18.5.2013 Detroit @ Chicago GAME 2
Eipä saatu NHL:n puoleltakaan balsamia Leijonien tappion aiheuttamille haavoille.
Tällaisilla koostumuksilla aloitettiin:
Blackhawks
20 Saad - 19 Toews - 81 Hossa
10 Sharp - 26 Handzus - 88 Kane
29 Bickell - 36 Bolland - 65 Shaw
13 Carcillo - 16 Krüger - 67 Frolik
2 Keith - 4 Hjalmarsson
8 Leddy - 7 Seabrook
27 Oduya - 32 Rozsival
50 Crawford 26/30 - 86,7%
(30 Emery)
Red Wings
8 Abdelkader - 13 Datsyuk - 93 Franzen
51 Filppula - 40 Zetterberg - 11 Cleary
14 Nyquist - 63 Andersson - 24 Brunner
20 Miller - 25 Emmerton - 17 Eaves
55 Kronwall - 52 Ericsson
27 Quincey - 2 Smith
28 Colaiacovo - 4 Kindl
35 Howard 19/20 - 95,0%
(50 Gustavsson)
Avauserä alkoi alkoi ensimmäistä kohtaamista tasaisempana. Levännyt Wings tuli ihan erilaisella liikkeellä peliin ja Crawford joutui Howardia enemmän torjuntatöihin. Wings sai Crawfordin eteen maskia, jonka vuoksi siniviivalaukaukset muuttuivat heti vaarallisiksi. Crawford antoikin ensimmäistä peliä enemmän irtokiekkoja. Vierasjoukkue ei kuitenkaan päässyt tulostaululle ensiksi, kun Sharp voitti keskialueella kaksinkamppailun Smithiä vastaan ja irtosi laidasta hyökkäykseen. Sharpin syöttö kimposi lopulta Quinceyn lavasta Handzusille. Slovakki oli keskellä hyvässä laukaisupaikassa, mutta jakoi oikealle, josta Kane sai laukoa suoraan tyhjään maaliin: 1-0. Datsyuk laukoi hieman myöhemmin ruuhkan takaa tolppaan. Molemmat joukkueet saivat kertaalleen yrittää ylivoimaa, mutta ensimmäinen erässä ei nähty enempää maaleja.
Toisen erän alussa nähtiin jälleen terävämpi vierasjoukkue. Reilun kahden minuutin jälkeen Wings sai pidettyä kiekon Hawks-alueella ja Kindl laukoi ruuhkan takaa kiekon Crawfordin taakse: 1-1. Detroit pääsi melkein heti maalin jälkeen ylivoimalle, mutta Chicagon alivoima piti tilastonsa edelleen tahrattomana. Seitsemän minuutin kohdalla Datsyuk laukoi pyörivän kiekon katsomoon ja Hawks pääsi vuorostaan ylivoimalle. Erän alun puolustuskannalla ollut kotijoukkue ei kuitenkaan saanut pakkopeliä taikanapista päälle, vaikka saikin erän ensimmäisen laukauksen aikaiseksi. 16 minuutin kohdalla Wings siirtyi johtoon, kun Hjalmarsson epäonnistui heittäytyessään kurkottamaan kiekkoon ja Zetterberg syötti 2–1-hyökkäyksessä takakulmalle liukuneelle Smithille: 1-2. Smith voitti tilanteessa luistelukilpailun Sharpia vastaan ja paikkasi näin avausmaalin haparointinsa. Vierasjoukkue hallitsi erän loppuakin, mutta lisämaaleja ei nähty enää ennen erätaukoa. Kahden erän jälkeen näytti pikemminkin siltä, että Hawksin jalkoja olisi painanut seitsemän pelin sarja ensimmäisellä kierroksella.
Kolmannen erän alussa Hawks yritti hieman aktiivisempana lyödä painetta Wings-päätyyn. Tilanteista ei kuitenkaan syntynyt mitään vaarallista. Sen sijaan seitsemän minuutin kohdalla Franzen luisteli siniviivaa pitkin Hjalmarssonin takana ja irtosi Ericssonin pystysyötön jälkeen läpiajoon. Ruotsalaisen laukaus upposi lopulta etuyläkulmaan: 1-3. Erän puolivälissä Bolland murjoi Filppulaa kulmassa ja lähti jäähylle. Chicagon alivoima ei kuitenkaan antautunut vieläkään. Jäähyn jälkeen Toewsilla oli maalipaikka, mutta Howard kesti tilanteen. Seuraavassa vaihdossa Detroit iski naulan Chicagon arkkuun. Zetterberg toi kiekon ylös ja jätti siniviivan jälkeen Filppulalle. Vallelle aukesi vapaa kaista maalille asti ja kiekko löysi lopulta tiensä maaliin Crawfordin patjojen välistä: 1-4. Hawksin olematon loppukiri kuihtui lopulta reilu minuutti ennen kolmannen erän loppua, kun Kane koukkasi itsensä jäähyaitioon. Ylivoimalla ei enää syntynyt maalia ja loppulukemiksi jäi 1-4.
Huomioita
Red Wings oli tällä kertaa selvästi parempi joukkue. Siitä ei ole kahta sanaa. Blackhawks pelasi yhden tämän kauden huonoimmista esityksistään, mutta parhaimmillaankin olisi varmasti ollut vaikeuksissa Detroitin kanssa. Vierasjoukkue oli virittäytynyt hyvin otteluun ja halusi selvästi revanssin jäätyään jalkoihin ensimmäisessä ottelussa. Detroit pelasi myös kolmannen erän viisaasti, eikä sulanut samalla tavalla kuin Ducks-sarjassa. Hawks oli voittanut Wingsin kahdeksan peliä putkeen, joten jossain vaiheessa sen tappionkin oli tultava. Toistaiseksi on vielä kuitenkin luottoa, että Hawks palaa sarjassa kuskin paikalle. Joukkue ei ole pelannut tällä kaudella kuin muutaman kerran useamman huonon pelin peräkkäin. Toisaalta sellaista pudotuspelimäistä tappamisen meininkiä ei ole myöskään nähty vielä, vaan Hawks on pärjännyt tähän asti varsin runkosarjamaisilla eväillä.
Blackhawks elää kiekonhallinnasta ja tällä kertaa Wings vei tuon osa-alueen suvereenisti, mistä kertovat myös laukaukset (DET 30-20) ja taklaukset (CHI 36-26). Normaalisti taklausten voittamista pidetään kai hyvänä asiana, mutta ainakin Chicagon kohdalla se tarkoittaa sitä, että kiekko on ollut enemmän vastustajan hallussa. Kaksikamppailuissa kotijoukkue jäi silti liian monta kertaa toiseksi.
Toews jäi jälleen nollille ja turhautuneena kommentoi pelin jälkeen vielä jotain jäähyistäkin, mikä on loppujen lopuksi varsin turhaa. Tästä huolimatta kakkos- ja kolmosketju pettivät tällä kertaa pahemmin, vaikka Kane saikin tehtyä pudotuspelien ensimmäisen maalinsa. Varsinkin kolmosketjujen keskinäinen peli meni Detroitille, vaikka ennakkoon edun arvioitiin olevan juuri toisinpäin. Crawford ei ollut tässä pelissä parhaimmillaan, mutta tappiosta on turha syyttää häntä, sillä koko joukkueen esitys oli niin ala-arvoinen.