CMX

[Sistis]

varmasti silti bändille ihan mukavaa vastapainoa luoda jotain tälläistäkin. Voisin ainakin omakohtaisesti kuvitella niin.

Noh, voisin sanoa itsekin kierompaa ja sekavampaa rockia soittavana ihmisenä ja aika paljon monen alan harrastajan ja jopa ammattilaisen ajatusmaailmaa ja musiikkimakua tuntevana voisin sanoa, että kuvitelmasi menee melkoisella varmuudella metsään. En sano tätä absoluuttisena totuutena, enkä Yrjänän tai kenenkään muunkaan CMX:n soittajan kanssa ole ikinä musiikista keskustellut, joten heidän tarkoitusperiään en tiedä. Levyn tuottajan, eli Raken kanssa sen sijaan olen joitan kertoja keskustellut, mutta hänen musiikkimakunsa taasen on hyvinkin laaja, joskin monimutkaisemmalle puolelle kaartuva..

Niin... siis, mitä minun piti sanoa. Vastapainoa tuo ehkä jossain mielessä on. Mutta yleisesti ottaen monimutkaisen rockin tekeminen on erittäin hidasta ja välillä puuduttavaakin, mutta ah - niin palkitsevaa kun lopputulos on onnistunut. Tuollaisen singlen kaltaisen "standardi-rockin" tekeminen on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa, mutta... lopputulos on aina hyvinkin samanlainen. Se ei anna samanlaista tyydytystä monimutkaisemman musiikin ystävälle, eikä edes yleensä kuulosta hyvältä heidän korvaansa. Ja sellaisen soittaminen keikoilla vasta puuduttavaa onkin.

Kärjistetysti sanottuna tuollaisen tekeminen CMX:lle on kuin värityskirjan värittäminen olisi ollut Pablo Picassolle. Virkistävämpää vastapainoa on vaihtaa kenties tyylisuuntaa toisenlaiseen, mutta välttää tuota "helpon standardirockin" tekoa. Malliesimerkki on Ismo Alanko joskus ennen uusimpia levyjään.

 

[Ted Raikas]

Tuollaisen singlen kaltaisen "standardi-rockin" tekeminen on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa, mutta... lopputulos on aina hyvinkin samanlainen. Se ei anna samanlaista tyydytystä monimutkaisemman musiikin ystävälle, eikä edes yleensä kuulosta hyvältä heidän korvaansa. Ja sellaisen soittaminen keikoilla vasta puuduttavaa onkin.

No, miten sen ottaa. Myös sen, että mikä on monimutkaista musiikkia? Toinen kysymys on, että onko monimutkainen = hyvä joka tilanteessa?

Uskoisin itsekin pitäväni myös ns. monimutkaisesta musiikista, mutta silti sellainen suorempikin musiikkityyli miellyttää, myös tämä single. Tietysti on vielä aikaista sanoa, miten tuo kestää kulutusta.

Mielestäni kuitenkaan monimutkaisuus määritelmänä musiikille ei saisi olla samalla määritelmä kunnianhimoiselle ja jokatilanteessa paremmalle musiikille, muutoin alkaa kuulostaa aika pahasti snobbailulta.

Virkistävämpää vastapainoa on vaihtaa kenties tyylisuuntaa toisenlaiseen, mutta välttää tuota "helpon standardirockin" tekoa. Malliesimerkki on Ismo Alanko joskus ennen uusimpia levyjään.

Kyse nyt on kuitenkin irtonaisesta sinkkubiisistä, ei mistään albumin kokonaisuudesta. Sikäli tuo tyylisuunnan vaihtuminen toiseen voi olla todellisuutta vars. albumin kohdalla sitten syksyllä. Saa nähdä. Omasta mielestäni CMX on elänyt ja tyylitellyt aika laidasta laitaan uransa varrella, mitä arvostan. Tosin tuo, että väkipakolla muuttaa tyyliä, vaikka ei irtoa, ei myöskään välttämättä ole hyvä lähtökohta musiikinteolle. Fiilis pitää kuitenkin olla, ei rikkoa rajoja vain siksi, että olisi jotenkin musiikillisesti uskottava ja suuntaanäyttävä.

Paha tietysti väitellä tästä asiasta kanssasi, kun olet muusikko ja varmasti omaat enemmän näkökulmaa musiikintekoon ja noin muutenkin. =)

Oma määritelmä on vaan, että joku biisi joko kuulostaa hyvältä, tai sitten ei.

 

[Sistis]

No, miten sen ottaa. Myös sen, että mikä on monimutkaista musiikkia? Toinen kysymys on, että onko monimutkainen = hyvä joka tilanteessa?

"Mikä on monimutkaista musiikkia?" on oikeastaan kysymys, mihin ei tietenkään voi absoluuttisen oikeaa vastausta sanoa. Myöskin monimutkaisuuden määritelmä on muuttunut aikojen saatossa. Ihmiskorva itseasiassa piti keskiajalla monia nykyään käytettyjä ja yleisesti hyväksyttyjä sävelpareja kamalalta kuulostavilta. Tai näin lukion musiikinopettajani aikanaan kertoi ja soitti myös esimerkkejä näistä.

Mutta yleisesti ottaen monimutkaiseen musiikkiin kuuluvat esimerkiksi seuraavat seikat:
- tahtilaji muuttuu kesken biisin useita kertoja
- käytetään myös tahtilajeja 7/8, 5/8, 9/8 etc. perinteisten 4/4, 6/8, 3/4 yms. asemasta.
- käytetään perinteisten "Am - F - C - G" tai "Dm - F - Bb - C" -sointukulkujen lisäksi paljon omaperäisempiä ratkaisuita
- Otetaan käyttöön esimerkiksi sus4, sus2, aug, dim, 7-5, 9 -sointuja.
- Soitossa pystyy tekemään paljonkin omaperäisiä sovitusratkaisuja

"Onko monimutkainen = hyvä joka tilanteessa?"

Vastaus: Ei. Minusta yksinkertainen = huono lähes joka tilanteessa, mutta sekään ei ole oikea vastaus. Monimutkaisempi musiikki vaatii kuulijalta enemmän, mutta omaa musiikkimakuaan pystyy kehittämään hyvinkin helpolla, kunhan vaan antaa sille mahdollisuuden. Todella taitavat muusikot tekevät monimutkaisillakin ratkaisuilla hyviä biisejä.

Uskoisin itsekin pitäväni myös ns. monimutkaisesta musiikista, mutta silti sellainen suorempikin musiikkityyli miellyttää, myös tämä single. Tietysti on vielä aikaista sanoa, miten tuo kestää kulutusta.

Jeps, makuasioita. Minäkin pidän joissain poikkeustapauksissa yksinkertaisista biiseistä. Tästä biisistä en pitänyt pätkääkään.

Mielestäni kuitenkaan monimutkaisuus määritelmänä musiikille ei saisi olla samalla määritelmä kunnianhimoiselle ja jokatilanteessa paremmalle musiikille, muutoin alkaa kuulostaa aika pahasti snobbailulta.

Tähän jo osittain vastasinkin. Snobailuahan se ei ole. Mutta monimutkaista musiikkia tekevät ihmiset nauttivat musiikista enemmän kun saavat toteuttaa itseään.

Kyse nyt on kuitenkin irtonaisesta sinkkubiisistä, ei mistään albumin kokonaisuudesta. Sikäli tuo tyylisuunnan vaihtuminen toiseen voi olla todellisuutta vars. albumin kohdalla sitten syksyllä. Saa nähdä.

Albumihan onkin onneksi täysin erilainen. Sehän on hyvinkin progressiivinen ja kunnianhimoinen ja outokin. Odotan sitä innolla.

Paha tietysti väitellä tästä asiasta kanssasi, kun olet muusikko ja varmasti omaat enemmän näkökulmaa musiikintekoon ja noin muutenkin. =)

Kyllä väitellä saa ja pitääkin, sehän on antoisaa puuhaa. Muusikko en ainakaan vielä ole, koska en saa tästä hommasta kuin satunnaisia kilometrikorvauksia ja ilmaista viinaa. Tällä hetkellä olen ihan puhtaasti harrastaja, mutta tulevaisuudessa saatan olla sivutoiminen muusikkokin, kukapa tietää. :)

Oma määritelmä on vaan, että joku biisi joko kuulostaa hyvältä, tai sitten ei.

Heh, voi sen kai noinkin tulkita. :)

 

[Sininen Lanka]

Millä tavalla CMX on monimutkaista musiikkia? Minuun korvaani se ainakin kuulostaa kovin monotoniselta. Ja itse olen harrastanut musiikkia niin soitto- kuin tanssimielessäkin

 

[Sistis]

Millä tavalla CMX on monimutkaista musiikkia? Minuun korvaani se ainakin kuulostaa kovin monotoniselta. Ja itse olen harrastanut musiikkia niin soitto- kuin tanssimielessäkin

No joo, ei CMX soittopuolelta mitään mega -monimutkaista olekaan. Monet puhtaan progen tai jazzin tai jopa rockin puolen bändit pieksevät kyllä Yrjänän ja kumppanit mennen tullen. CMX:ltä löytyy kuitenkin monimutkaisuutta juuri noiden edellisessä viestissä mainitsemieni ominaisuuksien tiimoilta. Ja varsinkin verrattuna moniin muihin rock-bändeihin, näitä ominaisuuksia on hemmetin paljon enemmän.

Ja oikeastaan tämä lähti nyt liikkeelle tästä uudesta singlestä, joka on turhan basic bändin muuhun linjaan nähden.

 

[Ted Raikas]

Monimutkaisempi musiikki vaatii kuulijalta enemmän, mutta omaa musiikkimakuaan pystyy kehittämään hyvinkin helpolla, kunhan vaan antaa sille mahdollisuuden. Todella taitavat muusikot tekevät monimutkaisillakin ratkaisuilla hyviä biisejä.

Voi kehittää, mutta siitäkin huolimatta voi pitää toisenlaisestakin musiikki-ilmaisusta. Omaan musiikkimaailmaani mahtuu esim. progressiivista rockia, metallia ja konemusiikkia laidasta laitaan, myös sellaista, mitä voisi ehkä pitää aika tasatahtisena ja yksinkertaisena (trance), mielestäni sekin voi olla ja onkin avartavaa erikantilta koettuna. =)

Snobailuahan se ei ole. Mutta monimutkaista musiikkia tekevät ihmiset nauttivat musiikista enemmän kun saavat toteuttaa itseään.

Ei kaikilla, mutta osa muusikoista ihan varmasti tekee äärimutkikasta settiä ihan siksi, että voi todistaa muille olevansa todellisempi ja nerokkaampi muusikko kuin muut. Vähän turhan sinisilmäistä ehkä ajatella, että pelkkä kunnianhimo ja vilpitön rakkaus musiikkiin johdattaisi kaikkia mutkikkaamman musiikin tekijöitä.

Heh, voi sen kai noinkin tulkita. :)

Voi, koska on kyse makuasioista. Ei siinä ole muuta perustelua, kuin, että joku juttu kolahtaa, tai ei.

Edit. Siniselle Langalle: Minulle on sinänsä aivan yhdentekevää, onko CMX äärimutkikasta musiikkia vai ei, tyylinsä on vaihdellut melkoisesti eikä sitä kai voida mihinkään suoraan kategorioida. Minulle tärkeintä on, että tekevät omanlaistaan osuvaa ja ajatuksia herättävää rockia ja sitä ovat tähän mennessä hyvin tehneetkin. =) Uskallan väittää, että CMX erottuu suomalaisessa rockissa ja positiivisesti.

 

[Evil]

Huomenna pitää käydä sinkku ottamassa haltuun. Toiminee oivana välipalana kohti syksyn pitkäsoittoa, joka ei Yrjänän mukaan tule muistuttamaan singleä pätkääkään. Odotettavissa kuulemma scifi-henkiselle lyriikalle rakentuva, yhdestä ainoasta biisistä koostuva sävelteos. Tällaiselle vanhalle tieteiskirjallisuuden ystävälle ja King Crimson/Pink Floyd -jäärälle edessä on TAPAUS.

 

[Sininen Lanka]

Edit. Siniselle Langalle: Minulle on sinänsä aivan yhdentekevää, onko CMX äärimutkikasta musiikkia vai ei, tyylinsä on vaihdellut melkoisesti eikä sitä kai voida mihinkään suoraan kategorioida. Minulle tärkeintä on, että tekevät omanlaistaan osuvaa ja ajatuksia herättävää rockia ja sitä ovat tähän mennessä hyvin tehneetkin. =) Uskallan väittää, että CMX erottuu suomalaisessa rockissa ja positiivisesti.

Eihän sillä olekaan merkitystä. Mutta silmääni pisti vain määritelmä CMX:n tituleeraamisesta kovin "monimutkaiseksi".

 

[Ted Raikas]

Eihän sillä olekaan merkitystä. Mutta silmääni pisti vain määritelmä CMX:n tituleeraamisesta kovin "monimutkaiseksi".

Oikeastaan tuntui, että tuossa puhuttiin monimutkaisesta musiikista yleisesti ottaen, ei juuri oikeastaan CMX:n kohdalla. Antoi ehkä vähän virheellisen kuvan.

Vaan, kyllä ainakin minun mielestäni CMX:n tuotantoonkin kuuluu niitä mutkikkaampia kappaleitakin. Tälläisiä nuo radiosoitot harvemmin kyllä edustaa, mitä myös luonnollisesti tulee osalle kuulijoista enemmän tutuksia ja sitä kautta luodaan mielikuva itse bändistä. En sitten tiedä miten laajalti olet CMX:aa kuunnellut ja ilm. ei nyt edes kuulu suosikkibändeihisi, mutta kyllä sieltä sitä mutkikkaampaakin menoa löytyy. Aika erilaisten tyylien fuusiobändinä tuota pitäisin varsinkin tätänykyä, vaikka progevaikutteitakin on välillä ollut ja on oleva, niin progebändiksi kutsuminen olisi turhan uskaliasta ja harhaanjohtavaa CMX:n kohdalla.

 

[Miguel]

Virkistävämpää vastapainoa on vaihtaa kenties tyylisuuntaa toisenlaiseen, mutta välttää tuota "helpon standardirockin" tekoa. Malliesimerkki on Ismo Alanko joskus ennen uusimpia levyjään.

Makuasioita taas. Ismo on Säätiönsä kanssa tehnyt useita perushyviä levyjä, mutta oikeasti kestäviä kokonaisuuksia ei ole sitten soolouran ilmaantunut. Hallanvaara on lähellä, mutta sekin vaatii tiettyä tunnetilaa vaikuttaakseen kunnolla.

CMX taas ei minusta ole tehnyt muita huonoja levyjä kuin Discopoliksen. Siinäkin on hyviä kappaleita, mutta kokonaisuus on hajanainen torso. Muilla kokeellisilla levyillään (Dino, Aion, varauksin myös Pedot tähän kategoriaan) CMX pesee Säätiö-Ismon, eivätkä ne keskitien rocklevytkään (Vainajala, Isohaara) kelvottomia ole.

Kuolemaantuomitut ei kuitenkaan ole hyvä kappale. Kertosäkeen kuuleminen aiheuttaa myötähäpeää joka kerta, varsinkin kun idea on jalostettu bändin vaisuimpiin kappaleisiin kuuluvasta Aamutähdestä. Ei toimi vieläkään. Myös tuo kornien kappalenimien käyttö alkaa haista vähän entistä pahemmin, kun laulaessaan Yrjänä tiputtelee niin huolestuttavan painokkaasti kauniilta kuulostavia sanoja. Tyylilajia vastaan minulla ei ole mitään, soundit ja melodia ovat ihan kivaa poppia, mutta kokonaisuutena ei vain toimi. Ja kun radio on töissä päällä, varmaan saan vielä yliannostuksen kappaleesta kesän aikana.

Uutta levyä odotan kaksijakoisissa tunnelmissa. Arvostan bändin kunnianhimoista ja epäkaupallista tempausta, mutta herrojen viimeaikaiset touhut pistävät epäilemään, ovatko ukot vähän pöhöttyneet omassa erinomaisuudessaan.

Mutta uskoni CMX:ään menee vasta siinä vaiheessa, kun keikkojen taso valahtaa. Festarit pois lukien bändin liveaktit ovat nimittäin olleet viime vuosina vielä vallan kovia.

 

[Miguel]

Millä tavalla CMX on monimutkaista musiikkia? Minuun korvaani se ainakin kuulostaa kovin monotoniselta.

Tätä melkein unohdinkin kommentoida. Minä en soittamisesta paljon ymmärrä, mutta etenkin Aion-levyllä lähes 20-vuotiaaksi ehtinyt CMX herätti paljon arvostusta kriitikoiden ja, mikä tärkeämpää, myös toisten muusikoiden keskuudessa.

Ainakin Sub-Urban Triben Janne Joutsenniemi totesi muistaakseni jotain sensuuntaista, että hänen entinen inhokkiyhtyeensä on tehnyt nyt jo toisen hänen tajuntaansa laajentavan levyn. Mitä se sitten tarkoittaakin... Joka tapauksessa Joutsenniemen kehuja voi pitää arvossaan, koska mies itse oli yksi suomimetallin vahvimmista pioneereista Stone-yhtyeensä kanssa 90-luvun vaihteessa. Eikä Joutsenniemi tietääkseni ole CMX-miesten lähimpiä kavereitakaan.

Monimutkaisesti soitettua tai ei, lopputuloksena oli aika mehukas soppa. On muuten aika paradoksaalista, että CMX käytti Aionin tekoon lyhyimmän studiosessionsa sitten Auringon, mutta tuloksena oli yhtyeen monimutkaisin levy aikoihin. Ja silti toimiva. Ehkä siinä tarvittiin spontaania hulluutta, kun edeltäneestä Isohaarasta tuli puolen vuoden studiohinkkaamisenkin jälkeen niin yksinkertainen levy.

 

[V-man]

Niin... siis, mitä minun piti sanoa. Vastapainoa tuo ehkä jossain mielessä on. Mutta yleisesti ottaen monimutkaisen rockin tekeminen on erittäin hidasta ja välillä puuduttavaakin, mutta ah - niin palkitsevaa kun lopputulos on onnistunut. Tuollaisen singlen kaltaisen "standardi-rockin" tekeminen on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa, mutta... lopputulos on aina hyvinkin samanlainen. Se ei anna samanlaista tyydytystä monimutkaisemman musiikin ystävälle, eikä edes yleensä kuulosta hyvältä heidän korvaansa. Ja sellaisen soittaminen keikoilla vasta puuduttavaa onkin.

Kärjistetysti sanottuna tuollaisen tekeminen CMX:lle on kuin värityskirjan värittäminen olisi ollut Pablo Picassolle. Virkistävämpää vastapainoa on vaihtaa kenties tyylisuuntaa toisenlaiseen, mutta välttää tuota "helpon standardirockin" tekoa. Malliesimerkki on Ismo Alanko joskus ennen uusimpia levyjään.

Aika metsään taitaa mennä. Yrjänä toteaa CMX:n kotisivuilla, että hän on aina pitänyt kauniista, selkeistä pop-kappaleista sekä myöskin kaikenmaailman taidekieroiluista. Ei todellakaan sanasta sanaan nuin, mutta pointti oli se että ei nuo "helpot hittibiisit" ole yhtään sen vähempää CMX:ää kuin muutkaan.

Minä en nuista rallatuksista pidä, mutta mitäpä sillä on merkitystä.

edit: Niin tuosta CMX:n vaikeudesta. Kaipa se tarkoittaa nuita outoja tahtilajeja joita varsinkin Aionilla viljellään ja tyylimuutoksia kesken laulun (esim. Nainen tanssii tangoa). Vanhat levythän olivat aika haastavia punk-räimeen ja kauniiden melodioiden sekoituksia.

Kyllähän suurin osa CMX:n biiseistä vaatii kuitenkin keskiverto Radio Nova-kansanosalta aika monta kuuntelukertaa ennenkuin he saavat niistä mitään kiksejä irti.

 

[Sistis]

Aika metsään taitaa mennä. Yrjänä toteaa CMX:n kotisivuilla, että hän on aina pitänyt kauniista, selkeistä pop-kappaleista sekä myöskin kaikenmaailman taidekieroiluista. Ei todellakaan sanasta sanaan nuin, mutta pointti oli se että ei nuo "helpot hittibiisit" ole yhtään sen vähempää CMX:ää kuin muutkaan.

Onko näin? Siinä tapauksessa joudu ottamaan sanojani takaisin Yrjänän kohdalta. Pitänee tutkailla tuota CMX:n kotisivua ja etsiä sieltä tuo lausahdus. Mikäs siinä, mies tekee sitä, mitä mies haluaa.

 

[Erämaan kettu]

Festarit pois lukien bändin liveaktit ovat nimittäin olleet viime vuosina vielä vallan kovia.

Tähän on pakko lisätä vielä se, että näkemäni CMX:n keikkojen perusteella (1 klubi, 3 x festari) tuo ei ihan pidä paikkaansa. Noista neljästä keikasta 2 festariesiintymistä ovat olleet tymäköitä, kun taas tuo klubikeikka enemmän tai vähemmän per-c:stä. Kaikkein kamalin kokemus oli kuitenkin viime vuoden Tuuliajolla-kiertueen "proge"-pelleily. Tuo keikka ei tuntunut kiinnostavan bändiä eikä yleisöä.

 

[Baikonur]

Tuli käytyä perjantaina YO-talolla katsastamassa CMX:n nykykunto. Eipä tarvinnut pettyä, sen verran laajasti ja kaukaa piisejä kuultiin. Bändillä oli irtonainen meininki, eikä edes Rasion kitarakamojen temppuilu onnistunut latistamaan tunnelmaa. Mukavaa oli nauttia tiiviistä ja hikisestä meiningistä vissylinjalla.

Setin parhautta edustivat mm. Hiki, Nahkaparturi, Neljäs Valtakunta, Tanssin Jumala, Pyörivät Sähkökoneet, Turkoosi, Manalainen, Nainen Tanssii Tangoa ja Palvelemaan Konetta. Niin ja kyllähän se "Mattikin" kuultiin sekä mm. hitit: Ruoste, Ainomieli ja Taivaan Lapset.

Jos vanhat merkit pitää paikkansa, niin syksymmällä sitten taas Pakkahuoneelle pällistelemään toivottavasti samankaltaista meininkiä. Sitä ennen Hämeenlinnaan Wanajafestivaaleille, jos aikataulut antaa myöten.

 

[kovalev]

Tuli käytyä perjantaina YO-talolla katsastamassa CMX:n nykykunto. Eipä tarvinnut pettyä, sen verran laajasti ja kaukaa piisejä kuultiin. Bändillä oli irtonainen meininki, eikä edes Rasion kitarakamojen temppuilu onnistunut latistamaan tunnelmaa. Mukavaa oli nauttia tiiviistä ja hikisestä meiningistä vissylinjalla.

Setin parhautta edustivat mm. Hiki, Nahkaparturi, Neljäs Valtakunta, Tanssin Jumala, Pyörivät Sähkökoneet, Turkoosi, Manalainen, Nainen Tanssii Tangoa ja Palvelemaan Konetta. Niin ja kyllähän se "Mattikin" kuultiin sekä mm. hitit: Ruoste, Ainomieli ja Taivaan Lapset.

Jos vanhat merkit pitää paikkansa, niin syksymmällä sitten taas Pakkahuoneelle pällistelemään toivottavasti samankaltaista meininkiä. Sitä ennen Hämeenlinnaan Wanajafestivaaleille, jos aikataulut antaa myöten.

Ei yhtään paskalta settilistalta kuulosta tuo. Paljon vanhaa, hyvää CMX;ää.
Pitikin tässä taannoin kysäistä täältä, jotta vieläkö "Pyörivät Sätkäkoneet" kuuluu settiin ? Itse kun en ole bändiä livenä nähnyt vuosiin. Ennen se oli aina keikan lopetusbiisi.

 

[Ted Raikas]

Hiki, Neljäs Valtakunta, Tanssin Jumala, Turkoosi, Nainen Tanssii Tangoa, "Matti", Ruoste, Ainomieli

Huh. Olen itse parin viikon päästä menossa Tavastialle CMX:aa fiilistelemään pitkästä aikaa ja olisi hienoa, jos edes osa noista biiseistä, jotka rajasin lainauksessa, kuuluisi settiin. Todellakin aika vanhaa ja sitä kautta harvinaisen oloista matskua soittolistalla ollut. Muikeata.

 

[Voittaja]

Jaahas, taitaa Rotuaari Piknik kutsua torstaina jos biisilista olisi sielläkin edes lähellä tuon kaltaista. Juuri omia lempibiisejä mm. Pyörivät Sähkökoneet, Palvelemaan Konetta, Manalainen ja Ainomieli.

 

[Baikonur]

Jep. Ei voi muuta sanoa kuin että toivottavasti jatkavat samalla monipuolisella linjalla loppukesän keikoilla. Tietysti festareilla esteeksi laajemman listan toteuttamiseen nousee tiukemmin rajattu soittoaika.
Ainakin YO-talolla setti lähti kronologisesti sieltä vanhoista uudempiin, mutta taas lopussa (pakolliset encoret) annettiin tilaa vanhoille piiseille.

Kun kerran aloin noita viimeksi Tampereella kuultuja piisejä luettelemaan, niin lisätään aiemmin mainittuihin vielä Kultanaamio, Kirosäkeet, Ennustaja, Nimetön, Ei yksikään, Melankolia ja Meidän Syntimme, niin kokonaisuus taitaapi olla kutakuinkin siinä = Pitkä setti hyviä piisejä lähes kahdenkymmenen vuoden varrelta. Ja bändi oli silkkaa rautaa, täysillä mukana alusta loppuun kuin myös tiiviisti pakkautunut yleisö. Voisi sitä huonomminkin iltansa viettää.

 

[VTVH]

Jep. Ei voi muuta sanoa kuin että toivottavasti jatkavat samalla monipuolisella linjalla loppukesän keikoilla. Tietysti festareilla esteeksi laajemman listan toteuttamiseen nousee tiukemmin rajattu soittoaika.

Koria-Rollissa ainakin tuntui että listasta karsittiin nimenomaan näitä itsestäänselviä hittibiisejä pois ja keskityttiin tähän "harvinaisempaan" materiaaliin. Pitkästä aikaa itselleni sellainen CMX:n keikka josta voi todella sanoa nauttineensa. Melkein joka biisin alussa sai olla suu virneessä että ei helvetti, soittaako ne tänkin biisin täällä!

 

[kovalev]

Onko seuraavaa keikkaa Tampereelle jo sovittu ? Festeillä ei ainakaan pitäisi olla ?

 

[Baikonur]

Koria-Rollissa ainakin tuntui että listasta karsittiin nimenomaan näitä itsestäänselviä hittibiisejä pois ja keskityttiin tähän "harvinaisempaan" materiaaliin. Pitkästä aikaa itselleni sellainen CMX:n keikka josta voi todella sanoa nauttineensa. Melkein joka biisin alussa sai olla suu virneessä että ei helvetti, soittaako ne tänkin biisin täällä!

Kyllä mullekin se vanha tuotanto paremmin (muistolisä) uppoaa, mutta kun takana on tuonkin verran levyjä, niin miksei sieltä tarjoiltaisi tuotantoa laajemminkin. Pointtini oli se, että klubikeikoilla, kun ilta on omistettu vain ja ainoastaan yhdelle bändille, niin tuota soittoaikaa siunaantuu yleensä enemmän, mikä puolestaan mahdollistaa näiden "itsestäänselvyyksien" yhyttämisen ns. harvinaisempaan materiaaliin.
Toisaalta olisihan se komeeta, jos joskus vielä CMX vetäisi "Johannes Kastaja"- tyyppisen setin, joka rajoittuu 1990- luvun alkuun. Vaikka taas toisaalta mun mielestä hyviä piisejä löytyy tukuittain jokaiselta tähän asti ilmestyneeltä levyltä. Keikoilla on tullut käytyä suht tasaisesti vuodesta 1989 lähtien, jolloin bändin ensi kertaa näin. Olihan se joskus yhtä juhlaa, kun tuotanto oli sen verran rajallisempi, että koskaan ei tarvinnut suuremmin pettyä. Sitä vaan ajan takaa, että onhan tuo jo jonkinmoinen rasite, kun on toistakymmentä levyä takana.

Vai tarkoitatko VTHT kenties "harvinaisemmalla" materiaalilla progempia esim. Dinosauruksen piisejä?

Lisätään muuten vielä, nyt kun muisti palailee pätkittäin, YO-talon settiin Veljeskunta, Pedot ja Pohjoista leveyttä. Harvemmin sitä kuulee 23 viisua samana iltana.

kovalev: Semmosta tuossa kuulin, että menee myöhäisempään syksyyn seuraava Tampereen keikka. Luonnollisesti tämä on vielä varmistamatta, mutta antaas kattoo.

 

[VTVH]

Vai tarkoitatko VTHT kenties "harvinaisemmalla" materiaalilla progempia esim. Dinosauruksen piisejä?

Se on VTVH! no ei se mitään. Täytyy sanoa, että olin CMX:n keikan aikana jo sen verran festaritunnelmissa, että ainakaan näin muutaman päivän jälkeen en pysty laittamaan minkäänlaista settilistaa tuolta keikalta. Aika paljon taisi keikkasetti muistuttaa jo tuota sinun aikaisemmin laittamaasi listaa YO-talolta joskin varmaan muutamalla biisillä karsittuna. Dinosauruksia ei muistaakseni kuultu. Minulle uppoaa sekä uusi, että vanha materiaali joten kuuntelin uudempiakin hyviä biisejä suu virneessä.

"Harvinaisempia" sanan käyttö johtuu siitä, että odotin festarikeikalta lähinnä sitä, että soitetaan hittibiisit läpi ja sitten siihen päälle pyörivät sähkökoneet.

Itse olen CMX:n nähnyt viimeksi livenä muutama vuosi sitten ja kyllä tämä keikka voitti muutaman vuoden takaiset keikat ihan 100-0. Pitää mennä varmaan katsomaan ihan baarikeikkakin taas pitkästä aikaa kun Kouvolan suunnalle seuraavan kerran eksyvät.

P.S. Piti käydä CMX:n sivuilta katsomassa mitä ne Korialla oikeasti soitti, mutta eihän ne sitä settiä vielä julkaisseet.

 

[NIN]

CMX on soittanut tänä kesänä Tuuliajolla-rundin tavoin biisi-joka-levyltä-kaksi-parhailta -periaatteella kronologisessa järjestyksessä. Tuntuisi toimivan, kun Nahkaparturilla homma rykäistään käyntiin. Ilosaaressa ja Tavastialla pitäisi bongata.

 

[kovalev]

Itselläni oli muutaman vuoden ajan villi unelma pistää CMX-tribuuttibändi pystyyn, joka soittaisi keikalla esim. " Kolmikärjen " alusta loppun, ikään kuin suuren maailman tyyliin, kun bändit soittavat klassikkolevyjään. Se haave kaatui lopulta siihen, että ei löytynyt tarpeeksi saman henkisiä soittajia, eikä ainakaan omat soittotaitoni olisi edes riittäneet kunnialliseen coverointiin. Täytyy siis toivoa, että pojat itse joskus pamauttavat vanhoille hc-faneille omistetun " Bad Vugum " kiertueen.

Niin se tribuuttibändi olisi tietysti ollut " Vaskiperse "