Luopumisen tuskaa
Kyllä meidän Chicago-fanien kannattaa tottua ajatukseen, että joku tai joitain tärkeitä pelaajia ja suosikkejamme joudutaan kauppaamaan pois. Eklundin höpinöistä nyt ei kannata kummemmin provosoitua. Chicago ja Montreal vaikuttavat tällä hetkellä hyvin epätodennäköisiltä kauppakumppaneilta, ellei Montrealissa yhä muistella Huetia lämmöllä.. Toronto ja Chicago taasen voisivat tulla kyseeseen. Toronto kaipaa hyökkääjää ja Chicago puolustavaa puolustajaa ja molemmilta löytyy toisen tarpeisiin vaadittavia pelaajia.
Olen Kanerin kanssa samoilla linjoilla siitä, että Brouwerin kaltaista pelaajaa ei nyt kannata lähteä kauppaamaan. Miljoonan cap hitillään hän on niitä tärkeitä budjettia tasapainottavia pelaajia rosterissa. Ja vaikka monella on antipatioita miestä kohtaan niin on hyvä muistaa, että Troy pelasi vasta ensimmäisen kokonaisen kautensa ja 24-vuotiaana on vielä kehityskelpoinen pelaaja.
Oikeastaan juuri tällä hetkellä Chicagolla ja Tallonilla ei ole mitään kiirettä kaupoille, sillä nykyisellä kokoonpanolla pysytään "käpin" alla. Nyt voidaan rauhassa katsoa harjoitusleirin satoa, onko esim. Beach tai Aliu valmis ottamaan paikan ja tällöin Byfuglienin treidaaminen olisi ajankohtaista. Voisin melkein väittää, että Byfuglien kiinnostaisi Burkea.
Campbellin kauppaamisesta ei kannata edes keskustella. Pitää vain tottua ajatukseen, että Kalkkuna pyörähtelee intiaanipaidassa ja pitkään. Itsekään en Sharpia lähtisi kauppaamaan, mutta nimenomaan kohtuullisen sopimuksensa ja kykyjensä ansiosta moni joukkue olisi valmis hänet ottamaan. Ja palkkakaton takia Hawks joutunee kauppaamaan osan pelaajistaan varausvuoroihin/prospekteihin ihan vain tehdäkseen tilaa the kolmikon sainauksiin.
Kompromisseja joudutaan siis tekemään ja tämä tulee näkymään siinä, että kärkipelaajille tulee enemmän vastuuta ja kolmos-/nelosketjujen kohdalla taso hieman laskee väkisinkin. Mutta silti kilpailukykyinen joukkue kokoon saadaan jatkossakin. Jos nyt vaikka ajatellaan, että ensimmäisessä kahdessa ketjussa viilettää Toews, Kane, Bolland, Hossa ja Sharp, niin kyllähän tuolla viisikolla kehtaa pelata. Ja jos kaikki menee niin kuin elokuvissa, Toews ja Kane nostavat tasoaan astetta korkeammalle ja kapeamman kärjen taktiikalla on ihan turvallista jatkaa. Mutta lähes varmaa on, että kauden 2010-2011 alkaessa joukosta Barker, Byfuglien, Sharp ja Versteeg yksi tai useampi ei pukeudu Hawks-paitaan. Kannattaa vain tottua ajatukseen.
