Voi herran jumala mitä sontaa. Miten ping pongista menee roolitukset jos aloitus annetaan kuolleelle inka-kulttuurille. Anna mullekin 1990, sitä samaa.
En ihan ymmärrä mitä tarkoitat tuolla vertauksella. Ilmeisesti kuitenkin kummastelet äskeistä analyysiani? No vastaan sinulle mielelläni, tosin oletan, että vastaat myös samalla mitalla.
Wilm voittaa Murrayn mielestäni ainoastaan kolmessa asiassa:
1. Voima. Wilmillä on todella vahvat kädet, ja yläkroppa on todella lihaksikas. Tämän ansiosta Clarke on kulmissa yksi liigan härskeimmistä, ilkeimmistä ja tehokkaimmista pelaajista.Taklaukset ovat lujempia, tosin teknisyysasteesta minulla ei sen kummempaa muistikuvaa ole. Nuo vahvat kädet muistatte varmaan siitä upeasta maalista Bluesia vastaan pudotuspeleissä.
2. Pitkä maila. Tämä on samalla myös pieni heikkous. Suurella mailallaan Wilm pystyy viimeistelemään maalin edestä napakoilla laukauksillaan vakuuttavalla prosentilla maaleja. Tämänkin varmaan muistatte pudotuspeleistä. Av-peliin tuo pitkä maila on erittäin hyödyllinen peittämään syöttösuuntia, samoin karvaus ja blokkaus tehtävissä. Heikkous se on sikäli, että pitkä peliväline vähentää sellaista kiekonkäsittely näppäryyttä.
3. Maskipelaaminen. Wilmiä on käytännössä mahdoton siirtää maalin edestä, kohtien 1 ja 2 takia.
Näiden lisäksi minulle ei tule yhtäkään ominaisuutta mieleen, jossa Clarke olisi Remiä parempi. Ehkä Bozik tietää?