Chicago Blackhawks 2018–2019

[secord]

Välillä ihan puhdasta fantasiaa tai kauhua riippuen miten asian näkee. Olen leikkinyt ajatuksella, että Chicago voisi yrittää riskiä ja kalastella Jesse Puljujärveä Edmontonista. Tämä nyt on ihan puhdasta leikkiä, mutta en usko Puljun potentiaalin mihinkään kadonneen, mutta ennen kuin hän ei enää lopulta itsekään usko itseensä voisi maisenmanvaihdos tehdä terää? En tiedä mitä Puljun hankkiminen vaatisi ja olisiko se lopulta järkevää, mutta Jessen arvo markkinoilla ei varmasti pilviä hivele. Tälläisiä marraskuun fantasioita täällä, mites siellä?

 

[Lico]

Brandon Saad missaa kohta alkavan ottelun. Loukkaantumisen syynä oikeassa kädessä oleva vamma. Mikä sitten tarkemmin on kyseessä, selvinnee myöhemmin.

 

[Lico]

Blackhawks tänään:

DeBrincat - Toews - Kahun
Schmaltz - Anisimov - Kane
Kunitz - Johnson - Martinsen
Fortin - Kampf - Hayden

Keith - Jokiharju
Gustafsson - Seabrook
Manning - Rutta

Crawford aloittaa.

 

[Lico]

Seitsemäs tappio putkeen lukemin 4-0 eikä vieläkään runkosarjavoittoa Flyersin kotikentältä since 1996. Se alkaa olla jo aika pitkä kotivoittoputki.

Ensimmäinen erä oli alkuun oikein mallikasta vieraskiekkoa. Kiekonhallinta oli Blackhawksilla ja muutamia paikkojakin saivat luotua, kunnes Giroux vei Keithin järkyttävästä hasardista Flyersin johtoon. Tästä Blackhawks ei oikein herännyt, Schmaltz toki kilautti tolppaan ja se olisi voinut matsin kääntää.

Toisessa erässä Kunitzin anti joukkueelle korostui ylivoimalla, kun Couturier käytännössä vain käveli iskemään toisen maalin kotijoukkueelle suht pitkän alivoimavaihdon jälkeen. En mä tiedä, näytti vain onnettomalta yritykseltä estää maali. Kolmannessa erässä Brandon Manning unohti hetkeksi mitä organisaatiota edustaa ja teki kauden toisen maalinsa Blackhawksin verkkoon. Viimeinen tyhjiin.

Koko organisaatio ui tällä hetkellä syvissä vesissä ja ihan realistisestikin ajateltuna kausi on jo lähellä loppua, jos tahti ei muutu nopeasti. Ei piste-erot vielä älyttömiä ole, mutta pohjalta on todella hankala nousta ja kausi on mahdollista hävitä jo ennen joulua. Nykyisellä tahdilla kausi on ohi ennen joulukuuta.

Maanantaina Carolinassa.

 

[Kaner]

Eipä näistä päiväpeleistä pitäisi isoja johtopäätöksiä vetää, mutta olipa jälleen aivan luokaton esitys. Päätöserässä Hawks sai ajoittain pientä painetta Flyers-päätyyn, mutta toisaalta silloin sitä on helppo saada, kun vastustaja on ottanut jo jalkaa pois kaasulta. Mitä tuohon rosteriin tulee, niin heti kun yksi top six -hyökkääjä on sivussa, niin tuo kokoonpano näyttää ihan älyttömän huonolta. Villinä ajatusleikkinä kysyn, että mahtuisiko tämän päivän bottom six:stä kukaan minkään muun NHL-joukkueen pelaavaan kokoonpanoon? Sanoisin, että ei mitään asiaa.

 

[B4rre]

Kolmannessa erässä Brandon Manning unohti hetkeksi mitä organisaatiota edustaa ja teki kauden toisen maalinsa Blackhawksin verkkoon. Viimeinen tyhjiin.

Koko organisaatio ui tällä hetkellä syvissä vesissä ja ihan realistisestikin ajateltuna kausi on jo lähellä loppua, jos tahti ei muutu nopeasti. Ei piste-erot vielä älyttömiä ole, mutta pohjalta on todella hankala nousta ja kausi on mahdollista hävitä jo ennen joulua. Nykyisellä tahdilla kausi on ohi ennen joulukuuta.

Mulla on sellanen kutina, että olen nähnyt Manningilta ainakin pari vastaavaa jo ennen tätä.

Alkukausi näytti varsin positiiviselta tulosten valossa mutta olisihan tässä taas voitu joku peli voittaakin. Uudella valmentajalla ehkä hetki menee ajaa systeemiä sisään. Hälyttävää, ettei edes tämä juurikaan herättänyt. No ehkä se tästä vielä. Pari voittoa ja ollaan pleijariviivan yläpuolella ja henkinen puoli taas ihan toinen.

 

[reme]

Katseet vaan Stanin suuntaan ja lehdistötilaisuutta perään.

 

[Ben Marco]

Vaikka joukkue on pelillisesti hieman sekaisin Q:n potkujen jälkimainingeissa, niin lisää muutoksia kaivataan silti. Kunitz poppareille esim välittömästi. Ei annettavaa juurikaan jengille. Manning aivan turhake. Missäs vaiheessa Murphy menee? Seuraavat pari viikkoa määrittää kauden kohtalon aikalailla. Nyt pitäs nappaa voitto pari, että itseluottamusta saadaan takaisin. Stan on monen mielessä, eikä syyttä. Katsotaan mitä seuraa.

 

[Lico]

Missäs vaiheessa Murphy menee?

Taisi perjantaina luistella ensimmäisen kerran.

Täällä nyt valtaosa on sitä mieltä, että Stan Bowmanin tulisi saada monon kuva takamukseen. Itse Stanin puolestapuhujana kritisoin toki muutamia viime vuosien päätöksiä, mutta pitäisikö nyt realistisesti kaikkien muidenkin hyväksyä se, että Blackhawks on suuremmassa rebuild-moodissa? Korostan tässä vaiheessa sitä, ettei minulla ole kytköksiä organisaatioon enkä tiedä mitään, harrastan vain spekulointia tapahtumaketjuun nojaten. Mikään viime kesän toiminnassa ei antanut osviittaa siihen, että joukkuetta tarkoituksella vahvistettaisiin, vaan nuorille pelaajille haluttiin antaa mahdollisuuksia ja oletettiin veteraanien palaavan tasolleen, jolloin pudotuspelipaikka saattaisi olla realismia. Toews on parempi kuin pariin vuoteen, Kane tekee omia juttujaan, Seabrook on parempi, Keith on parempi ja silti joukkue ei voita matseja. Pudotuspelipaikka ei ole realismia.

Mun mielestä viime kevään "päätös" oli oikea ja vaikka kesällä kuulutinkin mahdollisuuksien mukaan nappihankintoja vapailta markkinoilta, niin en nähnyt yhdenkään pelaajan kääntävän tuota kelkkaa, jos muu joukkue ei ota isoja steppejä eteenpäin. Muutamat pelaajat ovat steppejä ottaneet oikeaan suuntaan, mutta eivät tarpeeksi. Oli se sitten DeHaan, van Riemsdyk, Kovalchuk tai Stastny. Kaksi pelaajaa tuosta listauksesta on sitten eri tilanne, ehkä kaksi nimekästä hyökkääjää olisivat tehneet eron, mutta sitten on se palkkakattokin. Joka kyllä joo, on Stan Bowmanin aikaansaannos, mutta eikö me tämäkin keskustelu olla käyty jo useampaan otteeseen? Seabrook oli pakko signata vai olisiko puolustuskalusto Keith, Hjalmarsson, Daley, van Riemsdyk, Svedberg, Rundblad ja Rozsival kaudelle 2015-16 lämmittänyt mieltä? Jälkikäteen on tietysti helppo viisastella, että Trevor Daleystä tuli Stanley Cup-mestari, mutta missä joukkueessa se tapahtui? Kuka ei tykännyt Daleyn tyylistä pelata? Bickellin signaaminen oli yksi iso virhe ja se miten asia lopulta hoitui oli Blackhawksin kannalta katastrofaalista. Voiko siitä Bowmania sitten syyttää, että Bickellillä on MS-tauti, Teräväistä ei kiinnostanut treenaaminen ja markkinat palkkakattodumpeille olivat mitä olivat? Toewsin ja Kanen sopimuksista ei mielestäni tarvitse jauhaa tässä yhteydessä.

Kesällä 2017 Bowman teki kaksi suurta kauppaa, jotka olivat tekohetkellä monen mielestä hyvät. Hossan tuleva eläköityminen oli tiedossa, joka varmasti oli yksi iso tekijä. Minä itse olin sitä mieltä, että nuo kaksi oli aivan loistavia kauppoja. Huhujen perusteella Toews sekä Kane halusivat Saadin takaisin. Tuskin Panarinin kustannuksella, mutta ei Blackhawksilla oikein muuta konkreettista kauppatavaraa ollut. Murphy vaikutti raporttien perusteella juuri siltä mitä lääkäri määrää ja vaikka miten Hjalmarsson soturi tälle organisaatiolle olikin, niin otteet olivat laskusuhdanteessa. Jälkikäteen arvioituna nuo kaksi päätöstä johtivat nykyiseen tilanteeseen.

Minä en näe silti yhtään syytä potkia Stania pois. Se mitä pressissä kerrottiin oli täysin markkinointia, koska Blackhawksilla on ensimmäistä kertaa moneen vuoteen vaikeuksia saada hallia täyteen. Johto uskoo nykyisen joukkueen olevan pudotuspelijoukkue, jos veteraanit nostavat tasoaan, saavat itseluottamuksen kohdalleen sekä nuoret ottavat lineaarista steppiä eteenpäin. Siinä ei ole mitään väärää. Ymmärrän organisaation tuulettamisen ja niitä näitä noita perusteluja, mutta Bowman ei ole ollut kertaakaan urallaan rebuild-tilanteessa, vaan pikemminkin aina retool-tilanteessa. Nykyistäkin tilannetta voisi siksi kutsua, koska Toews sekä Kane ovat joukkueessa, mutta itse koen retoolin olevan hieman lyhyemmän aikavälin käsite. Jos tulevana kesänä varataan korkealla pelaaja, joka pystyy tulevalla kaudella jo pelata NHL:ssä, nuoret puolustajamme ottavat yhä suuremmissa määrin askeleita eteenpäin urallaan sekä Artemi Panarin tekisi toivotun paluun, mahtava juttu. Meikäläisellä on kuitenkin aikaa odottaa ja antaa Stanin kasata joukkuetta pitkällä tähtäimellä.

Aina voidaan kyseenalaistaa onko fiksua heittää hukkaan Kanen sekä Toewsin tulevia vuosia. Ei se fiksua ole enkä usko, että niitä hukkaan heitetäänkään, mutta nuo kaksi sekä muutama muu ovat organisaatiolle kaikkensa jo antaneet. Nyt on aika löytää ne uudet naamat ottamaan roolia, jolloin kaksi elävää legendaa pääsevät olemaan kakkosviulun jäseniä tulevissa Stanley Cup-runeissa. Mielestäni on ihan realistista, että kahden vuoden sisään materiaali on sen verran laadukas, että Chicago Blackhawks pystyy kilpailemaan mestaruudesta tosissaan. Jopa vuoden päästä tähän aikaan, jos hyvin käy. Nimenomaan Stan Bowmanin johdolla.

(Pidätän oikeuden muuttaa mielipidettäni, jos Bowman tekee yhdenkin ison virhearvion, joka ei tue retoolia optimaalisesti.)

 

[secord]

Ymmärrän @Lico näkemyksesi hyvin, vaikka en täysin sitä allekirjoitakaan. Siitä olen samaa mieltä, että Bowmania on turha syytellä runkopelaajien isoista jatkosopimuksista. Ne tehtiin siinä ajassa sen hetkisten tietojen varassa ja kuten Lico totesit, muita vaihtoehtoja ei juurikaan ollut. Nyt on tietenkin helppo hakata kuollutta hevosta, mutta jos se jotain helpottaa niin antaa mennä vaan.

Mielestäni Joel Quennevillen potkujen ajankohta oli virhearvio. Virhearvio oli laittaa yksin Quenneville apuvalmentajineen pihalle. Collitonin pesti ja aikakausi alkoi mielestäni liian varhain ja pahimmassa tapauksessa Colliton pilataan tässä prosessissa. Miksi tätä ei tehty jo kesällä(laittaa Quenneville sivuun ja valita väliaikainen koutsi vaikkapa vuodeksi)? Mitkä Stanin viime vuosien ratkaisuista ovat näyttäneet vievän joukkuetta eteenpäin retoolissa?

On totta, että Chicagolla on organisaatiossa kasvamassa lupaavia puolustajia ja se antaa toivoa paremmasta. Se, että esim. Boqvistit ja Mitchellit ovat NHL-tasolla joukkuetta nostamassa ylimpään kastiin voi viedä vuosia. Yhtenä esimerkkinä mm. Julius Honka, joka voisi olla hyvä vertailukohta vaikkapa Boqvistille. Honka on varattu kesällä 2014 ja on vasta tällä kaudella ottamassa vakituista paikkaa Dallasin kokoonpanosta. Tässä voi olla vielä pitkä matka, jos odotetaan että uudet naamat ottavat tarvittavaa roolia nostaakseen organisaation uuteen kukoistukseen. Hyökkäyksessä siihen tarvitaankin jo sitten vapailta markkinoilta pari profiilihankintaa sillä sinne ei ole tällä hetkellä ketään ykköskorin tasoista pelimannea kasvamassa.

Omaan silmään tästä kaikesta huokuu se, että organisaation johto John McD:n ja Bowmanin johdolla ovat juuri niin harhaisia tällä hetkellä kuin pressitilaisuudessa antoivat ymmärtää. Olisi harvinaisen huonoa markkinointia yrittää tosissaan myydä kakkaa konvehtina. Oma luottoni Stan Bowmaniin on mennyt, ainakin toistaiseksi. Ja jos minä olisin saanut päättää, niin hän olisi saanut lähteä samalla ovenavauksella kuin valmentajat, jos se nyt on jäänyt epäselväksi.

 

[secord]

Mielestäni ainoa oikea ratkaisu olisi panostaa vahvasti pidemmälle tulevaisuuteen. Ei rakentamisen tarvitse kestää kymmentä vuotta kuten silloin joskus pimeänä keskiaikana. Collitonille voisi antaa nyt aikaa valmentaa nuoria pelaajia ja samalla hankkiutua vanhoista sotaratsuista eroon, joko varausvuoroja tai nuoria pelaajia vastaan. Mutta mikäli johtoporras odottaa Collitonin kääntävän paatin yhtäkkiä menestyväksi nipuksi, niin kyllä siinä on nuori valmentaja laitettu niin epäreiluun tehtävään kuin olla ja voi.

Enkä tarkoita nyt, että tyhjennetään pajatso täysin. Kyllä minä ainakin näen, että Toews ja Kane pelaavat sopimuksensa loppuun Chicagossa. Seabrookin sopimus on sellainen, että häntä nyt vaan on vaikea kaupata. Sitten tuleekin esimerkiksi Corey Crawford, joka voisi olla kaupan siirtojen takarajalla mikäli joku pudotuspelijoukkue kaipaa vahvistusta tolppien väliin. Crawfordilla ei ole tämän kauden jälkeen kuin vuosi sopimusta jäljellä ja mahdollisen kaupan yhteydessä pystyisi miljoonan tai puolitoista kaupassa pidättämään. Artem Anisimov, Brandon Saad sekä jopa Duncan Keith (jos sellaiseen suostuu) voisivat olla myös nimiä joita tarjota muualle sopivan kaupan sattuessa. Ei kaikista tarvitse eroon päästä, mutta heitä voisi yritellä kaupitella erilaisissa yhteyksissä ja katsoa mitä olisi tarjolla? Tällä hetkellä ensi kesän varaustilaisuudessa Chicagolla on kahdeksan varausvuoroa. Neljälle ensimmäiselle kierrokselle pari lisävuoroa ei olisi pahitteeksi.

Toews, Kane, Jokiharju, DeBrincat, Seabrook (olosuhteiden pakosta ja mentorina nuorille saa jäädä) sekä varauksella Schmaltz olisivat ne joista pidetään kiinni. Ensi kesänä vapautuu sellaiset kymmenen miljoonaa palkkakattoon ellei Bowman jostain käsittämättömästä syystä tee jatkosopimuksia esim. Ruttalle, Krugerille tai Wardille. Tälläkin hetkellä tilaa on melkein neljä miljoonaa, mutta täytyy muistaa ettei Blackhawks ole enää houkuttelevin vaihtoehto vapaille agenteille ja Colliton on valmentajana pääasiassa täysi mysteeri veteraanipelaajille. Tämän kaiken sekavan ajatuksenjuoksun päätteeksi totean vain, että luottamus Bowmanin kykyyn tehdä hyviä kauppoja tai hankintoja täysin mennyt. Sentään varaustoiminta on ollut hyvällä tolalla.

 

[Lico]

Hyvää pohdintaa yllä @secord. Jatkan aihetta siten, että itse näen kaksi mahdollista skenaariota, jotka laitan todennäköisyysjärjestykseen:

1) Tulevana kesänä palkakattoon vapautuu tosiaan huimasti tilaa ja Bowmanilla (tai silloisella GM:llä) olisi nappuloita tehdä yksi iso liike tai pari vähän pienempää vapailla markkinoilla. Oletetaan Blackhawksin myös missaavan pudotuspelit, jolloin todennäköisesti varataan vähintään yhtä korkealla kuin viime kesänä. Jostain voitaisiin myös taikoa joku kolmannen kierroksen varausvuoro tulevalle kesälle, esimerkiksi kauppaamalla Jan Rutta tai Erik Gustafsson. Miksei molemmat. Manningin Bowman voisi myös heittää mäkeen ja vaikka maksaa kylkeen varausvuoron, ihan sama kunhan kaveria ei tarvitse enää intiaaninutussa nähdä.

Jos Bowman jättää suuremmat kaupat tekemättä ja mahdollisuus on naarata Artemi Panarin takaisin tuuliseen kaupunkiin, en näe yhtään syytä olla painamatta liipaisinta. Ei nyt spekuloida sillä hinnalla, mutta Panarin on todistanut Columbuksessa pystyvänsä kantamaan joukkuetta lähes yksin, joten hän olisi oikein optimaalinen manttelinperijä aikanaan Kanelle. Kane vaikuttaa pelaajatyypiltä, joka ikääntyy todella suotuisasti, joten tätä dynamic duota olisi mahdollista seurata vähintään Kanen sekä Toewsin nykyiset sopimukset loppuun. Lätkäisisin huiman pinon rahaa venäläisen eteen ja kasaisin jälleen tutun ketjun kasaan.

Kokoonpano voisi siis näyttää seuraavalta, olettaen muutaman yliopistotaustaisen pelaajan myös murtautuvan kokoonpanoon:

DeBrincat - Toews - Saad
Panarin - Anisimov - Kane
Kahun - Schmaltz - Sikura
Barratt - Kämpf - Hayden

Keith - Jokiharju
Forsling - Mitchell
Krys - Murphy
Seabrook

Crawford
Delia

Ei tuo hullummalta paperilla ja potentiaalinkaan puolesta? Vaatii se tietysti paljon, mutta mukavahan ja hauskaa tuommoista kokoonpanoa olisi katsella. Palkkakaton allehan tuolla mennään ja helposti. Ja jos nyt mietitään muutaman vuoden päähän, niin vaikka Panarinille annettaisiin yli $9 miljoonaa, niin se ei koidu ongelmaksi, kun Toews sekä Kane varmasti ottavat vähän vähemmän ja uusia nuoria pelaajia astuu sisään jatkuvasti.

2) Mennään miten yllä esitettiin eli räjäytetään pakkaa vähän enemmän. En näe vain sitä ihan niin realistisena, koska en näe mahdollista kyntämistä niin pitkänä. Nykyään kun nuo nuoret pelaajat tuntuvat edelleen olevan entistä valmiimpia hyppäämään Show'n puolelle nopeammin ja nopeammin.

Meni nyt marraskuiseksi fantasioinniksi, mutta sitähän tämä nykyään Blackhawks-kannattajana on. Ja hei, en edes laskenut sitä Hughesin poikaa tähän! Siihenkin on mahdollisuudet tai Kaapo Kakkoon. Ensi kesänä on todella monta kivaa sentteriä tuloillaan, joten sieltä joku kiva, joka tekee debrincatit.

 

[secord]

Ei Stan tule pakkaa räjäyttämään se on varmaa. Hänhän uskoo tämän olevan pudotuspelijoukkue. Ensi kesänä olisi mahdollista yrittää naarata joku kolmikosta Duchene, Panarin tai Stone Chicagoon. Olettaen, että ovat vapailla markkinoilla ja Chicagoon haluavat tulla.

Tämän kauden otteilla Nick Schmaltzin agentti on kyllä menettänyt asetelmia asiakkaansa sopimusneuvotteluissa. En tiedä onko niitä edes käyty, mutta pikkuhiljaa pitkä sopimus ja viiden miljoonan vuotuinen palkka tai sen yli alkaa näyttämään perusteettomalta. Ehkä parin vuoden siltasopimus maltillisemmalla caphitillä voisi tulla kyseeseen tällä hetkellä.

John Hayden on jumittunut nelosketjun ja popcornien välimaastoon. Saas nähdä onko todellinen taso jo saavutettu? Toivottavasti ei, sillä Haydenin tyylistä isoa ja fyysistä hyökkääjää kokoonpano kaipaisi. Tällä hetkellä ei kyllä hyvältä näytä hänen suhteensa. Mutta jos jotain toivon, niin Collitonin kutsuvan pian Dylan Sikuran ja Gustav Forslingin kokoonpanoon. Hieman nihkeän alun jälkeen Sikura on saanut mukavasti juonesta kiinni Rockfordissa ja ansaitsisi pian näyttöpaikan ylhäällä. Forslingin kohdalla takana on vasta viisi peliä farmin puolella, mutta eihän nyt voi kovin paljoa Davidsonia tai Manningia huonommin tuolla vedellä. Manningin voi lähettää Rockfordiin sutimaan, ei häntä tuolla palkalla kukaan mistään poimi. Voipi olla ettei Collitonin asema moisiin ratkaisuihin riitä.

Kaikkien ollessa pelikunnossa hävittäis näillä:

DeBrincat-Toews-Sikura
Saad-Anisimov-Kane
Fortin-Schmaltz-Kahun
Kunitz-Kruger-Hayden
Kämpf

Keith-Jokiharju
Forsling-Seabrook
Gustafsson-Murphy
Rutta

En tiedä saatana..

 

[reme]

Blackhawks ylivoima on nyt liigan kehnointa ja Colliton pistää sinne vaan Kunitzia, ei hyvää päivää.

 

[secord]

Scott Powers‏@ByScottPowers
Blackhawks lineup
Schmaltz-Toews-Kane
Fortin-Anisimov-Hayden
DeBrincat-Kampf-Kahun
Kunitz-Johnson-Martinsen

Keith-Seabrook
Gustafsson-Jokiharju
Davidson-Rutta

Osaa se Collitonkin näköjään pakkaa sekoittaa. Kruger varmuudella sivussa ja Saad saattaa pelata.

 

[Lico]

Saad ei pelannut ja oma jääkiekkokokemukseni aika surkea, kun NHL.tv päätti hypätä suoraan live-tilaan, vaikka täppä asetuksista löytyykin. Tilanne oli tuossa vaiheessa 2-2, pausetin, katsoin maalit ja peli loppuun.

Käsittääkseni Blackhawks aloitti hyvin, mutta mitä pidemmälle matsi eteni, sen paremmin Hurricanes otti peliä haltuun ja lopulta voitti jatkoajalla Ahon maalilla 3-2. Sen enempää en pysty kokonaisvaltaista raporttia valitettavasti tarjoamaan, joten syvemmät analyysit jää nyt muille.

Keskiviikkona taas Blues.

 

[Ben Marco]

Nyt oli jo yritystä ja piste on piste tässä vaiheessa. Erikoistilanteissa ollaan huonoja. Hyvää energiaa tänään, toivottavasti isukit katsomossa ei ollut ainut syy/motivaattori.

 

[reme]

Putki se vaan jatkuu. Aika tuttua settiä, hieno aktiivinen alku ja parin maalin johtokin, joka menetetään loppua kohden ja sössitään lopulta täys potti. DeBrincat-Kampf-Kahun oli mielestäni vaarallinen ja ansaitsee jatkon. Kyllä tuo Jokiharjun pelaaminen on edelleen hyvää ja rauhallista sitä on kiva katsella.

 

[Kaner]

Forsling nostettu ylös.

Harmi, ettei Sikuraa ja Ejdselliä nostettu samalla ovenavauksella.

 

[reme]

Forsling nostettu ylös.

Harmi, ettei Sikuraa ja Ejdselliä nostettu samalla ovenavauksella.

Just näin.

 

[Lico]

Kyllä ne pojat vielä kerkeää. Colliton vähän kunnioittaa vielä nykyistä rosteria eikä halua heti menettää pukukoppia tekemällä liian radikaaleja ratkaisuita. Hyvä juttu Forslingin kohdalla, nyt lunastat sen potentiaalin.

Krüger isketty samalla IR:lle takautuvasti.

 

[secord]

Forsling nostettu ylös.

Harmi, ettei Sikuraa ja Ejdselliä nostettu samalla ovenavauksella.

Isosti peukkua Forslingin nostolle. Pitäisi terveeenä ollessaan paikata Ruttat, Davidsonit ja Manningit, mikä ei nyt sinänsä mitenkään merkittävän vaikeaa pitäisi olla. Forsling oli erinomainen viime keväänä AHL:n pudotuspeleissä ja nimenomaan Collitonin alaisuudessa hän otti puolustuspelaamisessa isoja steppejä eteenpäin. Mieluusti näkisin hänet myös ylivoimalla viivamiehenä.

Puolustajista puheen ollen voisi hahmotella kaiken mennessä ns. putkeen, että nyt kun Jokiharju on ottanut vahvan jalansijan joukkueesta niin ensi kaudella saman voisi tehdä Ian Mitchell ja vasta sitten on Adam Boqvistin vuoro. Mahdollisesti myös Beaudin voisi tulla kyseeseen ja hänen kohdallaan veikkaan Rockfordia ensi kauden osoitteeksi. Boqvistin kohdalla voi olla, että ensi kausi tulee vielä turhan nopeasti eikä näillä näkymin otteet OHL:n puolella ole mitenkään aivan huikaisevia olleet. Bouchardin paluu Londoniin tiputti Boqvistin roolia joukkueessa pykälällä ja se voi olla ihan hyväkin asia. Tämä kausi totutellaan ja ensi kautena otetaan tarvittavat harppaukset ollakseen sitten valmis NHL-ympyröihin kaudelle 2020-21. Tämähän se on kutakuinkin Boqvistin oma arvio valmiudestaan hypätä shown puolelle.

En tiedä sen paremmin, mutta kutina on ettei Colliton yksin saa päättää kuka Rockfordista nostetaan jne.. Ja edelleen pelkään, että Colliton nostettiin liian varhain että väärään aikaan päävalmentajaksi. Ei tätä kurssia yksin kukaan valmentaja pysty kääntämään vaan rosteriin pitäisi tehdä muutoksia/hankkia vahvistuksia, mutta tässä vaiheessa sekin on vähän vaikeaa. Toivottavasti Sikura saa pian mahdollisuuden ja mikä ettei Ejdsell myös. Eihän tässä nyt paljon huonommin voisi enää mennä.

 

[Lico]

Puolustajista puheen ollen voisi hahmotella kaiken mennessä ns. putkeen, että nyt kun Jokiharju on ottanut vahvan jalansijan joukkueesta niin ensi kaudella saman voisi tehdä Ian Mitchell ja vasta sitten on Adam Boqvistin vuoro. Mahdollisesti myös Beaudin voisi tulla kyseeseen ja hänen kohdallaan veikkaan Rockfordia ensi kauden osoitteeksi. Boqvistin kohdalla voi olla, että ensi kausi tulee vielä turhan nopeasti eikä näillä näkymin otteet OHL:n puolella ole mitenkään aivan huikaisevia olleet. Bouchardin paluu Londoniin tiputti Boqvistin roolia joukkueessa pykälällä ja se voi olla ihan hyväkin asia. Tämä kausi totutellaan ja ensi kautena otetaan tarvittavat harppaukset ollakseen sitten valmis NHL-ympyröihin kaudelle 2020-21. Tämähän se on kutakuinkin Boqvistin oma arvio valmiudestaan hypätä shown puolelle.

Vähän tietysti Rockfordin tilanteesta riippuen ja siitä miten nykyinen kausi tulee etenemään, mutta näkisin AHL:n olevan myös potentiaalinen vaihtoehto ensi kaudella Boqvistille. Olen samaa mieltä tuosta marssijärjestyksestä, jonka toki lopulta pitää mennä otteiden perusteella.

Chad Krys ei unohdu, mutta jää silti varjoon tästä meidän "big fourista". Näkisin hänet kuitenkin varmahkona korttina ensi vuonna, jahka nyt kuitenkin signaisi sen sopimuksen, jota insiderit pitävät toki varmana. Kilpailee lähtökohtaisesti Erik Gustafssonin kanssa samasta roolista olettaen, että ruotsalainen vielä vajaan vuoden päästä tuulisessa kaupungissa asustelee. Raporttien perusteella viime kausi oli Krysiltä erinomainen ja tämä kausi Bostonissa on alkanut loukkaantumisesta toipumisen jälkeen vielä paremmin, joka vähän nostaa odotuksia. Krys myös ampuu vasemmalta, joka on aika iso etu hänelle.

En mä pahakseni laittaisi, jos sekä Mitchell että Krys ovat ensi kaudella Blackhawksin mukana. Mitä nopeammin nelikko (viisikko) Manning, Davidson, Rutta sekä Gustafsson (ja Seabrook) on poissa organisaatiosta, sen parempi. Gustafsson noista nyt vielä menettelee, vaikka alkukauden "loisto" on himmennyt viimeisen parin viikon aikana täysin.

 

[secord]

Chad Krys on tosiaan jäänyt vähälle huomiolle. Pelaajaprofiili on melkoisen tuttu eli hyvin liikkuva ja hyvän peliälyn omaava pienehkö puolustaja. Kuulostaako tutulta? Joka tapauksessa Krys kuuluu siihen samaan koriin Mitchellin, Beaudinin ja Boqvistin kanssa, joilla hyvät mahdollisuudet pelata NHL:ssä joku päivä. Kehitysvalmentaja Peter Russon näkemys Krysistä on rohkaiseva. Lainaus on napattu Scott Powersin jutusta heinäkuulta:

“I think a lot of college D-men don’t transfer to the NHL because the position is so much different in NCAA vs pro,” Russo said. “That’s why I say Chad is underrated. He’s a pro-style skater and passer, which doesn’t always look as flashy in NCAA where guys who stand out are often puck luggers. And the game is a lot more frenetic in NCAA, so there’s less control. Whereas in the NHL the D-men are all very controlled and efficient and economical with their stick, angles, timing. The sequences and spacing is very different.”

Ihan mukava tilanne lähtökohtaisesti, että löytyy Jokiharju ja toivottavasti vihdoin myös Forsling nuorehkoja paikan vakiinnuttaneita puolustajia. Sitten nurkan takana ovat vaanimassa Mitchell, Krys, Beaudin ja Boqvist. Lucas Carlsson hieman erityyppisenä voi vielä hyvinkin olla mukana ennemmin tai myöhemmin. Ja vaikka Keith eikä Seabrook ole huippuvuosiensa veroisia pelaajia enää, on heillä varmasti mentoreina paljon annettavaa nuorille puolustajille ammattilaisena olemisesta.

 

[Lico]

Tappioputki katki, Jeremy Collitonille uran ensimmäinen voitto päävalmentajana, ylivoimamaali sekä Crawfordille vuoden tauon jälkeen nollapeli. Kaikki tämä St. Louis Bluesin kustannuksella. Loppulukemat Blackhawksille 1-0, maali Seabrookille onnekkaasti nuottivanhuksen jalasta.

Tuloksesta voisi päätellä matsin olleen suhteellisen tapahtumaköyhä ja sitähän se oli. Molemmat joukkueet pyrkivät puolustamaan tiiviisti eikä todellisia maalintekotilanteita kummallekaan lopulta paria enempää siunaantunut. Jokiharju kilautti tolppaan ottelun lopulla ja vaikka maalia ei tehnytkään, oli Blackhawksin paras puolustaja.

Forsling palasi tositoimiin ja joutui heti Manningin pariksi. Mielestäni tasapaksu esitys ruotsalaiselta, jos joku pisti silmään, niin näytti ainakin käyttävän kroppaansa paremmin kuin edellisillä stinteillä.

Perjantaina Los Angeles Kings.