Ennen kuin asiat alkavat menemään kohti parempaa kannattaa varautua siihen, että ne menevät vielä nykyistäkin huonommin. Mitä tältä joukkueelta voi oikein odottaa? Se, että toisessa ylivoimakoostumuksessa viilettää sellaisia seppiä kuten Khaira, Entwistle sekä Caleb Jones voisi kuvitella kyseessä olevan AHL- eikä NHL-joukkue. Toki juuri tämä toinen yv-kenttä onnistui maalinteossa noin puolen minuutin yv-vuorollaan. Puolustus koostuu pääasiassa kolmosparin tai seiskapakin tasoisista pelaajista eivätkä maalivahditkaan häikäise (varsinkaan Mrazek). Hyökkäys kaipaa Tyler Johnsonia ja Sam Laffertyä, mutta eivät hekään nyt rehellisesti mitään sateentekijöitä NHL:n mittapuilla ole. Blackhawksin mittapuulla tällä hetkellä pelaajina ovat sieltä rosterin kärkipäästä. Kertonee jotain rosterista.
Mikäli Toews tai Kane eivät ymmärrä pian lähestyä Davidsonia siirtojen suhteen, niin alkaisin Kylenä ottamaan itse varovasti asian esille, että mitäs pojat jos pääsisitte voittavaan ympäristöön jahtaamaan sitä himoittua kannua. Inhorealistinen puoli muistuttaa vaihtoehdosta, jossa esim. Kane loukkaa itsensä kesken taaperruksen loppukaudeksi ja siinä sitä sitten ollaan luu vetävän kädessä. Toki se voi jäädä niinkin, että molemmat haluvat jostain käsittämättömästä syystä jäädä kulkemaan kärsimysten tien loppuun asti ja kesällä sitten valitsevat itselleen mieluisat kohteet uriensa jatkolle. Joku voi nähdä tärkeäksi näiden kahden roolin nykyjoukkueessa johtamisen ja esimerkin näkökulmasta, mutta eihän tuolla nyt edes pelaa ketään sellaista, jonka voisi nähdä jotenkin osana tulevaisuuden runkoa. No ehkä se Seth Jones on sellainen.
Onhan tämä turhauttavaa, mutta odotettuakin. Mikäli haluat rakentaa kilpailukykyisen joukkueen on se tehtävä draftin kautta. Ja ne kulmakivet on hankittava parilla kolmella kärkivarauksella. Näin sen totesi Keklukin. On vaan oltava ensin huono, että voi sitten taas joskus olla hyvä. Sehän tässä nyt on tietenkin ideana tykkää siitä tai ei. Coloradoa nostetaan keskusteluissa useasti esiin, kuinka liigan ylivoimaisesti huonoin joukkue nousi viidessä vuodessa mestariksi. Samalla ehkä vähän unohtuu se tosiasia, että Makarin varatessaan organisaatio oli päässyt varamaan jo kärjessä sellaisia nimiä kuten Landeskog, MacKinnon ja Rantanen. Heitä ennen olivat myös onnistuneet vuoden 2009 draftista saamaan mm. Matt Duchenen, Ryan O´Reillyn sekä Tyson Barrien. Duchenen kauppaamalla Ottawaan Colorado sai Sam Girardin sekä varausvuoron, jolla varasivat Bowen Byramin. Barriesta saivat mm. Nazem Kadrin ja niin edelleen. Eli mukana pitää olla myös ripaus onneakin matkassa, mutta kaiken a ja o on hyvä draftaaminen sekä pelaajien kehittäminen.
Sen verran realistinen tässä on oppinut olemaan, että nykytilanteeseen peilaten on vaikea nähdä Chicagon nousevan tästä vielä pariin kolmeen vuoteen. Ehkä 5-7 vuotta voi olla lähempänä totuutta. Kenties ensi kaudella ovat vieläkin huonompia. Edes yksi Connor Bedard ei nosta tätä organisaatiota vielä mihinkään. Toivoa se toki nostaisi kerta heitolla. Voi olla, että Blackhawks ei ole varannut vielä yhtäkään tulevaisuuden kulmakiveä. Kevin Korchinski tai Frank Nazar saattavat sellaisia olla, mutta mitään varmoja tapauksia eivät hekään ole kun puhutaan supertähdistä. Lukas Reichelin upside on kenties hyvä kahden ensimmäisen kentän pelaaja, mutta ei hänenkään ympärille rakenneta vielä voittavaa joukkuetta. Olkaamme siis maltillisia ja ristikää kätemme. Uskossa on hyvä elää.
Kyle Davidsonista oli muuten äskettäin tarinaa The Athleticilla. Kaveri reissaa ympäri maailmaa scouttaamassa nuoria pelaaja eikä juuri United Centerin lehtereillä ole joukkuetta tiirailemassa. Toki pitää tiivistä yhteyttä Luke Richardsonin kanssa, mutta Gm on halunnut myös kääriä hihansa ja kantaa kortensa kekoon nuorten lupausten scouttaamisessa ensi kesän draftia silmällä pitäen.
If you're wondering why Davidson has noticeably been more absent from Blackhawks games this season, there's a reason why.
theathletic.com
Davidson has been active on the road in the first few months of the season. He caught Leo Carlsson in Sweden and Eduard Sale in Czechia. He was at a University of Michigan game to check out Adam Fantilli. He’s traveled to watch draft prospects in the USHL, OHL and WHL. Fantilli, Connor Bedard and Matvei Michkov, all forwards, are considered to be the best prospects in the draft. Any of the three could do wonders for Davidson’s rebuild. The Blackhawks have already had numerous scouts out to watch Fantilli and Bedard this season. Michkov is more challenging because he’s in Russia, but the Blackhawks do have two scouts able to see him live. Aside from Michkov, you would think Davidson tries to see Fantilli, Bedard and other potential top-10 prospects in person as much as he can in the coming months. Video doesn’t tell you the whole story of a player. If I was in his place, I’d want to take ownership of that draft decision as much as possible and use one’s scouting staff as a complementary aid in the decision-making.
Of course, some of what happens remains out of Davidson’s control. He doesn’t plan to micromanage his NHL team, at least not until the deadline. If Richardson and the Blackhawks figure out their struggles and surge again, Davidson will live with it. The Blackhawks’ first draft choice will still also be determined by how the lottery balls bounce. Davidson can’t impact that.
What Davidson can control, though, is how prepared he and his staff are for the draft. The fact that Davidson is getting out and seeing prospects for himself seems to be a promising sign for the Blackhawks. He’s talked in the past about how he put a lot of time into learning how to scout and how he enjoys scouting. Time will tell whether he drafts well, but he’s certainly invested in the process and trying to thoroughly understand the draft class.