Kannattaa kuitenkin muistaa että cap on tulevalla kaudella 69 milj, mutta ei kukaan pysty vielä sanomaan tarkasti mitä se on kun sopimukset astuvat voimaan vuoden päästä syksyllä. Katto voi hyvinkin nousta sen viisi miljoonaa per kausi ja joskus kolmen vuoden päästä nämä sopimukset alkavat näyttämään jopa edullisilta.
Ja vaikka näiden kahden capit on 10,5 niin heidän palkkansa on myös sama. Shea Weber tulee tienaamaan tulevalta kaudelta 14, Crosby 12, Parise, Suter ja Lundqvist 11, Ovie, Datsyuk, Kessel ja Giroux 10 miljoonaa.
Näissä capin nousuarvioissa jo ihan pelkkä inflaatio vaikuttaa todella paljon tulevaisuusennustuksiin. 2% inflaatiolla 10 vuoden kokonaisvaikutus on noin 22% ja 3% inflaatiolla 34%. 69 millin cap siis nousisi noilla luvuilla 10 vuodessa jonnekin 84-92 miljoonan hujakoille, ihan ilman että NHL ei kasvata tulojaan millään ihmetempuilla. Muutenkin kuin että korottaa hintoja inflaation tahdissa.
Ja jos se NHL sitten vaikka kasvaattaakin niitä lisäksi muuta kautta, ottamalla sisään vaikka pari laajennusjoukkuetta. Nämä tuovat jakopottiin satojen miljoonien liiganliittymismaksunsa ja jos vaikka nämä kaksi joukkuetta tulevat suoraan Winnipegin kaltaiselle "rahantekokone"markkina-alueelle, niin sieltä voi hyvinkin tulla lisävauhtia liigan tulojen keskimääräiseen kasvuun.
Vaikea nähdä niitä capin nousua hidastavia tai pysäyttäviä tekijöitä. Maailmanlaajuinen lama tietysti voisi olla, mutta sitä ennen nähdään aina raju nousukausi, jossa cap nousisi todella rajusti ja sitten tulee stoppi, kuten viimeeksi kävi (2009 -->2010).
Myös tuolla Kanadan dollarin arvon laskulla on peloteltu, mutta tuo valtion taktisesti tekemä maan vientiteollisuutta USA:han päin edistävä muuvi on jo takanapäin. 2014 maaliskuun pohjista kanukkidollarin arvo on ollut taas nousemaan päin vs US dollari. Jo 50% viime NHL-kauden aikaisesta arvon laskusta on kuitattu takaisinpäin.
Jos Toews ja Kane siis kaudella 2015-16 nielevät arvioidusta 74 millin capista 10.5 miljoonallan sen 14,2% per ukko, niin eihän se ole oikeastaan paljon paskaakaan. Esim. Nicklas Lidström otti kausilla 2005-06, 2006-07 ja 2007-08 hänen 7.6 millin palkallaan suhteellisesti Red Wingsin capista heidän tulevia soppareitansa isomman osan (19,5% - 17,3% - 15,1%). Ja siitä etiäppäin, kun se cap jatkaa kasvuaan, niin heidän suhteellinen osuutensa capista vain pienenee. Saattaa olla, että Lidström tienasi myös kahdesta seuraavasta kaudesta suhteellisesti enemmän, mutta se nähdään vasta tulevaisuudessa miten meni.
Jotekin tuo maailmanlopun jeesustelu näistä ökykalliista soppareista on näiltä pohjin aika helvetin turhaa mesoamista. Pelaajayhdistyksen suunnalta on tullut kommenttia, että johtavien supertähtien tulee saada markkina-arvonsa mukaiset sopimukset, joita käytetään sitten muiden pelaajien ohjenuorana. Alipalkatut home-town discountit ovat tavallaan pannassa, koska se on sitten muiltakin pois. Jotkut väliinputoajat näitä voivat edelleen tehdä, mutta johtavien supertähtien niitä ei ehdottomasti haluta tekevän, koska se vaikuttaa sitten muiden palkkoihin ja on heiltä pois. Soppareita kun neuvotteluista vertaillaan muihin vastaaviin esimerkkeihin ja näiden perusteella päästään jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen.
Toews ja Kane kahden Stanley Cupin johtavina pelaajina ja Conn Smythe -voittajina ja nuorina kärkivarauksina nyt vain toimivat näinä liigan vetonauloina aivan automaattisesti ja heidän lappunsa asettavat standardit tuleville vastaaville jatkolappusille. Ja lisäksi ottaen suhteellisen vaikutukset capiin huomioon. Kun 2015 draftin kärkinimet Connor McDavid ja Jack Eichel aikanaan saavat vastaavat lappunsa, niin heidän paperinsa 9 vuotta nuorempina jannuina 9 vuoden päästä ovat sitten jotain 15 miljoonan hujakoilla pyöriviä soppareita, tai kenties enemmän. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä, paitsi ehkä että numerot näyttää suurilta ja keskustelupalstoilla jeesustellaan...