Liverpooligan
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Liverpool FC
Täytyy antaa tunnustus Chelsean puolustuspelille. Aivan fantastista kilpikonnaa, harvoin sitä näkee noin onnistunutta joukkuepuolustamista koko 95 minuutin ajan! Ja kaiken tämän mahdollisti monsteri nimeltä Didier Drogba. Kahdeksasta kuolemastaan huolimatta aivan uskomaton esitys koko ysivitosen ajan. Torres olisi syöty elävältä jo alkuminuuteilla, mutta Drogba teki kyllä kovia suorituksia yksin toppariparia ja Busia vastaan. Ehdottomasti MotM.
Barcelona taas hyytyi liki totaalisesti puolustussumpun edessä ja joutui tyytymään normaaliin pikkusievaan pallonsiirtelyynsä, mutta tällä kertaa täysin vailla tosiasiallisesta uhkaa läpäistä puolustusmuuri. Jos ja kun Chelsea saa samanlaisen hengen päälle toiseen osaotteluun, ei se tule olemaan läpihuutojuttu Barcelonalle. Ja puhumattakaan mahdollisesta vierasmaalista Camp Noulla. Mielenkiintoinen ottelu on tässäkin parissa edessä.
Jännää muuten, miten totaalisen eri filosofialla Di Matteo joukkuettaan peluuttaa, kuin kenkää saanut AVB. Di Matteo ei pelkää perustaa peliään puolustamiseen, matalalla olevaan puolustuslinjaan ja nopeaan vastaiskupeliin ja luottaa edelleen konkareihin (lähinnä nyt Drogba, Fat-Frank ja Terry). Ja tulosta näyttää tulevan "vähän" eri malliin, mitä AVB:llä. Tässä nähdään player powerin merkitystä, sillä kun "konkarit" ovat nyt taas tyytyväisiä, koko joukkue tuntuu pelaavan valmentajalle ja joukkue vaikuttaa (ehkä Torresia lukuunottamatta) varsin yhtenäiseltä. Chelsea näyttää itse asiassa pelottavan kovalta joukkueita yksittäisiä pelejä ajatellen.
Barcelona taas hyytyi liki totaalisesti puolustussumpun edessä ja joutui tyytymään normaaliin pikkusievaan pallonsiirtelyynsä, mutta tällä kertaa täysin vailla tosiasiallisesta uhkaa läpäistä puolustusmuuri. Jos ja kun Chelsea saa samanlaisen hengen päälle toiseen osaotteluun, ei se tule olemaan läpihuutojuttu Barcelonalle. Ja puhumattakaan mahdollisesta vierasmaalista Camp Noulla. Mielenkiintoinen ottelu on tässäkin parissa edessä.
Jännää muuten, miten totaalisen eri filosofialla Di Matteo joukkuettaan peluuttaa, kuin kenkää saanut AVB. Di Matteo ei pelkää perustaa peliään puolustamiseen, matalalla olevaan puolustuslinjaan ja nopeaan vastaiskupeliin ja luottaa edelleen konkareihin (lähinnä nyt Drogba, Fat-Frank ja Terry). Ja tulosta näyttää tulevan "vähän" eri malliin, mitä AVB:llä. Tässä nähdään player powerin merkitystä, sillä kun "konkarit" ovat nyt taas tyytyväisiä, koko joukkue tuntuu pelaavan valmentajalle ja joukkue vaikuttaa (ehkä Torresia lukuunottamatta) varsin yhtenäiseltä. Chelsea näyttää itse asiassa pelottavan kovalta joukkueita yksittäisiä pelejä ajatellen.