Oli huikea pelaaja. Harmittavasti loukkaantumiset nopeuttivat pelillistä taantumisprosessia. Mahtavaa, että sai lopettaa oikeassa pelipaidassa uransa. Ikävästi uran viimeinen kausi oli täysi pannukakku koko joukkueen osalta eikä Sharpistakaan enää juuri pelillistä iloa ollut. Siitä huolimatta minulle yksi kaikkien aikojen Blackhawkseista. Kiitos ja näkemiin!
Lisäys:
Tässä on alkanut selvästi heittäytymään sentimentaaliseksi. En tiedä aiheuttiko Sedinien lopettaminen reaktion vai mikä, mutta on tullut kaiveltua paljon vanhoja pelejä ja pelaajia internetin syövereistä. Ajatella, että 2010 mestaruudesta on kohta kulunut tasan kahdeksan vuotta! Kaiholla on katsottu ja muisteltu juuri tuon kevään pudotuspelejä, sekä ihailtu kuinka huikea joukkue varsinkin hyökkäyksen osalta Chicagolla tuolloin oli. Olen joskus tainnut jo mainitakin, mutta minulle tuo 2010 mestarijoukkue on täydellisin Blackhawks kaikista.
Jeremy Roenick, Chris Chelios, Ed Belfour ja Tony Amonte nousevat omalla arvoasteikollani kaikkien aikojen suosikeiksi ennen tätä 2008-09 kaudesta alkanutta kulta-aikaa. Heidän seuraksi nostan Toewsin, Kanen, Hossan, Sharpin, Keithin, Seabrookin, Hjalmarssonin ja Crawfordin. Erityisellä lämmöllä muistan myös Dave Bollandin ja Dustin Byfuglienin. Siinäpä ne nimet, jotka nousevat esiin 1990-luvun alusta tähän päivään.