Chicago Blackhawks (1.) - Detroit Red Wings (7.), lännen välierät 2013

[teude]

Huhheijaa, en olisi uskonut, että neljän pelin jälkeen Wings johtaa 3-1 sarjaa. Mutta vielä on se vaikein peli jäljellä, toivottavasti onnistuu heti seuraavassa pelissä. Howard on ollut huikea. Miten Smithille kävi, ilmeisesti loukkasi itseään?

 

[Ben Marco]

Wingseillä on nyt niin kauhea itseluottamus ja momenttumi, että Hawks pääsee korkeintaan kolisuttelemaan maalirautoja. Paras seitsemästä näyttää taas hienouttaan ja otteluvoitot neljän pelatun jälkeen ansaitusti 3-1 Detroitille. Ei tässä oikeastaan Blackhawksien peliä kohenna kuin se, että saataisiin kotipelissä heti tuo momenttumi itselle nopean maalin myötä. Skillsiä löytyy rutosti, mutta kun onnistumisia ei ole näköpiirissä ja kapteenin kiukuttelujen johdosta koko jengi jäätyy ja lamaantuu. Jos maalia ei saada tehtyä game femmassa nopsaan, nähdään UC:ssa hyvinkin nopeasti tämän kaltainen lopputulos, valitettavasti.

Wings pelaa nyt sellaista hokia, millä ollaan viemässä kannua... :X

 

[Wiesellike]

Skillsiä löytyy rutosti, mutta kun onnistumisia ei ole näköpiirissä ja kapteenin kiukuttelujen johdosta koko jengi jäätyy ja lamaantuu. Jos maalia ei saada tehtyä game femmassa nopsaan, nähdään UC:ssa hyvinkin nopeasti tämän kaltainen lopputulos, valitettavasti.

Itsekin näen viimeisen pelin käsikirjoituksen tällaisena. Chicagon on pakko saada pelin avausmaali ja murentaa Howardin rakentama momentum Wingsin puolustuspäässä. Detroit pakottaa haukat liian helposti heittämään kiekkoa viivaan, josta kudit osuvat pääosin ensimmäisiin miehiin, jolloin läpi menevät vedot pomppivat perille viiveellä ja ovat helposti Detroitin pakkien siivottavissa. Nyt tarvittaisiin vain enemmän liikettä. Kiekkoon ja miehiin kunnolla vauhtia. Lisäksi avauspeliin kaivattaisiin parempaa ajoitusta ja ajatusta. Nyt homma menee liikaa kuskailuksi, kun luottamus joukkuepeliin rakoilee.

Ja vaikka kapteeni käyttää nyt liikaa energiaa kiukutteluun ja tyhmyyksiin, niin eipä unohdeta muita. Viime yön pelistä ansaitsevat puhtaat paperit vain kourallinen pelaajia. Hossasta on täysin puhti pois, Sharp ja Kane pörräävät pelin ulkopuolella ja yrittävät sitten liian uhkarohkeita kun saavat kiekon, pelasivatko Bolland tai Saad viime yönä ollenkaan? Nimimiehet vajoavat ulos kuvasta aivan liian helposti. Selvästi odotetaan, että joku ottaisi joukkueen reppuselkään, mutta sitä messiasta ei olla nähty. Lisäksi Quennevillen neronleimaus harrastaa noita pystysyöttöjä ei tuota tulosta. Wings tukkii keskialueen niin hyvin, että sieltä ole asiaa maalintekopaikoille. Mutta heti kun pelattiin laidalta miehiä vauhtiin, niin päästiin punaisesta seinästä läpi. Leddyn, Stålbergin ja Frolikin nousut tästä hyviä esimerkkejä kuten se Bollandin tuhlattu kaksykkönenkin.

En heitä vielä kirvestä kaivoon, vaikka pelin jälkeen ketutti kuin pientä oravaa pakkasella ku käpy on jäässä ja hammas kipeä. 2011 pleijareissa Toews otti joukkueen kantoon ja voi hyvinkin tehdä sen uudestaan, jos otti viime yöstä mitään opiksi. Tosin Wings on paljon yhtenäisemmältä ja varmemmalta vaikuttava porukka kuin Canucks tuolloin.

 

[Henkka]

On tää mahotonta meininkiä. Niin monta kertaa ollut toisella (ennakkosuosikin) puolella kun altavastaaja hyydyttää Red Wingsin, mutta mukava se on olla tällä toisellakin puolella hallitsevana osapuolena.

Keskimäärin kun on mukavempi voittaa kuin hävitä. :)

Yks vielä tarvitaan.

Mike Babcock, on se saatana valmentaja. Enää ei tarvi kenenkään itkeä sen perään, että menestyy vain hyvällä rosterilla tai koska Nicklas Lidström. Kyllä se vie Quennevilleä tässä ihan 100-0.

 

[reme]

Chris Block tiivisti meikän tunnelmat sen verran hyvin, että voin itse olla ihan hiljaa.

ChrisBlock ‏@ChrisBlock
How many more years left of semi-retirement Hossa?

Mielenkiintoinen näkemys jälleen. Hossa on sentään meidän pleijareiden pistepörssin kolmonen, kuten oli myös runkosarjassa. Häneen tämä nyt vähiten on kaatunut.

Kyllähän tässä sarjassa selkeästi heikoin suoritus löytyy kapteenilta, hänestä oli tänään enemmän haittaa kuin hyötyä. Jatkuvine typerine jäähyineen, joiden aikaan peli ratkaistiinkin. Eikä tuo jatkuva itku voi olla vaikuttamatta muidenkin pelihuumoriin. Tortorella penkitti alisuorittaja Brad Richardsin ja rangers kaivoi voiton, vink vink...

Kyllä tuska on syvemmällä joukkueessa ja coach Q:kin voi katsella peiliin. Hänkään ei ole keksinyt mitään uutta herätystä, paitsi tuon uuden YV:n jolla ei taidettu saada yhtään laukausta maalia kohti:) Eihän tässä matsissa ollut mitään uutta, hakattiin päätä seinään samaan malliin kuin kahdessa edellisessäkin pelissä. Vähissä ovat olleet meidän oikeasti vaaralliset maalintekopaikat. Yksinyrittämistä ja toivotaan toivotaan vetoja nollakulmista tai siniviivalta.

Kaikki propsit Detroitille kyllähän hekin tekevät jotakin oikein kun me emme saa luotua kunnon maalintekopaikkoja.

Chicago siirtyi tällä tappiolla kiusaajan osaan, koitetaan pitkittää sarjaa kaikin keinoin. Melkoista putkeahan tässä tarvitaan että tästä suosta noustaisiin jatkoon, muttei heitetä vielä hattua kaivoon:)

 

[Dominator39]

Jos Anaheim sarjassa Howard vielä vähän haki itseään ja maaleja meni peleissä sitä 3-4 kpl ja muutamia helppojakin, niin tässä sarjassa mies on kyllä nostanut itsensä aivan uudelle tasolle.

Ajoittain mies on ollut täysin maaginen. Parasta peliään mies kyllä pelaa nyt koskaan playoffeissa ja nyt tuntuu että tuo miehen itseluottamus on todella korkealla tasolla. Kyllä nyt on todella lähellä että Howard torjuisi ensimmäistä kertaa Wingsit konferenssifinaaleihin.

3 ottelupalloa pistää sarja poikki mutta kaikkihan sen tietää että se 4 voitto on aina se vaikein.

 

[Jaasin]

Loistava voitto ja hieno meno taas Joella. Silti yksi asia jäi huolestuttamaan.

Se oli nimenomaan tuo stretch-pass, jota joku haukkamies jo ehti haukkua. Mielestäni tuo oli Siiville paha miina ja vain Howardin jumalmode, pari jäistä hawks-tähteä ja tuuri olivat syynä siihen ettei noista ropissut.

Heti tulee mieleen Saadin läpiajo, bollandin kaksykkönen, kaksi puhdasta paineetonta kaksykköstä, joissa kiekko vielä Toewsin lavassa viivan yli ja pari muua sinne päin-tilannetta. Miten helvetissä noista ei tullut maalin maalia, hyvä niin. Mutta vähän sellainen luodinväistöfiilis noista jäi. Paremmin pitää olla pakkien hereillä porrastuksen kanssa, se on ihan selvä juttu.

Kolme ottelupalloa sarjassa, jossa ei pitänyt olla mitään saumoja. Kelpaa kyllä. Pavelin peli on naattimista, siellä vedetään cupin playoffeja ja ukko vetää rystydrageja ja jotain omia kulmasuojausmeininkejä koko ajan. Kunhan oma poika vähän kasvaa, niin pavel-koosteet tulee pyörimään meillä joka aamupalalla.

Let's go Red Wings! One to go.

 

[Jorba]

Jimmy Jimmy Jimmy! Vau, voiton päässä konferenssifinaalista?

- Toews on henkisesti murrettu
- Howard ansaitsisi Vezinan ja jos jatkaa tulevinakin vuosina samalla tavalla, niin ei ole kiirettä Mrazekin kanssa
- Yv-maali!

Kuitenkaan mitään ei olla vielä voitettu. Hawks tulee varmasti järjettömällä höyryllä seuraavaan peliin. On tämä silti huima joukkue ja minä olin jo tyytyväinen playoff-paikkaan, mutta Fuck that - Let's Go Red Wings!

 

[lunde]

23.5.2013 Chicago @ Detroit GAME 4

Alkaa tosiaan huumori olla hieman koetuksella jääkiekkoa seuratessa, kun viikon sisään on saanut todistaa pelkkiä tappioita Leijonien ja Blackhawksin osalta. Tässä kuitenkin tapani mukaan muutama rivi pelistä, kun olen ilmeisesti jonkinlainen masokisti.

Red Wings

93 Franzen - 13 Datsyuk - 8 Abdelkader
51 Filppula - 40 Zetterberg - 11 Cleary
14 Nyquist - 63 Andersson - 24 Brunner
20 Miller - 25 Emmerton - 17 Eaves

55 Kronwall - 52 Ericsson
27 Quincey - 2 Smith
28 Colaiacovo - 4 Kindl

35 Howard 28/28 - 100%
(50 Gustavsson)

Blackhawks

29 Bickell - 19 Toews - 88 Kane
10 Sharp - 26 Handzus - 81 Hossa
20 Saad - 65 Shaw - 25 Stålberg
16 Krüger - 36 Bolland - 67 Frolik

2 Keith - 4 Hjalmarsson
27 Oduya - 32 Rozsival
8 Leddy - 7 Seabrook

50 Crawford 25/26 - 96,2%
(30 Emery)

Ottelu alkoi varsin varovaisesti ja pelikatkoja nähtiin paljon lyhyiden sprinttien päätteeksi. Kolmen minuutin jälkeen nähtiin ensimmäinen maalipaikka, kun 2–1-hyökkäyksessä Howard torjui Toewsin pienestä kulmasta lähteneen laukauksen. Tämän tilanteen jälkeen tempo nousi ja paine siirtyi lievästi Hawks-päätyyn. Kahdeksan minuutin kohdalla Hawks onnistui murtautumaan Detroitin siniviivan lihamuurin läpi, kun Keithin laukoma päätykiekko pomppasi Detroitin kaukalon yllätyksellisestä päädystä keskelle vapaaksi. Hidasjalkainen Handzus ehti kiekkoon ensimmäiseksi, mutta Howard torjui jälleen tilanteen. Avauserän ensimmäisellä puolikkaalla Wings-puolustukselta nähtiin monta kiekonmenetystä, joita Hawks ei kuitenkaan saanut hyödynnettyä. Erän puolivälin jälkeen Toewsissa roikkunut Kronwall koukkasi vaihtoon jäähyaition kautta. Hawksin uusitut ylivoimakentät (81-20-29;10-2 ja 65-19-88;36-32) eivät kuitenkaan saaneet ihmeitä aikaan. 15 minuutin kohdalla jäälleen yksi Hawksin pystysyöttö tavoitti valkopaitaisen hyökkääjän Wings-puolustajien takana. Howard torjui kuitenkin tämänkin Sharpin yrityksen. Seuraavassa hetkessä Wings sai 2–1-hyökkäyksen Hawks-päätyyn, mutta myös Crawford ehti Clearyn laukauksen eteen. Saman vaihdon lopulla Zetterberg harhautti Oduyan siniviivalla ja pääsi testaamaan rystylaukaustaan Crawfordille. Kiekko nousi kuitenkin etukulman yli. 16 minuutin jälkeen Leddy polki omasta päästä Howardin maalille asti ja hetkeä myöhemmin Smith blokkasi Bollandin laukauksen jääden makaamaan jäähän polvea pidelleen. Nuori puolustaja nilkutti avustettuna pukuhuoneen puolelle, mutta palasi kaukaloon toisessa erässä. Ensimmäisen erän lopulla näytettiin tilastoa, jossa Toews oli pelannut 7/8 vaihdoistaan Zetterbergiä vastaan. Avauserä päättyi maalittomana, kun uusittujen ketjujen kanssa hieman niskanpäällä ollut Hawks ei saanut hyödynnettyä läpiajoja sekä Wingsin kiekonmenetyksiä.

Toista erää pelattiin 40 sekuntia, kun kotijoukkue oli lähellä siirtyi johtoon, kun Ericssonin ohilaukaus pomppasi takakulmalle Clearylle, jolla oli tyhjä maali edessään. Cleary ei kuitenkaan osunut kunnolla pomppivaan kiekkoon. Seuraavassa vaihdossa Hawksin kolmonen ja nelonen sai pyörityksen Wings-päädyssä ja Leddy kilisytti etukulman tolppaa. Kolmen minuutin jälkeen Toews oli karata Bickellin syötöstä läpiajoon ja Zetterberg joutui kaatamaan hänet jäähyn arvoisesti. Hawks ei kuitenkaan saanut rauhoitettua peliä Wings-päädyssä ja vaarallisin tilanne syntyikin vastahyökkäyksestä Hawks-päätyyn. Zetterbergin jäähyn päätyttyä Toews komennettiin jäähylle Millerin koukkaamisesta. Wings sai ylivoiman pyörimään vierasjoukkuetta paremmin, Hawks puolusti maalin edustan kovin ottein ja Crawford hoiti loput. Toews joutui pian uudestaan jäähylle, kun hänen maila nousi Abdelkaderin kasvoihin. Wings sai jälleen ylivoiman pyörimään aloitusvoiton jälkeen ja onnistui tekemään sarjan ensimmäisen ylivoimamaalin, kun jäähyä jäi jäljelle yksi sekunti. Kindl pommitti B-pisteen kaarelta blokkaamassa olleen Hjalmarssonin mailan ohi kiekon etukulmasta sisään: 1-0. Ylivoimamaali oli samalla pudotuspelien ensimmäinen, joka tehtiin Chicagoa vastaan. Jäähyn jälkeen pelissä oli tilanteet ja vääntöä molemmissa päädyissä, mutta peli katkaistiin jälleen Toewsin jäähyn vuoksi. Korkea maila oli tällä kertaa rangaistuksen syy. Jäähyn vaarallisin tilanne syntyi, kun Frolik pääsi polkemaan vapaaksi väsynyttä Kindliä vastaan ja sai kaksi mahdollisuutta laukoa tasoituksen. Myös Krüger pääsi laukomaan vielä tyhjää maalia kohden, mutta Wings-puolustus ehti kiekon eteen. Jäähyn aikana ei lopulta syntynyt maalia kumpaankaan päähän. 15 minuutin kohdalla Hawks-maalille syntyi torikokous Crawfordin tärkeän torjunnan jälkeen. Abdelkader ja Bickell ottivat jäähyn arvoisesti mittaa toisistaan. Toinen erä päättyi kotijoukkueen yhden maalin johdossa, mitä voinee jäähyilyyn sortuneen vierasjoukkueen näkökulmasta pitää jonkinlaisena torjuntavoittona.

Kolmas erä alkoi Hawksin hurjalla yrityksellä tasoittaa peli, mutta Wings tukki keskialueen tehokkaasti. Quenneville sekoitti myös ketjuja saadakseen aikaan erilaisia taistelupareja kaukaloon. Kahdeksan minuutin kohdalla Leddy kaatui omassa päässä ja Smith pääsi laukomaan keskeltä, mutta Crawford torjui tilanteen. Minuutti myöhemmin Hawks sai 2–1-hyökkäyksen. Frolik sai syötön perille Bollandille, mutta Howard venyi jollain ihmeellä tämänkin ohjauksen eteen. Seuraavan aloituksen jälkeen Handzus laukoi rystyllä tolppaan. Seuraavassa vaihdossa Hawksin 2–1-hyökkäys kuivui kasaan, kun Toewsin syöttö päätyi suoraan Kronwallin lapaan. 14 minuutin kohdalla Hawks sai pitkän myllytyksen Wings-päädyssä, mutta tilanne päättyi jälleen Howardin torjuntaan. 15 minuutin kohdalla Rozsival löysi pystysyötöllään Saadin, joka karkasi läpiajoon. Laukausta ei kuitenkaan nähty, kun Kindl koukkasi itsensä jäähylle. Hawks tuhlasi kuitenkin tilaisuutensa jälleen, kun ei päässyt kunnolla edes alueelle. Ja sehän villitsi kotiyleisön hurjaan kannustukseen, kun kolmatta erää jäi jäähyn jälkeen kaksi minuuttia jäljelle. Cleary lopetti Hawksin pyristelyn laukomalla 38 sekuntia ennen erän loppua kiekon tyhjään maaliin: 2-0.

Huomioita

Kauden tärkein peli ja Blackhawks jäi ensimmäistä kertaa koko kaudella maaleitta. En myöskään muista nähdeeni koskaan Toewsin ottavan kolmea jäähyä putkeen. Kaikki kunnia Wingsille, joka saa tukahdutettua Hawksin hyökkäyspelin, joka ei pääse keskialueen yli vauhdilla ylös. Ottelussa nähdyt pystysyötöt ovat jonkilainen merkki epätoivosta, vaikka niistä aukesikin yllättäen muutama vaarallinen läpiajo ensimmäisessä eräss. Harmillisesti yksikään ei päätynyt maaliin asti.

Hawksia vastaan tehtiin viimein ensimmäinen ylivoimamaali kevään pudotuspeleissä. Chicago tappoi 30 jäähyä putkeen yli kahdeksan kokonaisen pelin ajan, mikä on pisin putki sitten Quennevillen valmentaman St. Louis Bluesin keväällä 2001. Edellisen kerran jokin joukkue on aloittanut pudotuspelit moisella kahdeksan pelin putkella keväällä 1968. Toisen erän jäähyputki katkaisi myös vierailta hyvin alkaneen pelin ja toinen erä oli paljolti jäähyjen vuoksi taas tuttua selviytymistaistelua. Alivoimalla kuorma jakautui epätasaisesti ja muun muassa Kane joutui istumaan pitkiä pätkiä vaihtoaitiossa.

Howardin tilastot kolmessa viimeisimmässä pelissä ovat vakuuttavat 86/88 - 97,7% - 0,66 GAA. Jimmy pääsee liian hyvin vastaan Hawksin laukauksia ilman, että hänen edessään olisi ruuhkaan. Crawfordin puolesta harmittaa, koska hän pelaa myös hyvin ja antoi tälläkin kertaa joukkueelleen mahdollisuuden voittaa.

Edellisessä pelissä hyvin aloituksia voittanut Shaw palasi maanpinnalle 2/7 - 29%. Andersson pääsi tällä kertaa kyykyttämään oikeasti 4/5. Toews voitti tällä kertaa kamppailun Zetterbergiä vastaan 7/9 ja voitti kaikista aloituksistaan 11/18 - 61%. Muutenhan kapteenin peli menikin sitten penkin alle.

[B]CHANGES		CHI	DET[/B] (suluissa laukaukset, NBC:n lähetyksestä poimittu)
8 min 		3 (4)	1 (5)
20 min		7 (14)	4 (10)
35 min		9 (20)	10 (21)
40 min		11 (22)	10 (22)
51 min		13 (24) 11 (25)

[B]CHI-DET		 1st	 2nd	3rd	 TOT[/B]
SOG		14-10	 8-12	6-5	28-27
Faceoffs	 9-15	11-10	9-6	29-31
Hits		10-12	 9-7	3-11	22-30
Blocked attempts  -	  -	  -	11-11
Missed shots	  -	  -	  -	10-6

[B]FACEOFFS	EV	     PP		SH	   TOT[/B]
CHICAGO		21/47 (45%)  4/6 (67%) 	4/7 (57%)  29/60 (48%)
DETROIT		26/47 (55%)  3/7 (43%) 	2/6 (33%)  31/60 (52%)

Sarja ei ole vielä ohi, mutta vain pieni ihme voi enää estää Detroitia marssimasta konferenssifinaaleihin. Onneksi viides peli on Chicagossa, mikä tarjoaa vielä jonkinlaisen oljenkorren Hawksille päästä sarjaan mukaan, jos pienet marginaalit alkavatkin kääntyä Hawksin eduksi. Toivottavasti Quenneville pystyy käyttämään vaihtoedun hyväkseen ja Hawks-pelaajat saavat kaukalossa tehtyä harvoista laatupaikoista maaleja. Vaikka Chicago ei enää sarjan voittoon kirisikään, kotiyleisön edessä olisi ikävä lopettaa tällainen lupaavasti kausi ankeaan mahalaskuun.

 

[Kaner]

Hossa on sentään meidän pleijareiden pistepörssin kolmonen, kuten oli myös runkosarjassa.

Mitä 'tun väliä. Tässä sarjassa Hossa on ollut yksi haluton lammas. Toewsin effortti sentään on siellä, mutta joskus vastustaja vain onnistuu paremmin tehtävässään. Toewsin hiljaiselo on enemmän Wingsin ja Babcockin hyvyyttä kuin kapteenin omaa huonoutta. Tuollaisen vartioinnin alla kaatuu joskus paremmatkin pelaajat. Effortti on kuitenkin siellä, koko ajan.

Jääkiekosta mitään ymmärtämättömät urpot toki jaksavat nostaa nuo Jonathanin kolme jäähyä esille, mutta ne ovat isossa kuvassa yksi paskanhailee. Niistä kaksi oli puhtaita vahinkoja ja koukulla estettiin potentiaalinen 2 vs. 1 hyökkäys. Välillä sattuu, varsinkin silloin kun pelaa aavistuksen turhautuneena. No big deal.

Mike Babcock, on se saatana valmentaja. Enää ei tarvi kenenkään itkeä sen perään, että menestyy vain hyvällä rosterilla tai koska Nicklas Lidström. Kyllä se vie Quennevilleä tässä ihan 100-0.

Näinhän tuo on nähtävä. Tuntuu vähän siltä, ettei Q itsekään tiedä mitä on tekemässä. Joukkueella on ollut koko kauden toimivat ketjukoostumukset ja nyt muutaman tappion jälkeen koko pakka on pistetty aivan sekaisin. Viime yönäkin näki, että vaikka Hawks oli saapunut pelaamaan ja taisteli, niin tuloksen tekeminen on vaikeaa, jos ketjuilla ei ole minkäänlaista kemiaa.

Ja mitä noi meitin yv-kentät oikein oli? Not sure if serious ilmettä iski ruudun tällä puolella pöytään, kun katseli tota tekemistä. Jos tämä kausi kaatuu tuohon umpisurkeaan ylivoimaan, niin voi olla, että penkin takana käy kauden jälkeen kuhina.

 

[Wiesellike]

Jääkiekosta mitään ymmärtämättömät urpot toki jaksavat nostaa nuo Jonathanin kolme jäähyä esille, mutta ne ovat isossa kuvassa yksi paskanhailee. Niistä kaksi oli puhtaita vahinkoja ja koukulla estettiin potentiaalinen 2 vs. 1 hyökkäys. Välillä sattuu, varsinkin silloin kun pelaa aavistuksen turhautuneena. No big deal.

Kyllä se aika iso deal on, kun haukoilla oli hyvä momentum päällä ennen niitä jäähyjä. Myönnettäköön, että yksi jäähyistä oli pleijareihin sopimattoman köykäisesti vihelletty koukku ja toinen oli pakko ottaa. Mutta se korkea maila oli ihan turha. Rapatessa roiskuu, mutta Toews on meidän kapteeni, joka on ratsastanut kypsyydellään. Joukkueen moraalille ei tee hyvää, kun henkinen johtaja itkee boksin edessä ku mikäkin uhmaikäinen.

Ja mitä noi meitin yv-kentät oikein oli? Not sure if serious ilmettä iski ruudun tällä puolella pöytään, kun katseli tota tekemistä. Jos tämä kausi kaatuu tuohon umpisurkeaan ylivoimaan, niin voi olla, että penkin takana käy kauden jälkeen kuhina.

Ylivoima oli oksettavaa kuraa jälleen kerran. Muutokset olivat vieneet sen vähänkin terän, mitä on ollut. Eikös sitä päitä tippunut viime kaudellakin, mutta paljonpa näyttää asiat muuttuneen, vaikka penkin päässä on puolustavan mestarin ylivoimasta vastuussa ollut. Jos kausi menetetään tähän puppelointiin, niin odotan, että päitä tippuu useampikin.

 

[Meikku]

Oh hoh. Täydellistä playoffhokia Detroitilta. Mieleen tulee viime vuoden Nashville-sarja, jossa Detroit joutui pyörimään kulmissa, vedot blokattiin ja sitten kun ne meni maalille asti, niin Rinne nappasi ne. Nyt vaan Detroit tekee tätä Chicagolle.

Hirveä määrä kiekonmenetyksiä Red Wingseille omissa, mutta Chicago ei päässyt hyödyntämään niitä. Toewsin piinaaminen jatkui. Milloin pakotettiin ottamaan jäähyjä, milloin napattiin mailaan (Filppula?), kun oli 2 vs 1 tilanne päällä. Kaiken kruunuksi Kronwall vielä katkaisi Toewsin 2 vs 1 passin kolmannessa erässä.

Nyt on se kuuluisa momentum täysin Detroitin. Mahdollisimman nopeasti vain sarja poikki.

 

[Knoxville87]

Onhan tuo mahtavaa katsottavaa. Lainatakseni Mertarantaa, että "Pelissä on sitä oikeanlaista värinää". Kyllä Punasiipien pakka on tällä hetkellä erittäin yhtenäinen, siellä heittäydytään laukauksien eteen vaikka pää edellä, mennään maalilla ja kulmiin ottamaan mustelmia ja Howard tietysti loistavassa tikissä.

Sitten palatakseni Don Tamin prinsiippiin: "Voita oikeat pelit".
Siitähän tässä on kysymys. Runkosarja oli ajoittain aivan täyttä kuraa Red Wingsiltä, pelistä paistoi haluttomuus vaikka useita pelejä johdettiin selkein numeroinkin. Onhan näitäkin kausia ollut autokaupungissa, että voitetaan runkosarja ylivoimaisesti, mätätään maaleja urakalla ja sitten pleijjarien ekalla kiekalla otetaan selkeästi kuokkaan.

Uskon, että se momentum lähti sieltä runkosarjan lopusta. Silloihan tyyliin 4.viimeistä peliä olivat tavallaan "pudotuspelikiekkoa" Red Wingseille. Ja nyt kun joukkue saatiin herätettyä oikeaan aikaan runkosarjassa, niin tulos näkyy sitten näissä tosipeleissä.

 

[ms.qvist]

Hellittelin sarjan alla ajatusta, että tästähän voi hyvässä lykyssä tulla pitkäkin sarja, että Red Wingsit ottaa enemmän kuin yhden voiton tässä sarjassa mutta nyt on pakko toivoa mahdollisimman pikaista päätöstä tälle sarjalle ja haudata haaveet pitkästä sarjasta.

Vaikka Hawksit eivät ole pelanneet joukkueena tällä kierroksella ja joukkue ei ole pelannut pudotuspelikiekkoa ensimmäisen ottelun jälkeen, niin pidän joukkuetta kaikesta huolimatta hyvin vaarallisena ja yksi onnistunut ottelu voi vielä kääntää tämän sarjan ja siksi pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että henkisesti kypsynyt ja pituutta kasvanut Red Wingsit ei luovuta minkään sortin etua vastustajalleen tässä sarjassa. Vain täydellinen pudotuspelikiekko vie joukkueen jatkoon ja tämä vaatii onnistumisia myös seuraavissa otteluissa, pelattiinpa niitä sitten yksi tai enemmän.

Tällä hetkellä Red Wingsillä on monta ottelupalloa mutta vastustajaa ei pidä missään nimessä aliarvioida ja tuudittautua helppoon voittoon, sillä siinä vaiheessa kun näin tehdään joukkueena momentum siirtyy vastustajalle.

vlad.

 

[TweetyLeaf]

Voisko nyt vittu tässä kohtaa joku sanoa jotain muuta tosta sentteri osaston ohuudesta kun "ihan hyvä se on" vihdoinkin.

Jumalauta mä sanon, että kiukuttaa junior jousimiehen ratkasut vittu ongelmiin.

Ketäs meillä nousee sentteriks jos yksikin noista floppaa ? Vitun Mayers vai ?
Salli mun revetä naurusta. Siellä Zeus vetää keltasilla ja ilman treenejä, Bolly puolkuntosena ja Toews Zetterbergin poikittaisten runtelemana.

Jumalauta kolmas mailmansota syttyy jos Detroit ei tästä jatkoon mene.

Q on menettänyt pukkarin, Toews on menettänyt uskon, Hawks on menettänyt taistelutahdon.

PS: kattokaa nyt vittu oikeasti noita muita top 8 jengien senttereitä ennenkun väitätte että HANDFUCKZUS on kakkos sena tasoa. SAATANA.

Ja kyllä tunteet on kuumilla.

 

[TweetyLeaf]

Toewsin hiljaiselo on enemmän Wingsin ja Babcockin hyvyyttä kuin kapteenin omaa huonoutta. Tuollaisen vartioinnin alla kaatuu joskus paremmatkin pelaajat. Effortti on kuitenkin siellä, koko ajan..

Tää on sitten niin täyttä paskaa etten tiedä jaksanko ees runkata tän enempää. Ehkä on helpompi vaan heittää mällit näppikselle tän kanssa. Kattosit nyt vittu niitä pelejä edes joskus ilman värilaseja.

 

[lunde]

Jos kolmas peli oli Hawksille tärkeä menetetyn kotiedun jälkeen ja neljäs kriittinen, niin ensiyön viides peli on sitten pakkovoiton paikka. Tällä kertaa pakkovoitto ei ole vain lattean kulunut sanonta, vaan viidennen pelin tappio merkitsee kotijoukkueelle kesälomaa suuren pettymyksen jälkeen.

Jos Hawksin sweeppiin päättynyt runkosarjakohtaamisten sarja Detroitia vastaan oli yhtä peliä lukuunottamatta tiukka, niin sitä on ollut toisen kierroksen pudotuspelisarjakin. Pääosin Hawks on pystynyt vastaamaan Detroitille maalivahti-, puolustus- ja alivoimapelissä. Sen sijaan hyökkäyksessä Detroit on hieman yllättäen ollut terävämpi ja ainakin toistaiseksi molempien ylivoimapeli on ollut kokonaisuudessaan aika aseetonta, vaikka se ratkaisikin neljännen pelin. Pienet marginaalit ovat siis kääntyneet Detroitille, mutta ne on momentumista huolimatta mahdollista vielä kääntää Chicagollekin. Olisin vielä enemmän huolissani, jos Hawks olisi hävinnyt pelit suurinumeroisesti räpiköiden ottelut vaihto kerrallaan alusta loppuun asti sillassa.

Neljännessä pelissä Hawks jäi ensimmäistä kertaa maaleitta koko kaudella. Samalla joukkue hävisi ensimmäistä kertaa kolmannen pelin peräkkäin. Chicagon hyökkäyksen TOP-4 ja Secondary Scoring ovat hyytyneet yhtä aikaa, mitä ei tapahtunut runkosarjassa, jossa leveästä hyökkäyksestä aina joku astui esiin ratkaisemaan pelin, jos muilla oli hiljaisempi ilta tai vastustaja sai pimennettyä ykköstykit. Jos Chicago onkin selvinnyt kaudesta vähillä vastoinkäymisillä, niin nyt niitä on ja ongelmien ratkaiseminen on elintärkeää. Näkisin, että avaimet siihen on vielä olemassa.

Detroit-sarjassa on puhuttu paljon fyysisyydestä ja Hawksin turhautumisesta. Chicago on kuitenkin saanut pelata molemmat kevään sarjat varsin samanlaisia vauhdikkaita ja ei niin fyysisiä joukkueita vastaan. Minnesotalla ei vielä materiaali riittänyt kukistamaan Chicagoa omilla lääkkeillään, mutta fiksusti pelannut Detroit on isoveljen ottein rankaissut valokeilaan paistattelemaan päässyttä pikkuveljeään pienistäkin virheistä.

CSN Chicagon studioisäntä Chris Boden twiittasi Blackhawksin ketjut aamuharjoituksista:

29 Bickell - 26 Handzus - 81 Hossa
10 Sharp - 19 Toews - 88 Kane
20 Saad - 65 Shaw - 25 Stålberg
16 Krüger - 36 Bolland - 67 Frolik

Muutokset eivät välttämättä tuo voittoa, mutta itseä ainakin lämmittää tuo Toewsin ketjun klassinen kokoonpano. Tuo tuli joskus nimettyä Legion of Muldooniksi, kun numerot menevät yksiin vielä hieman tunnetumman legioonaketjun kanssa. Saad on fiksu sekä monipuolinen pelaaja, joka varmasti pärjää kolmosessa yhtä hyvin kuin Bickell. Pudotuspeleissä varjojen mailla pelannut Saad saattaa hieman helpompaa ketjua vastaan pelatessa päästä paremmin esillekin.

3–1-tilanteesta on paha nousta, mutta toisaalta noista kolmesta pelistä kaksi pelataan Chicagossa. Tärkeintä olisi kuitenkin voittaa yksi peli, yksi erä, yksi vaihto kerrallaan ja unohtaa, kuka on vastassa ja millaisia odotuksia intiaanipäätä paidassaan kantavalle joukkueelle on menestyksellisen runkosarjan jälkeen kasattu.

Win today and we might not walk together forever, but we'll live to fight tomorrow.

 

[Hawk #22]

Voisko nyt vittu tässä kohtaa joku sanoa jotain muuta tosta sentteri osaston ohuudesta kun "ihan hyvä se on" vihdoinkin.

Ilman sarvia ja hampaita, taisin tästä mainita jo kauden aikana. Aikamoista vastustusta sain silloin osakseni, kun väitin Bollandia riittämättömäksi kakkossentteriksi, ja täydelliseksi kolmossentteriksi. Toki Bolland kärsii nyt loukkaantumisesta, mutta mitä Hawkseilla olisikaan, jos se riittävä kakkossena löytyisi joukkueesta.

Mitä tulee noihin lunden mainitsemiin ketju muutoksiin, niin toivotaan vain parasta. Ei peli tuosta ainakaan voi tehottomampaa olla, joten ehkä tuo Sharp-Toews-Kane saisi maalitilin auki heti ottelun alkuun.

 

[TweetyLeaf]

Ilman sarvia ja hampaita, taisin tästä mainita jo kauden aikana. Aikamoista vastustusta sain silloin osakseni, kun väitin Bollandia riittämättömäksi kakkossentteriksi, ja täydelliseksi kolmossentteriksi. Toki Bolland kärsii nyt loukkaantumisesta, mutta mitä Hawkseilla olisikaan, jos se riittävä kakkossena löytyisi joukkueesta.

Löytyyhän se joukkueesta. Mutta viiksi ei vaan suostu peluutamaan Sharppia sentterinä.

Tuosta Bollandin tason riittämättömyydestä kakkos sentteriksi voisin oikeastaan tässä kohtaa olla samaa mieltä. Havlatin ja Laddin kanssa pelatessaanhan mies oli täysi eläin silloin joskus, mutta ei ole kyllä saanut peliä kulkemaan Kanen ja Sharpin kanssa ollenkaan.

Ei noilla vanhoilla meriiteillä kuitenkaan pärjää playoffeissa.

Itse uskoisin että Bollystä vielä on kakkos sentteriksi, mutta samaan hengenvetoon ihmettelen joukkueen ratkaisua jos miestä ei peluuteta kolmoskentässä pimentävässä roolissa.

Ongelma on sama mistä ollaan kohta kaksi vuotta kiukuteltu.
Bowman jatkaa muniinsa puhaltelua.

Heitetääs nyt "miten voisi olla" heitto tänne.

Saad - Toews - Hossa
Stahlberg - Sharp - Kane
Bickell - Bolland - Shaw
Carcillo - Kruger - Frolik

Mutta ei, ei niin millään.

Toews-Sharp-Bolland-Kruger VS Toews-Bolland-Shaw-Handzus...

Eihän tuosta nyt ole kahta sanaa kumpi sentterinelikko on kovempi paketti.

 

[Hawk #22]

Löytyyhän se joukkueesta. Mutta viiksi ei vaan suostu peluutamaan Sharppia sentterinä.

Tämä on toki yksi (ja ehkä kuitenkin paras) vaihtoehto, mutta minkäs teet, kun Q on niin itsepäinen.

Ei tässä oikein voi kun toivoa pikaista heräämistä Kapteenin osalta ja Kane/Sharp/Hossa -porukalle maaleja. Ei sillä, että nuo 3.-4. ketjun tekemät maalitkaan mitään haittaisi, kunhan se voitto tulee. Tässä kuitenkin nyt mitataan joukkueen vahvuus, kun joukkue pääsee kotona vielä yrittämään heräämistä.

3 voittoa ei ole mahdoton urakka, mutta helppoa se ei tule olemaan. GO HAWKS GO!

 

[TweetyLeaf]

Laitan tämän nyt eri postaukseen kun tuon aikasemman ketjuloton.

Eli itse pelistä.

Edelleenkään en ole nähnyt Hawksilta semmoista efforttia ja voittamisen nälkää joka vaaditaan joukkueelta jotta playoffeissa pärjää.

Voisin melkein sanoa, että tällä kaudella en ole kertaakaan nauttinut Hawksin playoff lätkästä.

Esim kaudella 08-09 (ennen SC vuotta) Hawks pelasi raivokkaalla tavalla nopeata ja voittoa tavoittelevaa kiekkoa. Oli Eagerit ja Burishit neloskentässä tuomassa oikeasti energiaa. Tällä jengillä ei ole ketään vastaavaa kaveria. Carcillokin hölmöili itsensä koirankoppiin.

Detroitilla tuntuu olevan huomattavasti vahvempi identiteetti joukkueessaan verrattuna Hawksiin.
Zetterberg hoitaa roolin kun roolin mitä Babcock sille heittää. Pikkusikaa tulee joka tuutista, mutta mitään "oikeaa" ei tehdä. Ei tapella, ei turhia jäähyjä, no nonsense lätkää Detroitilta.

Jos olisin fani niin olisin helvetin ylpeä jätkistä. Jokainen ratas rullaa oman duuninsa mukisematta. Hyökkääjät tekee valtavan duunin auttaakseen pakkeja ja Chicago ei saa oikeastaan minkään moista painetta Detroitin pakkeihin. Tai jos saakin, niin se, että siellä on joku Frolik tai Saad taklaamassa ei paljon jotain Kronwallia hetkauta.

Chicagon pakka taas on aivan sekaisin. Kapteeni kitisee, Hossakin on turhautunut jo nulikan itkemiseen. Kane vetää 4 miehen boksin keskellä kiekkoa yläkatsomoon ja Bolland nilkuttaa vaihtoon 10 sekunnin jälkeen.

Stahlberg on rakastunut kultasiin noutajiin ja viettää aikansa koirankopissa tätä nykyä, Bickell sentään taklaa mutta on unohtanut että R3:sesta myös lauotaan. Seabrook on kuin varjo itsestään eikä enää uskalla olla fyysinen kun pelkää että Leddy saa huonoa esimerkkiä. Keith sentään yrittää joskus mutta sitten unohtaa yrittää seuraavassa vaihdossa.

Tätähän voisi jatkaa loputtomiin.

Hajuton, mauton, identiteettitön Hawks.

 

[dana77]

Pitää aloittaa kehumalla, että aika miehekkäästi ovat Hawks-fanit ottaneet vitospelin tappion. Hieman odottelin että Abdelkaderin filmaamisesta ja rankkarin viheltämättä jättämisestä olisi kitisty isosti. Kapteeni why so seriousin maila osui naamaan eli jäähy em. tilanteesa oli sinänsä oikein vihelletty. Sitä en tajua että minkä pykälän myötä tuosta läpiajosta ei rankkia vihelletty. Mutta en minä valita.

Vaikka sarja on 3-1, niin valitettavasti sarja ei ole vielä ollenkaan tapulteltu. Kyllä Hawks taaskin niin paljon paikkoja järjesti että ilman Howardin huikeaa pelaamista niin pari voitoista olisi jäänyt varastamatta. Antakaa sille Conn Smythe. Ja vaikka Red Wingsiä on paljon kehuttu ja aiheesta niin onhan se ihan käsittämätöntä miten voidaan 5 minsaa ennen loppua päästää kaveri keskeltä läpi tuolla tavalla.

tuota logiikka että miten ihmeessä Toews olisi pelannut hyvin mutta kun Z pitää häntä pilkkanaan en ymmärrä. Ei Zetterberg periaatteessa mikään jumala ole, jonka vastustaminen on mahdotonta. Se että Zetterberg saa Toewsin näyttämään junnulta on toki Zetan hyvyyttä, mutta myös Toewsin huonoutta (tosin muistissa on miten hän 2008 finaaleissa kyykytti myös Crosbyä). Ei NHL:ssä voi luottaa siihen, että vastustaja vapaaehtoisesti antaisi tilaa ja aikaa.

 

[Henkka]

Ainakin kun tätä sentterikeskustelua katsoo, niin pitäisiköhän sen vanha herra Scotty Bowmanin kertoa pojalleen vanha lausahduksensa, että "hyvä joukkue on keskeltä vahva". Ihme jääräpää on Joel FUCKING FUCK Quennevillekin, kun parhaita hyökkääjiään kasaa laidalle. Red Wingsissä suurimmat miljuunat on kasattu nimenomaan keskelle. Varsinkin kun tuo Sharp olisi siinä ihan olemassa, ketään ei tarvi hankkia. Mutta toivotaan että Viiksi-jääräpää jatkaa omalla linjallaan ja ottaa tästä uransa kuudennen playoff-sarjatappion Red Wingsejä vastaan. FUCK.

 

[Wiesellike]

Nyt nähtiin sitten se Chicago, joka olisi pitänyt nähdä joka pelissä. Luistin liikkui, kiekko liikkui, prässättiin ylhäältä, painettiin taklaukset loppuun asti ja omassa päässä ei hötkyilty. Hieman alussa meinasi mennä ylilatauksen puolelle ja Mayersin pullistelu lämmittelyssä oli suoraan sanottuna säälittävää, mutta hyvin peli saatiin kasaan eikä Detroitille annettu mahdollisuuksia.

Tämän jälkeen pitäisi ainakin olla suurimmat gorillat pois selästä. Toews sai kaivatun maalinsa, mutta mikä tärkeämpää, Chicago teki kaksi maalia ylivoimalla! Juhlan paikka ilman muuta. Sen verran karmeaa Blackhawk Power Play on ollut jo kaksi vuotta.

Sharp-Toews-Kane oli se kuuluisa kikkakirjan viimeinen temppu, mutta tällä kertaa se toimi mainiosti. Detroit ei voinut enää keskittyä Toewsin pimentämiseen, kun laidoillakin oli vaarallisia ukkoja eikä väsyneitä slovakkeja tai junnuja. Silti ottelun kuningas oli tänään Andrew Shaw.

Ensimmäinen ottelupallo selvitetty, mutta nyt pitäisi mennä Detroitiin ryöstöretkelle. Siinä onkin sitten tekemistä. Mutta se on maanantain murhe. Nyt nautitaan hetki tästä.

 

[arkunnaula]

Joo sellainen ottelu tähän väliin, ja sanottakoot, ettei se nyt ihan puskista tullut.
Peli muistutti hyvin paljon Game 1:stä. Oltiin purjeessa.

Ens peli on sitten molemmille pakko voitto, Detroitin on pakko löytää se fiilis takasin, ja uskoisinkin, että se kotona löytyy. Chicagoon olis kauheeta enään palata :)

Uskoa löytyy vielä!!