Nyt allekirjoitetaan pitkä ja rahakas sopimus kaverin kanssa, joka oli vielä vuosi sitten yksi liigan huonoimpia ykkösiä, ja tavallaan ihan turhaan jätetään ensi vuoden taso tarkastamatta. Ajoitukseltaan high risk, low reward. Toinen kesän jättisopimuksista eli Raskin diili on minusta itse paperin osalta yhtä lailla kyseenalainen, mutta siinä sentään ensi kauden sopimuksettomuus pakotti sorvaamaan jotain nyt.
Niin, mutta puhe olikin 2014-15 kauden palkoista, jolloin tuo Crawfordin sopimus ylipäätään alkaa vaikuttaa. Silloin saattaapi Miller olla nykyistä soppariaan halvempi.
Pitkälti samaa mieltä kanssasi. Mutta minkälaiset näytöt lasketaan, jos esim. Stanley Cupin voitto ja Conn Smythe -tason esitys pudotuspeleissä (vaikka Kane nyt tulikin valituksi pystin haltijaksi) eivät riitä näytöiksi?
Henk.koht en pidä tästä sopimuksesta lainkaan, mutta toivottavasti olen taas pahasti väärässä.
Hyvää maalivahtia saa harvoin kiinnitettyä halvalla. En näe tässä sopimuksessa normaalia suurempaa riskiä Hawksin kannalta. Ja eiköhän Stan Bowman ole jo tähän päivään mennessä antanut sen verta ylivertaiset näytöt capin hallinnasta, ettei kenellekään pitäisi olla hirveästi varaa ulista.
Stanley Cupin voitto on hankala arviointiperusta tässä suhteessa. Ei se Niemellekkään riittänyt edes lähelle vastaavaan pahviin. Conn Smythe -tason esitys pudotuspeleissä on aika hankala määritelmä varsinkaan kun Crawford ei sitä voittanut. Makuasioita.
Nimittäin, jos rebuild ei Buffalossa epäonnistu todella pahasti, tulee Pegula antamaan täydet valtuudet Regierille, jotta yksi party-boy tekisi "pariset". Olisi saanut olla caphitiltaan vielä pikkaisen suurempikin tuo sopimus...
Totta. Case Niemi ei vain ole mielestäni sopiva vertailukohta tässä tapauksessa. Niemellä oli takanaan vain yksi kausi, siitäkin vain osa ns. ykkösenä sekä kohtalaiset pudotuspelit (Sharks-sarjassa hän oli loistava, muuten keskiverto esitys). Crawfordilla on kuitenkin takanaan kolme kautta; kaksi loistavaa ja yksi heikko. Puhumattakaan siitä, että Blackhawksin cap-tilanne oli 2010 kesällä haastava.
One can dream..mutta uskoisin Toewsin ja Kanen jatkavan yhdessä vielä pitkään Chicagossa. Kaikki muut voivatkin sitten olla liipasimella katon ahdistaessa.
The 26-year-old defenseman becomes the sixth Chicago Blackhawks player signed through at least 2016-17. Forwards Patrick Sharp, Marian Hossa, and Bryan Bickell as well as fellow blueliner Duncan Keith are also on that list. Recently goaltender Corey Crawford joined them with a six-year, $36 million extension.
Chicago is in a potentially tricky spot from a cap perspective. With Hjalmarsson signed, they now have about $36.6 million in cap space dedicated to just seven players in 2015-16 and that doesn’t include Jonathan Toews or Patrick Kane as both are scheduled to become unrestricted free agents in the summer of 2015.
Tervetuloa joukkoon vaan minunkin puolestani. Elämäntilanne osui kyllä ihan nappiin tuollaisen seurahistorian parhaimpiin kuuluvan kauden seuraamisen kannalta. Alkavalle kaudelle vaikuttaisi tulevan hieman enemmän velvoitteita muihin suuntiin, mutta ehkä minä opin tiivistämään ajatukseni vähän lyhyempään muotoon.Näin ollen siis ilmottaudutaan Blackhawks-palstalle vasta tunnukset saaneena, todennäköisesti tänne tullaan kirjoittelemaan jonkin verran tulevien vuosien aikana. Kiitokset kaikille palstan kirjoittajille, eritoten Lundelle jonka kirjoitukset ovat tehneet epäsäännölliset työajat omaavalle Blackhawks-kannattajelle joukkueen otteiden seuraamisen helpoksi silloinkin kun peli jää näkemättä.
Crawfordin ja Tuukka Raskin tilanteista mielenkiintoisen tekee se, että markkinahintainen huippumaalivahti on ollut cap-aikana melkoinen rasite Stanley Cupin voittamisen suhteen.
“Jonathan Toews and Patrick Kane will be here forever,” said Bowman, the Blackhawks’ Vice President/General Manager. “I can’t predict what the salary cap will be in the near future, but I can tell you that Jonathan and Patrick will be on this team. Those two players put the Blackhawks back on the map, they’re up in a couple years, and whatever the numbers are, we’ll figure out the details. The notion that the money we’re spending now will affect our ability to keep Jonathan and Kane…it’s a non-issue. They will be here no matter what.”
Crawford’s demeanor is a significant factor in the locker room dynamic. Without fail, he sits or stands before his stall after every game—win or lose—answering questions from the media. He dodges nothing, including cross-examination of goals to his glove side, a storyline midway through the Stanley Cup Final. Every goal is his fault, even if it results from a defensive lapse or takes a quirky deflection off an opponent¹s gluteus maximus. Crawford is a modern incarnation of Tony Esposito, a Blackhawks Hall of Famer who accepted blame for every red light, even when it required selective amnesia. The next teammate Crawford throws under the bus will be the first. Esteem for him was underscored by Kane, who volunteered that his Conn Smythe Trophy for most valuable player in the postseason could have belonged to Crawford.
Leiri-rosteri
Yllä linkki miehitykseen joka lähtee vetämään training campin Notre Damin yliopiston maisemaan Indianaan. Tiluksilla viimosen päälle hyvät uudet puitteet ilmeisesti ja leirityksestä tulee näin ollen pieni road trip samalla. Teuvo lentänyt myös Chicagoon siis ja mukava nähdä miten nuorukainen tuolla pärjää.
Toinen mielenkiinnon kohde on Antti Raanta ja hänen kopit lätäkön takana.
Ai hänkin on nyt pelikunnossa?
Eikös Antilla ollut vaan joku pikku vamma rookie campillä. Ja nyt olisi pelikunnossa vai onko teillä muuta tietoa?