Jatketaan tarinaa näin sadepäivänä, kun parempaakaan tekemistä ei nyt tahdo keksiä. Nyt kun tuli nuo varaukset perattua, niin tarkastellaan Blackhawksin lupauksia hieman pelipaikoittain. En nyt aivan jokaista Tohilaa ja Peltosta käy läpi, mutta mielestäni ne merkittävimmät nimet tällä hetkellä. Pelipaikoittain ja aakkosjärjestyksessä lähden tykittämään lyhyesti parhaan näkemykseni ja tietämykseni mukaan pelaajan potentiaalin NHL-tasolla mainitakseni. En julista mitään, koska en omaa kristallipalloa enkä tunne suurinta osaa näistä pelaajista kuitenkaan niin hyvin, että voisin väittää pelaajasta kehittyvän sitä tai tuota. Mutta esitän parhaani mukaan arvioni tasosta, jolle parhaimmassa tapauksessa pelaaja voi yltää. Sanomattakin on selvää, että lähellekään kaikki eivät tuolle tasolla yllä ja joku positiivinen yllättäjäkin voi ajan saatossa sieltä nousta, jolta nyt ei osattu odottaa niin paljoa. Listaus siis pelipaikoittain aakkosjärjestyksessä ja perään syntymävuosi sekä pituus että paino rapakon takaisilla yksilöillä ilmaistuna (lähteenä Eliteprospects).
Sentterit:
Connor Bedard, 2005 (5'10, 185)
Potentiaalinen supertähti ja franchise-pelaaja, jonka ympärille tulevaisuuden Blackhawks rakennetaan.
Colton Dach, 2003 (6'4, 196)
Kirbyn pikkuveli saattaa löytää pro-tasolla itsensä myös laidalta, mutta pistetään hänet nyt vielä sentterilupausten joukkoon. Veljeään parempi laukomaan, mutta siihen paremmuus sitten jääkin. Luistelussa suurimmat kehitystarpeet. NHL:ssä kenties kolmosketjun pelaaja on kattona.
Ryan Greene, 2003 (6'1, 174)
Todella hyvän tulokaskauden Bostonin Universityssä pelannut kanadalainen. Hyvä kiekonkäsittelijä ja luistelija oli viimeisiä Kanadan U20-joukkueesta tippuneita pelaajia. Toivotaan, että kehityskäyrä on samansuuntainen ensi kaudellakin. Saa joukkuekaveriksi ensi kaudella mm. Macklin Celebrininin sekä Vancouverin ykkösvarauksen Tom Willanderin. Kolmosketjun sentterinä näkisin potentiaalin NHL:ssä.
Oliver Moore, 2005 (5'11, 194)
Tämä pelaaja tuli jo tuossa aiemmin käsiteltyä. Jo pelkästään luisteluominaisuuksiensa ansiosta voisi veikata, että tulee tekemään varmuudella uraa NHL:ssä. Missä roolissa se tulee tapahtumaan onkin sitten se varsinainen kysymys? Näkisin maksimissaan kakkossentterin potentiaalin, mutta saattaa löytää myös itsensä laidalta ammattilaistasolla. Voisi kuvitella käyttökelpoiseksi pelaajaksi vähän missä roolissa tahansa.
Paul Ludwinski, 2004 (5'11, 172)
Toinen pienehkö polkukone, jonka moottorissa ei ole kuin kaksi vaihdetta; on ja off. Ludwinskin potentiaali on jossain alaketjujen tasolla ja mahdollisesti av-spesialistina. Jo junioireissa tuntuu olevan haastetta tuottaa tehoja, mikä kyllä viittaa siihen ettei niitä kannata odottaa kovin paljoa NHL-tasollakaan.
Ilja Safonov, 2001 (6'4, 205)
Isokokoisella venäläissentterillä on vielä kaksi kautta sopimusta jäljellä Kazanin kanssa, mutta kaudelle 25/26 Blackhawks saattaa saada valmiin pelaajan keskikaistaa vahvistamaan. Näkisin Safonovin katon olevan myös jossain kolmosketjun tasolla, sekä mahdollisesti ylivoimalla maalinedustalla aiheuttamassa harmia vastustajille.
Victor Stjernborg, 2003 (5'10, 203)
Todella hyvällä työmoraalilla varustettu ruotsalainen, joka toimi mm. Ruotsin nuorten joukkueen kapteenina. Davidsonin luulisi arvostan hänen kaltaistaan työmyyrää ja tekevät hänelle sopimuksen viimeistään ensi vuonna. Näkisin, että parhaimmillaan nelosketjun hyrriä sekä alivoiman erikoismiehiä voisi hänestä saada ajansaatossa.
Laiturit:
Gavin Hayes, 2004 (6'1, 176)
41 maalia OHL:ssä viime kaudella osoitti, että Hayesilla on potentiaalia maalinteossa. Varteen lisää voimaa ja kokoa, niin mikä ettei kakkosketjun laidalle parhaimmillaan olisi asiaa? Hieman myös sellaista voimahyökkääjään vikaa hänessä.
Roman Kantserov, 2004 (5'9, 176)
Kantserovia on hieman vaikea arvioida, mutta eiköhän organisaatio nähnyt hänessä top 6 -potentiaalia mikäli tuota varausnumeroa tuijottaa.
Nick Lardis, 2005 (5'11, 168)
Seuraavat vuodet pitää kehittää massaa ja voimaa varteen. Potentiaali huitelee varmaan jossain keskiketjujen tasolla.
Jalen Luypen, 2002 (5'10, 154)
Tämä ajokoira pääsi jo maistamaan viime kaudella Rockfordissa menoa muutaman pelin verran. WHL:ssä hän oli sellainen ppg-tahdin tahkoaja. Työmoraali huippuluokkaa ja tyyliltään muistuttaa hieman Brandon Hagelia. Potentiaalia olla ehkä enimmäkseen sukkulapelaaja AHL:n ja NHL:n välillä.
Martin Misiak, 2004 (6'2, 201)
Hieman isompikokoinen hyrrä. Uskon, että on enemmän laituri kuin sentteri potentiaaliltaan. Tehoilu ei ehkä ole hänen heiniään ja silloin väistämättä alaketjut kutsuvat mikäli ovat kutsuakseen NHL:ssä.
Frank Nazar, 2004 (5'9, 174)
Lonkkaleikkaus vei suurimman osan viime kaudesta ja Nazar aloittaa nyt vähän takamatkalta kohti unelmaansa. Tuleva kausi tulee olemaan erittäin tärkeä ja toivotaan nyt erityisesti ehjää kautta hänelle. Kokonsa vuoksi en usko, että tulee pelaamaan keskellä Blackhawksissa enkä muutenkaan usko keskikaistaa rakennettavan pelkästään alle 180-senttisten pelaajien varaan. Potentiaalia Nazarilta löytyy ihan sinne ykkösketjuun saakka.
Lukas Reichel, 2002 (6'0, 170)
Nostetaan Reichel vielä tänne, vaikka jalat onkin jo kastettu shown puolella. Pelannut AHL:ssä lähinnä sentterinä, mutta ne vajaat 40 ottelua Blackhawksin paidassa ovat menneet laidalla viilettäen. Keskialueella kiekon täyteen vauhtiin saadessaan on kyllä todella vaarallinen vastustajien näkökulmasta. Potentiaalia on olla aivan kärkiketjun laituri. Sentterinä en näe potentiaalia yhtä korkeana.
Samuel Savoie, 2004 (5'10, 190)
Quebecin junnuliigassa lähes ppg-tahdilla rymistellyt todellinen tykinkuula on varmasti todella ärsyttävä vastustaja. Savoiessa voi nähdä hieman samaa kuin Andrew Shawssa ja potentiaali siis jossain siinä rajapinnassa.
Landon Slaggert, 2002 (6'0, 190)
Jenkkihyökkääjän viime kausi oli pettymys, eteenkin ensimmäinen puolisko jäi todella tahmeaksi. Tiettävästi Blackhawksissa ajatellaan Slaggertista vielä hyvin positiivisesti ja päätös jäädä vielä vuodeksi Notre Damen yliopistoon oli tässä tilanteessa paras mahdollinen. Alaketjujen voimahyökkääjää voi parhaimmillaan hänestä odottaa, jos yltää ylimälle tasolle aikanaan. Toisi kaivattua fyysisyyttä kokoonpanoon.
Puolustajat:
Nolan Allan, 2003 (6'2, 194)
Hyvin liikkuva puolustuspään spesialisti. Sellainen köyhän miehen Hjalmarsson voisi Allanista kasvaa eli ehkä vitospakkina voisi joskus viilettää NHL:ssä.
Louis Crevier, 2001 (6'8, 218)
Yli kaksimetrinen kolossi pelasi ensimmäisen täyden ammattilaiskauden Rockfordissa. Kohtalainen luistelija kokoisekseen ja tietenkin ulottuvuus se paras ominaisuus hänellä. Näkisin enemmän farmipakkina kuitenkin hänen tulevaisuuden.
Ethan Del Mastro, 2003 (6'4, 205)
Fyysinen puolustaja, joka osaa kiekkollakin tehdä jotain. Johtajatyyppiä ja top 4 -pakiksi kaikki työkalut olemassa. Jotenkin tulee mieleen Ryan Graves tästä pelaajasta. Del Mastrolla ehkä kiekollista potentiaalia hieman enemmän.
Taige Harding, 2002 (6'7, 229)
Lisää kaksimetrisiä ja isokokoisia puolustajia. Harding pelasi ensimmäisen kokonaisen yliopistokauden Providencessä. Nähtäväksi jää saako koskaan edes sopimusta, mutta kokonsa puolesta mielenkiintoinen hahmo ainakin.
Wyatt Kaiser, 2002 (6-0, 172)
Kaiser pääsi jo pyörähtämään yhdeksän ottelun verran NHL:n puolella. Hyvän yleispakin ainekset olemassa. Liike ja peliäly hyvällä tolalla. Näkisin parhaimmillaan kakkospariin mahdollisuudet, jos kaikki menee hyvin tämän jenkkipakin kehityksen kannalta.
Kevin Korchinski, 2004 (6'3, 185)
Viime kesän ykkösvaraus saa kaikki mahdollisuudet aloittaa kautensa Blackhawksissa, mutta vaikea on nähdä pelaavan ylhäällä vielä kokonaista kautta. Alakerran kiekollisen osaamisen tulevaisuuden toivo. Ykköspariin ja ylivoiman pyörittäjäksi kaikki työkalut olemassa. Runkoon tarvitaan lisää lihaa ja puolustuspään pelaamisessa on vielä tekemistä.
Isaak Phillips, 2001 (6'3, 194)
Jamaikalaistaustainen kanadalaispakki aloittaa jo neljännen ammattilaiskauden nuoresta iästään huolimatta. NHL:n puolellakin jo 20 ottelua takana. Kolmosparin vakiorooliin on kaikki mahdollisuudet vielä kehittyä ja kasvaa.
Sam Rinzel, 2004 (6'4, 176)
Porukan ainoa oikea käsi alhaalla pelaava puolustaja. Ensi kaudelle tosiaan hyppy kovempaan ympäristöön ja silloin nähdään paremmin, missä vaiheessa pitkä ja hoikka puolustajalupaus on menossa kehitystään. Erinomainen luistelu on varmasti se selkein vahvuus tällä projektilla. Potentiaalia on vielä vaikea arvioida, mutta Blackhawksissa se nähdään korkealla jo ihan varausvuoroon peilaten.
Alex Vlasic, 2001 (6'6, 201)
Lähes kaksimetrinen Vlasic on hyvä luistelija kokoisekseen. Lopputuote voisi olla korkeintaan kakkosparissa varmistavan puolustajan roolissa. Koostaan huolimatta ei ole kovin fyysinen, mutta toisaalta ulottuvuudellaan ja hyvällä liikkeellä mailapaineistajana erittäin käyttökelpoinen pelaaja. Oli monien mielestä Rockfordin paras puolustaja viime kaudella ja tulee saamaan kaikki mahdollisuudet ansaita pelipaikka Blackhawksista tulevalla harjoitusleirillä.
Maalivahdit:
Dominic Basse, 2001 (6'6, 179)
En tiedä onko isokokoinen jenkkivahti Blackhawksin suunnitelmissa, mutta nostetaan nyt vielä kuitenkin hänet tähän joukkoon. Pelasi viime kauden hyvillä tilastoilla St.Cloud Staten yliopistossa. Nähtäväksi jää tekeekö Blackhawks hänen kanssaan sopimusta, mutta maalivahtien vaikeasti ennustettavat kehityskaaret huomioiden en jättäisi yhtään kiveä kääntämättä.
Drew Commesso, 2002 (6'2, 181)
Ennakkoon kenties se lahjakkain maalivahtiprospekti organisaation listoilla. Oli Bostonin yliopiston kantavia voimia ja varakapteeni viime kaudella. Nyt ensimmäinen kausi ammattilaistasolla ja tarjolla Rockfordin ykköstorjujan tonttia.
Adam Gajan, 2004 (6'3, 181)
Juuri varattu slovakkimaalivahti on sijoitus vuosien päähän ja siinä onnistuminen täysin mahdotonta arvioida. Nuorten kisojen parhaaksi maalivahdiksi valittu Gajan jatkaa matkaansa rapakon takana ja yliopistoreittiä kohti on hänkin menossa.
Arvid Söderblom, 1999 (6-3, 179)
Vapaana agenttina Blackhawksiin päätynyt ruotsalaisvahti teki juuri kahden vuoden jatkosopimuksen ja hänelle on nyt pedattu Mrazekin varavahdin tonttia Blackhawksissa. Davidson totesi tässä pari viikkoa sitten, että ei ole etsimässä maalivahtia ja näillä mennään toistaiseksi. Mrazekin loukkaantumishistorian tietäen Söderblomille on luvassa torjuntavastuuta tänäkin vuonna. Viime vuonnakin sitä jo tuli, mutta se ei ollut alkuperäisissä suunnitelmissa. Hieman kaksijakoinen oli Söderblomin viime kausi, toissakaudella hän oli yksi AHL:n parhaista maalivahdeista ja hänellä on potentiaalia kasvaa kelpo kassariksi ihan sinne korkeimmallekin tasolle asti.
Jaxson Stauber, 1999 (6'3, 174)
Söderblomin ikäinen ja myös vapaana agenttina organisaatioon päätynyt maalivahti torjui kuudessa NHL-pelissään ennätykselliset viisi voittoa kärkeen, mutta sitten taas Rockfordissa kumi ei tarttunut samalla tavalla. Kenties isä Robbin kaltainen ammattilaisura on ihan mahdollinen Jaxsonin kohdalla.
Siinäpä ne pääpiirteissään. Tiedän, että listalta jäi mainitsematta useampia nimiä kuten nyt vaikkapa Antti Saarela, Michal Teply, Aidan Thompson ja Dominic James, mutta nuo nostamani pelaajat ovat kenties ne mielenkiintoisimmat seurattavat itselleni. Voi hyvinkin olla, että listan ulkopuolelta kasvaa parempia ammattilaisia ja mikäs sen mukavampaa kuin iloiset yllätykset. Joka tapauksessa Blackhawksin altaassa alkaa olla mukava parvi kasvamassa. Mitä enemmän näitä nuoria lupauksia on, sitä todennäköisemmin sieltä aina jokunen kasvaa mitat täyttäväksi NHL-vonkaleeksi. Jäädään seuraamaan mielenkiinnolla näiden pelaajien polkuja.