CMX

[Zolomy]

Tulevan albumin, eli Mesmerian kansi ja biisilista on julkaistu.

Vitun Angry Birds, kaikkiko sille myy sielunsa.

Vakavasti puhuen, ihan hieno kansi. Biisinnimet perus-Yrjänää, paha noista on mitään lähteä arvailemaan.

 

[Ted Raikas]

Biisilistasta itse asiassa allekirjoittaneelle tuli jostain syystä Conan Barbaari mielleyhtymät.

 

[Ikävänkantaja]

CMX:n 15. studioalbumi, Mesmeria, ilmestyy huomenna. Odotan tuotosta hyvinkin varauksellisissa tunnelmissa "Rakkaudessa ja sodassa" -sinkkulohkaisun sekä ennen kaikkea yhtyeen surullisen Herra Ylppö -hengailun ja Arto Tuunela -tuottajayhteistyön vuoksi.

Soundi-lehti on, tuottajista puheen ollen, julkaissut tänään lyhyen haastattelun, johon ovat vastanneet kaikki CMX:n kanssa tähän mennessä työskennelleet tuottajat.

 

[Radiopää]

CMX:n 15. studioalbumi, Mesmeria, ilmestyy huomenna. Odotan tuotosta hyvinkin varauksellisissa tunnelmissa "Rakkaudessa ja sodassa" -sinkkulohkaisun sekä ennen kaikkea yhtyeen surullisen Herra Ylppö -hengailun ja Arto Tuunela -tuottajayhteistyön vuoksi.

Minä taas odotan huomista sittenkin positiivisin mielin. Seitsentahokas oli omaan korvaani liian raskasta käsitellä, joten jos lupaukset kertosäemäisestä levystä pitävät paikkansa, saatan pitää Mesmeriasta. Kun bändillä on tehtynä 15 levyä, ei kaikkien pidä olla kuten Dino, Aion, Pedot tai Seitsentahokas. Isohaara 2 kelpaa minulle.

En tuomitsisi vielä Pariisin Kevät -tuottajan, sillä onhan CMX:n rummuissakin 51 koodia -poikabändin entinen jäsen.

 

[Ted Raikas]

Huomenna käyn heti töiden jälkeen hakemassa levyn ja analysoidaan sitten. En ole kuullut pihaustakaan uudelta levyltä, joten ei mitään hajua mistään. Melko laajasti on eka single tuomittu enimmäkseen roskaksi siellä täällä, mutta sama meininki nyt on ollut CMX:n kohdalla niin kauan kuin jaksan muistaa ja mitä olen itse bändiä aktiivisemmin seuraillut.

Hyvä, että yhtye edelleen herättää tunteita - puoleen tai toiseen.

 

[Ollakseni]

Tämä Rakkaudessa ja Sodassa sinkku oli kyllä alkuun pettymys. Toisaalta niin oli myös Rikkisuudeltu. Odottelen levyn läpikuuntelua pariin kolmeen otteeseen ennen tuomitsemista.

 

[Zolomy]

Keskiyöllähän tämä on ensisoitossa Radio Rockilla, pitää kuunnella kun huomisaamun luentokin peruuntui sopivasti. Onneksi tuo sinkkubiisi on levyn eka kappale että saadaan se nopeasti alta pois, ei se roskaa ole mutta aika yhdentekevä. Uusi CMX-levy on kuitenkin aina jonkinlainen merkkitapaus, vaikka Talkkarin jälkeiset levyt ovat parhaimmillaankin olleet vain "ihan ok".

 

[Moto]

Minulla ei sen ihmeemmin ole mitään CMX:n radioystävällisiä kappaleita vastaan, mutta tuo Rakkaudessa ja sodassa on vain yksinkertaisesti huono biisi. Ajoittain vaikuttaa siltä, että sanat on väkisin tungettu sopimaan säveleen.

Tästä levystä ei ole ilmeisesti tulossa mitään spesiaaliversiota? En laske ainakin Levykauppa Äxän sivulta löytyvää CD+T-paita-komboa sellaiseksi. Eiköhän sitä tule silti kipaistua levykaupan kautta viimeistään lauantaina.

 

[Zolomy]

Kuuntelin tuon Radio Rockin ensisoiton. Levyn arviointi yhden kuuntelun perusteella (etenkin radiojinglejen ja puheen keskeyttämänä) on aina aika kyseenalaista, mutta nyt, hyvät ystävät, tuntuu siltä että meillä on tässä paras perinteinen CMX-levy sitten Aionin. Levyä ei voi oikeastaan suoraan verrata mihinkään aiempaan kokonaisuuteen, vaan se on ikäänkuin läpileikkaus yhtyeen urasta; kappaleet voisi leikkaa/liimaa -menetelmällä sirotella eri levyille vuosien varrella ja ne kaikki olisivat niillä kuin kotonaan. Kuitenkaan kokonaisuus ei tuntunut sekavalta vaan tasaisen laadukkaalta, ilmavalta ja ennen kaikkea tuoreelta. Uuden tuottajan pestaaminen oli loistoveto. Rakkaudessa ja sodassa on aika selkeästikin heikoin kappale, muuten albumilta löytyi monta biisiä joiden livenä kuulemista en malta odottaa. Huomenna pikapikaa paikalliseen levykauppaan!

 

[Footless]

Löytyy tuo uusin muuten jo Spotifystakin, jos ei malta kauppaan asti odottaa ja missasi tuon Radio Rockin ennakkokuuntelun.

Edit. Nelosraita 'Ojai' on aivan helvetin hyvä kappale, pitkään aikaan parasta bändiltä.

 

[Zolomy]

Kas, enpä huomannutkaan kun ei ollut vielä bändin pääsivulla. Katsotaan maltanko kuunnella vain pari biisiä vai meneekö kokonaan yötöiksi.

Radio Rockin haastattelun mukaan tuo Ojai muuten syntyi samoihin aikoihin kuin Ainomieli ja Ruoste mutta oli enemmän tai vähemmän kadoksissa tähän asti.

 

[Ikävänkantaja]

Kuuntelin viime yönä levyn kappaleita "Kauneuden pitkään varjoon" asti. Ojai sai aikaan kylmiä väreitä ja teki vaikutuksen. Hilpeyttä Radio Rockin lähetyksessä herätti Yrjänän kertomus Hyperborea-kappaleen nimestä, jonka hän sanoi perustuvan "[Eksopaleoklimatologi- ja Mystiikan ontologinen sydän -kappaleiden ohella] nimistöön, jollaisiksi CMX:ää inhoavat ihmiset mieltävät yhtyeen kappaleiden nimet".

Kokonaisuuden hahmottuminen vaatii vielä aikaa, kuten tavallista, mutta edellisten kommenttien ohella rohkaisevaa on, että esimerkiksi Rumba on arvioinut Mesmerian neljän ja puolen tähden arvoiseksi. Kuunnellaan.

 

[Ted Raikas]

Kerran kuunneltu, ei tässä ihan löytynyt tarttumapintaa, mutta se ei kerro vielä mistään mitään. Ei ole ennenkään. Bändin saundissa on kyllä uusia hienoja oivalluksia ja vivahteita jotka myönteisellä ja jopa kuulaalla tavalla nousi esiin. Muutenkin melko rauhallisen oloinen levy verrattuna moneen aiempaan. Varmasti tuo äänimaaila on tuottajalta saanut oman leimansa ja koskettimet on myös vaihteen vuoksi mukava lisä. Aika pitkiä instrumentaalisia osioitakin.

Äkkiseltään Teräs iski parhaiten, mutta kuten todettua, pitää kuunnella vielä muutamia kertoja, että alkaa hahmottumaan paremmin. Ei tämä mikään ihan helposti avautuva albumi taida olla, vaikka ns. helpompaa CMX:a ehkä odottelikin.

Yrjänän sanoituksista vielä sen verran, että ne oli monin paikoin tavallista selkeämpiä ja maanläheisiä. Toki avaruudellisia teemoja pyöritetään taas, mutta monet sanoitukset on aika suorasukaisia ja -viivaisia.

 

[Yuppi]

Nyt lähtee! Iäti ja Seitsentahokas ja ehkä jopa Pedotkin olivat jonkinasteisia pettymyksiä, mutta nyt jo tietää, että tämä ei ole. Jotenkin ehkä Rautakantele meets Aura. Olen kiitollinen.

 

[Radiopää]

Tykkään. En olisi jaksanut enää samanlaista ankeutta kuin mitä Pedot, Iäti ja Seitsentahokas olivat, vaikka kahdesta ensiksi mainitusta pidänkin. Mesmerialla on kiva alkaa valmistautua kohti kevättä, mutta sen raikkaudesta huolimatta pidän tällä hetkellä eniten Valles Marineris -kappaleesta.

 

[Reznik]

Sinkkukappaleesta jäi mullakin vaisu fiilis alkuun eikä sitä tullut montakaan kertaa ennakkoon kuunneltua. Ja ehkä ihan hyvä niin, koska nyt siitäkin saanut kiinni. Alkupuolisko toimii muutenkin tällä hetkellä huomattavasti paremmin (sinkku, Hyperborea, Laavaa, Kauneuden pitkä varjo..), loppuosiosta ei ole vielä ihmeitä mieleen jäänyt. Levystä mieleen tulee Iäti jos vaikka jotain vertailukohtaa yrittää hakea (uudemmista levyistä). Eli just se levy mikä mulla jäänyt vähimmälle kuuntelulle alkuinnostuksen jälkeen. Ensituntuma on että tällekin voi käydä samalla tavalla, mutta jätän oikeuden muuttaa mielipidettäni, koska kyllähän tätäkin tulee paljon lähipäivinä ja -viikkoina kuunneltua.

Terveisin Pedoista asti mukana roikkunut CMX märkäkorva.

 

[Zolomy]

Huh, viimeisen vuorokauden aikana on tullut sahattua levyä ihan hulluna. AIka poikkeuksellista, että oikeasti n. puolet kappaleista on sellaisia joita haluaisi kuulla myös keikalla, mikä siis ei tarkoita että loput olisivat huonoja vaan että ne eivät välttämättä toimisi livenä. Rakkaudessa ja sodassa on yhdentekevä ja Mystiikan ontologinen sydän on ei jotenkin jää edes mieleen. Teräs on hyvä kappale, mutta on enemmän sellainen ajatuksella ja tunteella kuunneltava kappale, joka tulee välistä skipattua että pääsee menevämpiin biiseihin. Valles Marineris sekä kolme viimeistä kappaletta ovat mielestäni eräänlainen mini-Talvikuningas, koskettaen samanlaisia avaruusteemoja ja soundeja. VM:n "minun sielussani aina sataa" jne. on uskomattomassa korniudessaankin tarttuva ja tuo on yksi niistä kappaleista jonka todella haluaisin kuulla keikalla. Tulisaarna on aivan huikea meditaatiokappale, joka voisi olla jostain Auringon ajoilta. Eksopaleoklimatologi sitten menisikin ihan sellaisenaan Talkkarille, esim. viimeistä edelliseksi kappaleeksi.

muok: laitetaan nyt vielä että Kauneuden pitkä varjo on tällä hetkellä levyn paras biisi. Mahtavaa kitarailoittelua ja menevä teksti!

 

[Remontoire]

Pari iltaa nyt Mesmeriaa kuunneltu, ja allekirjoitan muiden kehut. Mesmeria on paras levy sitten Talvikuninkaan ja laittaa muutaman 90-luvun kulta-ajan levynkin tiukille. Iäti oli kovin epätasainen, Seitsentahokas ei koskaan avautunut, mutta Mesmeria tuntuu paitsi helpommalta myös kestävämmältä kuin kaksi edellistä. Jotenkin levy tuntuu tervetulleelta paluulta menneisyyteen.

Yksittäisistä kappaleista koviten iskee Ojai, joka saattaa olla paras tällä vuosituhannella julkaistu CMX-kappale. Myös Valles Marinerisin tunnelma ja lyriikat jäävät kummittelemaan otsalohkoon. Ankarana Talvikuningas-fanina päätösraita Eksopaleoklimatologi osuu ja uppoaa kovaa ja syvälle. Hutilyöntejä levyltä ei mielestäni löyty kuin sinkkuirrotus Rakkaudessa ja sodassa, jonka perusteella en levylle kummempia odotuspaineita asettanut. Mukava kuitenkin nähdä, että CMX:n perinteiset single-silmänkääntötemput edelleen toimivat.

Vielä lisää kuuntelemista tämä vaatii, mutta Seitsentahokkaan jälkeen hieman horjunut usko on palautettu. Seuraavalta levyltä voi taas odottaa ihan mitä tahansa, kun teemallinen trilogia on jälleen käytännössä suljettu.

 

[Moto]

Kolme kuuntelukertaa takana ja... no, ainakin voi sanoa että on jälleen hyvä levy. Taitaa olla lähimpänä Auraa ja Rautakanteletta kuin bändin mikään muu tekele viimeiseen 20 vuoteen. Onko se sitten hyvä juttu vai ei, aika näyttää. Yleensä "paluu vanhaan"-albumeiden suurimpana vikana on se, että niitä alkuun kuuntelee innokkaasti, mutta alkuinnostuksen hälvettyä palaa enemmin niihin "alkuperäisiin". Albumin slovariosasto ainakin toimii - Ojai ja Teräs ovat hienoimpia rauhallisia CMX-biisejä vuosikausiin.

Saapa nähdä viitsiikö Cirkuksen keikalle vaivautua, paikan takia. Tavastian keikkaa saa odottaa turhan pitkään, mutta Tullikamarille on jo lippu taskussa. Päätin ottaa tuonne maaliskuun puoliväliin viikonloppubreikin Tampereelle, kun edellisenä päivänä Don Huonot soittaa niin ikään Tullikamarilla.

 

[mice]

Tästä levystä ei ole ilmeisesti tulossa mitään spesiaaliversiota? En laske ainakin Levykauppa Äxän sivulta löytyvää CD+T-paita-komboa sellaiseksi. Eiköhän sitä tule silti kipaistua levykaupan kautta viimeistään lauantaina.

Tätä ei ilmeisesti ole tosiaan vinyylinä tulossa lainkaan tarjolle? Ainakaan Äxä ei mainitse asiasta mitään, enkä onnistunut muualtakaan kaivamaan tietoa.

 

[Ted Raikas]

On tätä tiiviisti tässä nyt viimepäivät kuunneltu ja toimii jatkuvasti paremmin. Ensimmäinen kuuntelukerta meni vähän ihmetellessä, mutta se on toisaalta CMX:n kohdalla ollut vakio jo pitkään. Mutta mutta, kyllä sieltä alkaa erottumaan niitä juttuja ja muutenkin on hienoja yksityiskohtia jotka avautuu ajan kanssa.

Mitään heikkoa biisiä ei levyllä sillä tapaa ole, avausraita nyt on ehkä heikoimmasta päästä, mutta ei sekään nyt kehno biisi ole. Mahtuu kokonaisuuteen.

Eniten ehkä säväyttää Laavaa, joka on todella kaunis ja tarttuva. Hiton hyvä kertsi. Ojai on myös hieno ja vie tunnelmissa hieman jonnekin Rautakanteleen aikoihin. Teräs on ehkä levyn upein kappale, flyygeli tuo todella hienon säväyksen kappaleeseen, joka on todella riisuttu ja hauras sanojaan myöten. Rohkea biisi kaiken kaikkiaan. Levyn päätösraita Eksopaleoklimatologi on pitkästä aikaa sitä progempaa CMX:a ja sehän toimii. Hieman jopa itämaisia vivahteita seassa. CMX usein lataa albumiensa loppuun todella massiivisia ja vaikuttavia biisejä ja niin tällälin kertaa.

Kyllä tämä pari edellistä levyä peittoaa, uskallan sanoa tässä kohtaa. Etenkin Seitsentahokas on jotenkin jäänyt etäiseksi tekeleeksi ja paikoin vähän epämiellyttäväkin albumi, jota ei ihmeemmin tee mieli kuunnella.

 

[Zolomy]

Tätä ei ilmeisesti ole tosiaan vinyylinä tulossa lainkaan tarjolle? Ainakaan Äxä ei mainitse asiasta mitään, enkä onnistunut muualtakaan kaivamaan tietoa.

Vinyyli tulee ilmeisesti joskus kesällä. Alunperin Sony ei tahtonut pulittaa tuplavinyylin kustannuksia, mutta olisikohan fanit sitten pommittaneet sähköpostin tukkoon.

 

[Radiopää]

Pakkohan tähän on palata. Tuntuu siltä kuin levyn paras biisi on jokaisella kuuntelukerralla jokin muu kuin edellisellä. Ainoastaan Mestarirakentaja tökkii vielä, mutta jopa avaussingle kuulostaa nyt paremmalta. Seitsentahokkaasta olen samaa mieltä kuin @Ted Raikas, joten tämän levyn onnistuminen tuntuu todella hyvältä. Erityismaininta Mystiikan ontologiselle sydämelle, jossa on kuultavissa vanhaa CMX:ää. Eipä tarvitse ihan hetkeen soittaa 90-luvun levyjä.

 

[Ollakseni]

Mesmeria on tänään pyörinyt ahkeraan soittimessa ja hyvältähän tämä kuulostaa. Noin niinkuin äänimaailmaltaan mukava ja biisitkin kuulostavat hyviltä. Otetta en kuitenkaan ole vielä saanut.

Olenko nyt sitten outo kun Seitsentahokas kolahti miltei heti ja tässä on jotain hankalaa.

 

[Moto]

Kuten monesti uuden albumin julkaisun jälkeen käy, on stereoissani ruvennut pyörimään tiiviisti myös aiempi tuotanto. Auringon 20-vuotisjuhlapainoksen hankin jo pari vuotta sitten ja nyt tuli myös ostettua Auran vastaava. CD-formaatissa on siis samassa paketissa alkuperäinen albumi remasteroituna ja Rake Eskolinin uudet miksaukset albumeista. Jossain määrin turhilta paketeilta nämä kyllä tuntuvat - kaipasiko kukaan uusia miksauksia, kun ainakaan minä en huomaa niissä mitään ihmeempää eroa vanhaan ja 90-luvun puolivälissä CD-teknologia rupesi olemaan jo sillä tasolla, että ainakaan enää Auran kohdalla ei pahemmin olisi tarvetta remasteroinnillekaan. Ennemmin toisilla levyillä olisi kuullut vaikka mahdollisimman kokonaisen keikan samoilta aikakausilta, mikäli sellainen on nauhoitettuna. Auringolla ei ole mukana B-puoliakaan - Auralla on uudelleen miksattu Saatana. No, onhan nämä tietysti lyhyine historiamuisteloineen Yrjänältä ja Gabi Hakaselta ihan nätit digipakit verrattuna alkuperäisiin tylsiin muovikoteloisiin versioihin ja ainakin Aura julkaistiin samassa yhteydessä ensimmäistä kertaa vinyylinä.

Saa nähdä saako tänä vuonna 20-vuotissynttäreitään juhliva Rautakantele saman kohtelun. Tämä Au-trilogia kuitenkin sementoi CMX:n kotimaiseen megaluokkaan, niin melkeinpä veikkaisin että kyllä. Siihen voisi uudelleenjulkaisut lopettaa - ainakin ellei bonukseksi löydy kokonaista livekeikkaa uusien miksausten sijaan.