen takia, että on ollut niin paljon loukkaantumisia, tai kun organisaatio ei osta vapaita agentteja. Duchene ja Landeskog eivät kuulu tähän kategoriaan, mutta he ovat top-3 varauksina melko selviä tapauksia.
Tuo pelaajien kehittäminen on varmasti taitolaji, mutta miten nämä Avsin valmentajat ylipäätänsä osaisivat heitä kehittää, kun penkin taakse otetaan jatkuvasti ukkoja, jotka eivät ole päivääkään koutsanneet NHL:ssä tai edes missään?
Saccon pelissä eniten ärsyttää tämä työmiesten taktiikka, vaikka hyökkäys on rakennettu taitopää edellä. Kun Sacco puhuu joukkueen identiteetistä, toistuvat termit
”aggressive forechecking, hard to play against, team that play fast” jne. Oikeasti se menee yleensä siihen ärsyttävään “dump and chase”-kiekkoon, minkä joku Duchene/Parenteua kaksikko rikkoo.
Hyväksyisin valmentajan vaihtamisen saman tien, mutta kuten täälläkin on jo todettu, tilanne ei sillä mihinkään muutu. Quinn on Avs-valmentajien uraputkessa ja farmissa tällä hetkellä koutsaava Dean Chynoweth nostetaan seuraavaksi ylös perinteitä kunnioittaen.
Sama koskee GM:n jakkaraa. Sherman voidaan heittää laidan yli, mutta Eric Lacroixin massiivinen olemus vain vaihtaa paikkaa ja ottaa uuden tittelin. Miehet vaihtuvat tehtävissä, mutta oikeasti mikään ei muutu. Colorado Avalanche on kuin Jääkiekkoliitto, missä hommat jaetaan kavereiden ja sisäpiirin kesken. Ainoa, millä tämän voisi rikkoa, olisi joukkueen myynti jollekin todelliselle jääkiekkoihmiselle, joka toisi uudet miehet sikariportaaseen ja päästäisi Pierre Lacroixin jo eläkkeelle.
Sherman on tehnyt omille pelaajille todella hyviä sopimuksia ja treideissä on menty ”tasapelien” lisäksi molempiin suuntiin. heikkik kyseli Shermanin visiota joukkueen rakennuksesta ja samaa täytyy ihmetellä itsekin. Hyökkäystähän on koko ajan rakennettu speed&skill painotteisesti ja samaa tehtiin myös puolustukselle. Toissa kaudella takalinjoilla oli yhtä aikaa Liles, Shattenkirk, Cumiskey ja Hunwick. Se kausi oli tunnetusti surullisen huono ja Sherminaattori veti täyskäännöksen. Kaikki pienet, mutta liikkuvat (pl. Hunwick) ja kiekolliset pakit ulostettiin ja tilalle tuotiin metritavarana kokoa ja näköä. Tätä on nyt pari kautta ihmetelty, etteikö todellakaan tarvitse yhtään kiekollista pakkia. Kaiken lisäksi tuon puolustuksen lukitseminen monivuotisilla sopimuksilla on ollut mysteeri viime kesästä lähtien. Tai lähinnä kaksikon O’Brien ja Zanon.
Aaron Palushaj sitten napattiin waivers-listalta, eikä siinä mitään. Tällainen kokeilu ei maksa ainakaan varausvuoroja tai muuta, joten menettelee. Rosterissa oli tilaa ja Lake Eriekin sai edes yhden pelaajan takaisin. Palushaj on itselle tuntematon pelaaja, mutta katsotaan mitä saa aikaiseksi.
John Mitchell menee tällä hetkellä aivan hukkaan laiturina ja samalla Avsilta puuttuu kolmossentteri. Saccomaisesti toimiva kolmosketju rikottiin ja sinnikkäästi pidetään mies laidassa, vaikka tulosta ei tule. Se vain on melko karu tilanne, jos joukkueesi kolmos- ja nelossenttereinä on Olver ja Sgarbossa. Kaikki kunnia herroille, mutta väärä paikka ja aika. Olver ja Sgarbossa olivat muuten tiputtaneet hanskat eilen treeneissä.
O’Reillya ei vain saada sopimukseen ja kaiken luetun perusteella ei taida mies enää Avsissa pelata. Se on erittäin paskamainen asia ja olen sanonut sen ennekin, että O’Reilly on Landeskogin ohella pelaajatyyppiä, joiden avulla voitetaan mestaruuksia. Mistä löydetään tilalle yhtä hyvä kahden suunnan sentteri? Näillä näytöillä ei mistään. O’Reilly menee Shattenkirkin kanssa samaan kategoriaan, pelaajana, joka harmittaa joka kerta nähdä vihollisen paidassa. Stewartit, wolskit, andersonit ja kumppanit eivät juuri säväytä, mutta Shattenkirk ja O’Reilly ovat poikkeuksia. Factorin vaihtoarvo ei voi kovin korkea olla tässä tilanteessa, mikä vain pahentaa tilannetta. Niin kuin monessa muussakin tapauksessa Avsin kanssa, ei auta kuin toivoa, että molemmat nielevät ylpeyttään ja #37 jatkaisi Avsissa.
Pahoittelen palstaveljille avautumista, mutta ehkä osa teistä jakaa mielipiteeni. Eletään kovia aikoja Avs-fanin kannalta.
Samat sanat. Veli-riknor sen totesi, kovia aikoja, mutta pakko vain uskoa jollain sokealla tavalla parempaan huomiseen. Tällä menolla ensi kesänä saadaan yksi huippu-prospect organisaatioon, joka voidaan myöhemmin pilata.