CHI 2 - 4 CBJ
Positiiviset asiat ensin: Hawks pelasi hyvin viimeiset neljä minuuttia. Muuta hyvää sanottavaa ei sitten olekaan.
Edellisen ottelun romahduksen jälkeen ei pitänyt olla muita vaihtoehtoja kuin, että joukkue tulee tähän matsiin todella latautuneena, nälkäisenä ja voitontahtoisena. Mutta ei, peli oli todella haluttoman ja tuskaisen oloista. Hyökkäyspelin iloisuus, juonikkuus ja tulivoimaisuus ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen. Tällä hetkellä voi hyvin sanoa, että Hawks on hyökkäyspäässä varsin keskinkertainen joukkue. Tämä näkyy mm. siinä kuuluisassa ylivoimapelissä, joka on jo tovin ollut aivan täyttä paskaa. Puolustuspelissäkään ei ole juuri nyt hirveästi kehumista, vaikka alivoima toimiikin todella hyvin - niin kuin on oikeastaan toiminut läpi kauden.
Pakkiparit olivat tänään muodossa Hjalmarsson-Seabrook, Keith-Sopel ja Hendry-Byfuglien. Keith ja Sopel olivat läpi ottelun pienissä vaikeuksissa, mutta muut puolustajat pelasivat ihan hyvin tai ainakin kohtalaisesti. Hendryn alle kymmenen minuutin peliaika tosin ihmetyttää hieman. Tai ei edes hieman, vaan melko paljon. No, pakko luottaa siihen, että valmennusjohto tietää mitä tekee, vaikka viime aikoina ei ole ihan sille näyttänyt. Esimerkiksi tämän ottelun edetessä tehdyt ketjumuutokset antoivat vähintäänkin epätoivoisen vaikutelman. Kanen ja Toewsin siirtäminen eri ketjuihin oli tietenkin suurin virhe, mutta ehkä vieläkin enemmän ihmetytti Eagerin näkeminen Toewsin ja Sharpin rinnalla muutamassa vaihdossa kolmannen erän aikana. En vain käsitä, sillä minusta Eagerin paikka on tällä hetkellä ihan jossain muualla kuin pelaavassa kokoonpanossa.
Loppuun voisi vielä todeta, että allekirjoittaneella on tällä hetkellä mielessä vain kaksi sanaa: Brian Campbell. En olisi uskonut sanovani tätä, mutta ilman Soupya tämä joukkue ei tule menemään päätyyn asti tällä kaudella. Karua, niin karua. No, toivottavasti Ginger on pelikunnossa ennen kuin on liian myöhäistä.
