Vaikka tässä kuinka realiteetit ymmärtää, niin on tämä turhauttavan tuskallista seurattavaa Chicago-fanin vinkkelistä. Ohuen ohuesta rosterista kun viedään pois vielä Taylor Hall, Corey Perry sekä Andreas Athanasiou, joka ei hänkään ole varsinainen vahvistus ollut, niin kovin on köykäinen nippu kasassa. Siihen päälle Reichelin taantuminen ja takapakki, niin ei tässä tosiaan Bedardia lukuunottamatta montaa ilonaihetta joukkueesta kykene löytämään. Seth Jones on pelannut tosiaan hyvää lätkää, mutta sitten taas Murphy kenties heikoimpaa mitä Blackhawksin paidassa on esittänyt. Kaiserille tuli seinä vastaan ja passitus farmiin, mutta edelleen tulokkaita takalinjoilla riittää eikä taas kokeneiden Tinordin ja Zaitsevin harteille voi paljoa laskea.
Pitkä on matka ja kenties pidempi kuin toivoisi. Väkisin jos hopeareunusta haluaa tästä löytää, niin ensi kesänä on taas kärkivaraus tulossa sieltä top 3-5 sijoilta. Sitten pitää toivoa, että joku noista nuorista lupauksista ottaa kehityksessä suuria harppauksia lyhyessä ajassa. Varmaa on sekin, että osasta ei kasva edes NHL-tason pelaajia. Tämä on jo tilastollinen fakta. Onneksi tilanne on kuitenkin hyvä määrällisesti että laadullisestikin nuorten suhteen, kuten nyt tässä tilanteessa kuuluukin olla.
Mutta tuosta pitkästä matkasta vielä, että täytyy vain toivoa ettei Blackhawksissa tarvitse odotella yhtä pitkään uutta tulemista kuin vaikkapa Buffalossa. Siellä on laadukkaita nuoria pelaajia vaikka kuinka ja muutama pätevä kokeneempikin seppä, mutta silti positiivisista signaaleista huolimatta pohjalta on vaikea ampaista kärkikahinoihin tai edes pudotuspeleihin. Pelkät korkeat varausvuorot ja lukuisat lahjakkaat nuoret pelaajat eivät vielä takaa mitään. Usko on kuitenkin kova, että Davidson strategia on oikea ja se tuottaa hedelmää ennemmin tai myöhemmin. Tällä hetkellä joukkueen otteiden seuraaminen on vaan ihan helvetin puuduttavaa ja raskasta harrastustoimintaa. Kaiken se kestää..