Canucks kaudella 2002-2003

[temmi44]

voitto putki katkesi

islanderssin yashin teki luvuiksi 2-1 kun aikaa oli jäljelle vain puoltoista minuuttia, canucks ei enään ehtinyt nousemaan ja 10 ottelun voittoputki katkesi.
ens yönä vastaan tulee new jersey, ottelu nähdään canalplussalla ja ottelusta tulee todennäköisesti todella tiukka ja ehkä tylsä new jerseyn tiukan puolustuksen takia. saas nähdä kumpi alóttaa canucksin maalilla, viime yönä pelasi cloutier joka päästi 36:sta vain kaksi sisään mutta saattaa olla väsynyt ja skudra pelaa kauden kolmannensa pelinsä.

 

[nuck]

Kotipiina jatkuu? Kaksi viimeistä kotiotteluaan hävinnyt Canucks kohtaa ensi yönä - aamulla suomen aikaa - alkukaudella alakanttiin pelanneen Coloradon, Canal plussalla televisioitavassa ottelussa. Toivottavasti kotijoukkueen kahden pelin tappioputki katkeaa siihen, sillä kun ollaan jo kahdessa pelissä hävitty kotonaan oman konferenssin joukkueille, niin kolmanteen peräkkäiseen ei olisi varaa.

Canucksin tilanne ei tällä hetkellä näytä kuitenkaan niin synkältä, mitä tilastot kertovat. Vaikka joukkue hävisi ensin Minnesotalle 2-4 ja sitten Calgarylle 1-2, niin molempien oteluiden kenttätapahtumia hallitsi kotijoukkue selvästi. Minnesota pelissä Canucks pelasi Dan Cloutierin mukaan kauden parhaan kolmannen eränsä, eikä päästänyt Wildeja käytännössä koko erän aikana Canucks maalille. Koko ottelun laukaukset menivät Canucksille luvuin 34-23 ja kolmannen erän laukaukset peräti 11-4. Minnesotalla oli kuitenkin maalissa loistavasti pelannut Dwayne Roloson, johon kaikki yritykset päätyivät. Muutama virhe, kauden sensaatiopelaaja Marian Gaborik, Roloson ja vähän huolimattomattomasti päätetyt hyökkäykset - siinä tappioon johtaneet syyt.

Seuraavassa ottelussa Calgary oli vielä Wilodeja enemmän vastaantulija, mutta jälleen vastustajan maalivahti varasti shown. Turek on tosiaan pelannut ( niin kuin Jouni omassa viikkokolumnissaan täällä mainitsi ) McAdamin tulon jälkeen loistavia pelejä ja oli jälleen lähes ohittamaton. Toisaalta Canucks saa syyttää tästäkin tappiostaan huolimattomuutta hyökkäyspäässä, sillä niin Näslundilta, Bertuzzilta kuin Öhlundilta kuivuivat erittäin hyvät maalipaikat kuiviin. Joukkue otti myös muutaman typerän jäähyn ja ne maksoivat tällä kertaa. Toisaalta tässä ottelussa Calgaryn pelaajat saivat roikkua mm. Näslundin mukaan Bertuzzin paidassa vaikka kentän toisesta päästä toiseen, ilman rangaistuksia ja Canucks turhautui tähän roikkumiseen. Laukaukset Canucksille kuitenkin peräti 30-15 ja maalipaikat vielä selvemmin.

Sitten viime aikojen muihin joukkueen tapahtumiin.

Canucksin loistava, kymmenen pelin voittoputki katkesi harmittavasti Long Islandilla puolitoista minuuttia ennen pelin loppua, mutta jätti jälkeensä hienot muistot; Dan Clooutierin erinomainen peli tolppien välissä ja valinta NHL:n kuukauden pelaajaksi, Trevor Lindenin loistava, historiaan jäänyt maali, jolla Linden ohitti Smyllin, 44 tehtyä ja 25 päästettyä maalia, ylivoimateho 16 - 61 ( 26.2% )!, alivoimatehokkuus 55 - 63 ( 87.3% ), ja mikä tärkeintä, kymmenen suoraa voittoa. Ei tasapelejä. Ei jatkoaikoja. Kymmenen ottelua, 20 pistettä. St. Louis ja Detroit, Minnesota ja Chicago, Carolina ja Rangers... Viisi voittoa kotona ja viisi vieraissa.

Jarkko Ruutu pääsi voittoputken aikana pelaamaan Floridaa vastaan huomattavan paljon - 11:27. Joissakin medioissa tätä veikattiin "treiditarjonnaksi", mutta enemmän tässä taisi olla kyse Trevor Letowskin lievästä loukkaantumisesta. Ruudun pelipanosta Letowskin loukkaantuminen ei kuitenkaan vähennä. Ruutu täytti jälleen oman roolinsa hyvin.

Jarkkoa ollaan oltu huhuissa vaihtamassa New Jerseyn Mike Dantoniin ( entinen Jefferson ), jolla on ollut Devilsin GM:n Lou Lamoriellon kanssa ongelmia. Burke kuitenkin kiisti nämä huhut vahvasti Vancouver Provincessa: "I have never discussed this player - whatever his last name is now - with Lou and i have no intention of rumour. Its unfortunate that Jarkkos name and this players name were even mentioned in the same trade rumour."

Bryan Allen pääsi pelaamaan New Jerseyta vastaan pelatussa ja Suomessakin nähdyssä pelissä kun Sami Salo kärsi lievästä loukkaantumisesta. Allenin peli teki Canucksin valmennusjohtoon positiivisen vaikutuksen. Hän pelasi 13:07 ja pelasi varmaa oman pään peliä - juuri sitä, missä hän on kahdesta tällä kaudella tulleesta maalista huolimatta parhaimmillaan.

Floridaa vastaan Allen lähti muuten matsaamaan Peter Worrellin - yhden suurimmista gooneista - kanssa kun Worrell oli taklannut muutaman kerran kovaa Canucks pelaajia. Vaikka tätä matsi päätyi enemmän painimiseen kuin lyömiseen, niin silti tämä teki joukkueelle suuren vaikutuksen Allenista - hän ryhtyi nuorimpana suojelemaan joukkuekavereita. Allen onkin erittäin pidetty pelaaja muiden keskuudessa tällä hetkellä.

"He was playing with confidence and playing phisical. Nobody beat him and he didnt have trouble handling anyone in one-on one situations. I just like the way he didnt try to sit back to not make a mistake and play an easy game." - Crawford

 

[nuck]

Loukkaantumissuma

Canucksin viime viikonloppu meni pelillisesti hyvin, kun joukkue otti kolme pistettä kahdesta pelistä. Ongelmia tuottivat kuitenkin loukkaantumiset, joita tuli sitten kerralla kahdessa pelissä peräti kolme...

Lauantaina joukkue kohtasi Hockey Night in Canada ottelussa erittäin kovassa kunnossa ( ennen ottelua neljän voiton putki ja kahdeksan voittoa viimeisistä yhdeksästä ) joulukuussa olleen Edmontonin. Ottelu oli todella kuuma ja pelkästään viimeisessä erässä jaettiin peräti 16 jäähyä. Ottelun sankariksi nousi Canucks kapteeni Markus Näslund, joka pelasi elämänsä pelin, tehden neljä maalia ja vieden Canucksit 6-3 voittoon. Näslundista tuli tämän ottelun jälkeen ensimmäinen pelaaja tällä kaudella, joka rikkoi 20 maalin rajapyykin. Tällä hetkellä ( reilun 30 pelin jälkeen ) Markus on jopa 55 maalin tahdissa - mielenkiintoista nähdä, meneekö ensimmäistä kertaa uralla 50 maalia rikki. Ilman loukkaantumisia tämä on täysin mahdollista. Nyky NHL:ssä viidenkympin rikkominen on paljon kovemman luokan saavutus kuin vielä joskus viisi vuotta sitten.

Näslundin ketjukaveri Bertuzzi ottelun jälkeen; "It was outstanding ive never seen that before. It was pretty cool."

Markus itse oli varsin vaatimaton ottelun jälkeen;

"Im not really celebrating that much. I like the comment Brett Hull made about wanting to show respect to your peers. Obviously its something pretty special to be able to score four goals in a good league like this. Im happy inside when i score but i dont want to skate around and high-five everybody."

Canucks koki ottelussa ensimmäisen kolmesta loukkaantumisesta kun hyvin pelannut kakkosketjun sentteri Henrik Sedin loukkaantu Edmontonin- ja koko NHL:n ykkösgoonin Georges Laraquen erittäin kovasta taklauksesta. Henrik on pois kentiltä alustavien arvioiden mukaan noin viikon.

Canucks valmentaja Marc Crawford erittäin kuumasta ottelusta;

"Every game has its own storyline. I dont think anyone though it would be like this coming into the game that penalties would dominate the game. But when we play them its a spirited game. I think thats good."

Seuraava Canucksin etappi oli Calgary, joka on ollut Canucksille tällä kaudella todella kova vastustaja. Viime Calgary ottelussa Canucksin maalilla pelasi kakkosmaalivahti Peter Skudra, joka kantoi tälläkin kertaa vastuun, Cloutierin huilatessa edellisillan pelin jäljiltä. Calgary ottelussa Canucks oli jälleen vähällä hävitä, mutta Sami Salo pystyi tasoittamaan ottelun noin viisi minuuttia ennen peliajan loppua. Calgary ottelusta tuomisina oli siis yksi piste, joka tyydyttää, koska joukkue tuli takaa tasoihin.

Kaksi loukkaantumista ei kuitenkaan tyydytä, ei ollenkaan. Ensiksi loukkaantui ykkös- tai kakkospakki ( riippuen vähän keneltä kysytään ) Mattias Öhlund. Öhlundilta meni polvi ja hän on sivussa noin viikon, vaikka alkuun loukkaantuminen näytti pahalta ja Mattias itse epäili, että polvi meni yhtä pahasti kuin aikanaan Ruotsissa pelatessaan, jolloin loukkaantuminen kesti kuukausia.
Erittäin hyvän puolustajan loukkaantuminen oli jo riittävän huono uutinen, mutta kun kerran alkuun on päästy, niin... Toinen runkopelaaja - ja ironisesti juuri Mattias Öhlundin huonekaveri vieraspelimatkoilla - Trevor Linden loukkaantui Trent Klattin mailan osuttua Lindenia silmään. Linden on luultavasti sivussa viikosta kahteen. Alkukaudella Linden loukkaantui ( kauden ensimmäisessä ottelussa ) Calgarya vastaan ja oli silloin sivissa kuusi ottelua, joista Canucks voitti kaksi, hävisi kaksi ja pelasi kaksi tasan. Linden on ollut joukkueelle jo pitkän erittäin tärkeä pelaaja - on onnistunut pitkästä aikaa myös hyökkäyspäässä - ja myös hänenkin poissaolonsa on paha isku.

Nuori Bryan Allen pelasi Calgary ottelussa Marek Malikin paikalla. Tämä ei kuitenkaan johtunut Malikin huonoista otteista viime peleissä. Crawford sanoi, että Malik ei pelannut, koska Canucks halusi peluuttaa välillä Allenia. "Bryan ( Allen ) had a heck of a game", Crawford sanoi ottelun jälkeen.

Canucks nosti farmista Zenith Komarniskin paikkaamaan loukkaantumisumaa. Komarniski on Canucksin oma varaus, joka pelasi aikanaan 18 NHL ottelua - teki maalin keskialueelta Patrick Roylle -, mutta ei ole saanut vastuuta ylhäällä pitkään aikaan. Komarniskin pelipaikka on ilman loukkaantumisia kuitenkin vielä kiven alla, mutta mikäli loukkaantumisia tulee lisää, niin... Crawfordin mielestä Z on ollut kuitenkin Manitoban alkukauden paras pelaaja. Ehkä viime kesänä tapahtunut pelipaikan vaihto puolustajasta laituriksi on tehnyt hyvää.

Fedor Fedorov taisi sisuuntua Brian Burken antamasta kritiikistä, jossa Burke kritisoi ankarasti Fedorin puolustuspeliä ja asennetta. Fedor sanoi lehdiställe kuultuaan, että Burke oli sanonut lehdessä Fedorin pelin olleen tällä hetkellä "uninspired" ja "not reliable defensively": OUTS! - Seuraavassa pelissä Mancesteria vastaan Fedor olikin sitten painanut täysillä kahteen suuntaan ja tehnyt päälle vielä voittomaalin...

Canucksin vuoden 2001 ykkösvaraus Ron Junior Umberger aloitti pelit yliopistosarjassa CCHA:ssa melko heikosti, eikä päässyt USA:n nuorten maajoukkueeseen nuorten MM-kisoihin. Viime vuoden kisoissa Umberger oli vielä Jenkkien kapteeni ja yksi joukkueen johtajista sekä kentällä, että kopissa. Nyt kun paikkaa ei tullut, oli se ainakin allekirjoittaneelle paha pettymys. Umberger näyttää nyt kuitenkin valintojen jälkeen, että olisi kannattanut ehkä kuitenkin luottaa Junioriin. Junior on valittu valintojen jälkeen kaksi kertaa CCHA:n viikon pelaajaksi peräkkäin ja hän johtaa selvästi joukkueensa OHIO:n pistepörssiä. 17:sta pelin jälkeen kasassa on 13 maalia ja 10 syöttöä. Laukaisumäärä on lisäksi poikkauksellisen korkea. Hän on laukonut maalia kohti yli 80 kertaa - siis keskimäärin yli viisi laukausta pelissä...

 

[temmi44]

jovanovski loukkaantunut

jovanovski loukkaantui viime ottelussa ja on poissa peleistä noin 4-6 viikkoa, tilalle on farmista kutsuttu Bryan Helmer

 

[nuck]

Jovanovskin loukkaantuminen osui harmittavaan saumaan, koska juuri kun Canucks oli saanut avainpelaajat Cloutierin, Öhlundin ja Lindenin takaisin kehiin, niin sitten jälleen yksi avainpelaaja lähti sivuun. Toisaalta tässä loukkaantumisessa on kaksi hyvääkin puolta; loukkaantuminen sattui nyt tammikuun alussa, eikä näin ollen tule vaikuttamaan Jovanovskin pelikuntoon playoffeissa ja toisaalta hyviä otteita pelaamissaan alkukauden peleissä esittänyt Bryan Allen saa nyt jatkaa pelaamista vakikokoonpanossa.

Jovanovskin merkitys Canucksille on kuitenkin valtava, tästä ei pääse mihinkään. Eddie on pelannut jälleen loistokautta ( NHL:n puolustajien pistepörssissä loukkaantumisen sattuessa kuudentena ) ja erityisesti ylivoimalla hän on ollut Canucksin selkeä ykköspakki. Nyt kun Jovanovski on poissa ylivoimasta, niin pakeista etenkin Salon, Öhlundin ja Sopelin merkitys tulee kasvamaan. Puolustuspäässä Jovanovskin puuttuminen ei tule näkymään aivan samalla lailla kun hyökkäyksessä ( vaikka Ed on myös kokenut ja varma puolustaja ), sillä Canucksin kuusikko Öhlund, Sopel, Salo, Malik, Baron ja Allen on yksi liigan isokokoisimmista ja fyysisimmistä kuusikoista.

Farmista noussut Helmer oli varma valinta paikkaanmaan seitsemännen pakin aukkoa, sillä Helmerilta löytyy pelikokemusta Canucksista parin viimeisen kauden ajalta hyvin ja hän nousi viime kaudella valmentaja Crawfordin yhdeksi luottopuolustajaksi. Helmerin pelissä ei selkeitä heikkoja kohtia löydy ( ehkä lähtönopeus voisi olla vähän parempaa ), mutta toisaalta hänen pelinsä ei juuri koskaan häikäise. Aika tasapaksua ja varmaa pelaamista on luvassa, mikäli Helmer kentälle pääsee. Helmer pystyy ottamaan tarvittaessa isonkin roolin puolustuksesta - pelasi toissa kaudella muutamassa pelissä yli 20 minuuttia.

 

[Tkachuk7]

Jovanovskin loukkaantuminen on tietysti sinänsä ikävää mutta en osaa huolestua. Nimittäin niin kauan kuin ykkösketju ja Cloutier ovat tässä vireessä voittoja ropissee tasaisesti. Lisäksi pakeissa löytyy, kuten nuckhead totesi.

 

[nuck]

Canucks kärsi San Josea vastaan toisen peräkkäisen tappionsa viime yönä. Maalissa pelasi pitkästä aikaa Peter Skudra ja Canucks jäi kokonaan maaleitta pitkästä aikaa. Kaksi tappiota peräkkäin on myös harvinaista tämän kauden Canucks joukkueelle.

Edellisyönä Canucks konttasi kotonaan Columbukselle, joka olisi ehdottomasti pitänyt hoitaa. Tuntuu, että paljon ennakkokohua kerännyt kova taistelu Ottawan kanssa viime viikolla tyhjensi Canucks pelaajien tankit väliaikaisesti kun nyt on tullut kaksi peräkkäistä tappiota maalierolla 2-6. Käydään läpi näitä kolmea peliä.

Ottawa pelistä; Kova ja vauhdikas taistelu kahden Kanadan tämän hetken parhaan joukkueen välillä tarjosi täydelle Canucksin kotiyleisölle viihdettä koko rahan edestä. Tämä ottelu oli todellinen länsi vastaan itä titaanien taistelu, joka päättyi lännen 6-4 voittoon. Ottawa meni alussa Martin Havlatin maalilla 0-1 johtoon. Sitten nähtiin todella hieno maali, maalintekijänä kukas muukaan kuin NHL:n maalipörssiä johtava Canucks kapteeni Markus Näslund. Näslund aloitti yksinpurjehduksensa punaviivan takaa, harhautti keskialueella pari Senaattoria ja vielä alimman pakin, harhautti Patrick Lalimen pihalle ja teki maalin. Kysyttäessä ottelun jälkeen Näslundilta, sijoittuuko maali hänen kaikkien aikojen top 10 joukkoon, Markus sanoi; "Yeah probably".

Canucksin kokenut Trevor Linden sanoi maalista; "Just replay the last comments from the last 41 games. You can only stand and look at the guy beside you and say "did i just see that?". It was just amazing.

Ottelussa nähtiin myös kaksi viime syksynä seuraa päikseen vaihtanutta pelaajaa, Canucksin Sami Salo ja Ottawan Peter Schaefer. Tämän ottelun keskinäisen taistelun näiden kahden välillä voitti kirkkaasti Salo, joka antoi peräti kolme maalisyöttöä, pelasi 25:57 ja valittiin ottelun kakkostähdeksi ( ykköstähti Näslund ). Schaefer jäi kuuteen jäähyminuuttiin ja peliaikaan 11:06. Tehopisteitä ei tullut.

Canucksin pommikone Matt Cooke näytti myös pelissä parhaat puolensa ( tietysti, kun oli kyseessä iso ottelu - Cooke oli viime vuoden playoffeissa Canucksin kolmen parhaan pelaajan joukossa ja hän pelaa aina sitä paremmin, mitä isompi peli on kyseessä ). Cooke jakoi ottelussa oikein urakalla taklauksia - harmi, että näitä ei enää merkitä, sillä kyseessä olisi varmasti ollut uran taklausrikkain peli, mikä on paljon puhuttaessa Cookesta. Cooke taklasi mm. yhden vaihdon aikana Ottawan isokokoisen ja fyysisen pakin Shane Hnidyn kaksi kertaa jäähän osuen molemmilla kerroilla Hnidyyn todella kovaa ja puhtaasti. Cooke teki kolmannessa erässä Salon syötöstä illan kruunuksi kauden neljännen alivoimamaalinsa hienon yksilösuorituksen päätteeksi ja siirtyi tällä maalilla NHL:n alivoimamaaleissa jaetulle piikkipaikalle. Cooke on ollut muutenkin todella merkittävä tekijä Canucksin erittäin onnistuneessa alivoimassa tällä kaudella.

Suomalaisittain mukava uutinen oli Jarkko Ruudun hieno peli. Ruutu teki kauden avausmaalinsa Mats Lindgrenin syötöstä - joka oli myös ottelun voittomaali - ja Canucks valmentaja Crawford antoi Ruudulle suuren tunnustuksen ottelun jälkeen; "He played a hell of game. He drew three penalties and scored a goal.

Seuraavaksi Canucks kohtasi Columbuksen, joka on lännen pohjilla sarjataulukossa ( voitti tosin viime yönä myös Calgaryn vieraissa ). Jälkiviisaana on helppo sanoa, mutta allekirjoittaneella oli paha aavistus tästä pelistä ja se perustui seuraaviin seikkoihin;
1. Columbus vaihtoi juuri valmentajaa ja joukkue piristyy yleensä aina valmentajan vaihdon jälkeen väliaikaisesti - usein tämä piristyminen ei kuitenkaan näy kuin noin viisi peliä, jonka jälkeen tulee arki vastaan. Canucks pelissä tämä näkyi selvästi.
2. Columbuksella on entisiä Canucks pelaajia riveissään ( Cassells, Sanderson, Sillinger ja tästä pelistä sivussa ollut LaChance ) ja entisillä pelaajille on tapana syttyä erityisesti entisiä joukkueita vastaan.
3. Canucksin paljon hypetetty ja voitettu ottelu Ottawaa vastaan teki joukkueeseen varmasti tyytyväisyyden tilan ja silloin joukkue on usein haavoittumaisillaan.

Ehkä Canucks valmentaja Crawford sanoi ottelusta parhaiten;
"I dont know if they outworked us. It was just one of those games where they found a way to win. They scored a couple of very timely goals. At the same time we did what we wanted to do in the third period ( laukaukset 14-7 Canucksille ). We stormed them early and got lots of changes. Unfortunately we werent able to solve them. That team ( Columbus ) played pretty good tonight. They didnt have any passengers and they got good perfonmances from all the people they needed good perfonmances from."

Columbus ottelu oli muuten Canucksin 15:sta peräkkäinen loppuunmyyty kotiottelu. Koko kaudella Canucks on pelannut peräti 19 loppuunmyytyä kotiottelua ja yleisökeskiarvo on yli 99%:sti täysi. Canucks on ollut tappiosta huolimatta kotonaan selvästi plussalla, sillä joukkue on voittanut 12, hävinnyt kahdeksan ja pelannut tasan kolme ottelua. Canucksin ykköspyssyt Markus Näslund ja Todd Bertuzzi ovat olleet viime peleissä tehopäällä. No, San Josea vastaan kaksikko ei muun joukkueen ohella onnistunut maalinteossa, mutta Näslundin saldo sitä edeltäneissä kahdeksassa pelissä on komea 10+7 ja sijoitus koko NHL:n pistepörssissä tuttu toinen ja maalipörssissä tuttu ykkönen. Ketjun toinen laita Todd Bertuzzi teki San Jose peliä edeltäneissä kuudessa pelissä pisteet 7+4.

Canucksin erikoistilanteet ovat myös toimineet. Ylivoima on toiminut 20.6%:n teholla ( 46-223 ) ja on NHL:n pörssissä neljäs. Alivoima on NHL:n kuudenneksi parasta, 86.4%:n onnistumisella.

Sitten prospect katsaus:

Canucksin kolme lupaavinta prospectia ovat maalivahti Alex Auld, puolustaja Kiril Koltsov ja hyökkääjä R.J Umberger.

Auld on pelannut viime aikoina todella hyvin Canucksin farmijoukkueessa Manitoba Moosessa. Hän teki Manitoban kaikkien aikojen ennätyksen tammikuun 5.päivä, pitämällä maalinsa puhtaana 158 minuuttia, 28 sekuntia. Auldilla on kuitenkin edelleen vain yksi NHL ottelu, viime kaudella pelattu ottelu Dallasia vastaan, jolloin Auld päästi taakseen yhden maalin, Canucksin 4-1 voittopelissä. Ehkä Auld voisi olla ensi kaudella Canucksin kakkonen Dan Cloutierin takana.

Tuore maailmanmestari Koltsov pelasi Venäjän joukkueessa kohtalaisen hyvän turnauksen, mutta ei onnistunut aivan niin hyvin kuin olisi voinut odottaa. Hänen tehonsa olivat 2+3, joilla Kiril sijoittui Venäjän pörssissä puolustajien osalta ykköseksi. Koltsov oli todella lähellä tehdä myös kolmannen maalinsa, sillä hänen laukauksensa Suomea vastaan pelatussa ottelussa osui tolppaan. Venäjän sarjassa ( Avangard Omsk ) Koltsov on ollut hyvä, tehden pisteitä jo pian piste-ennätyksensä verran ja saaden tilastoihinsa +/- saldoksi ( joulukuun alussa ) +18. Koltsov on kahden vuoden päästä NHL:ssä.

Canucksin ykkösvaraus vuodelta 2001 R.J Umberger valittiin juuri yliopistosarjojen joulukuun kuukauden pelaajaksi. Fyysinen Umberger pelaa CCHA liigassa Ohion joukkueessa ja hän teki joulukuussa kuudessa pelissä komeat 9+4 pistettä. Hän johtaa samalla CCHA liigan maalipörssiä, sillä 21:ssä pelissä on tullut 17 maalia ja pisteissä Ron Junior on kakkosena. Yliopistosarjojen parhaaksi tulokkaaksi valittiin muuten Zach Parise, joka oli USA:n paras pistemies junnujen MM-kisoissa ja ykkösketjun laituri. Aika mielenkiintoista, että Parise oli Jenkkien paras pistemies, mutta ei ollut edes ehdolla yliopistosarjojen kuukauden pelaajaksi. Umberger kun ei mahtunut edes USA:n joukkueeseen, vaikka oli viime vuonna Jenkkien kapteeni. Nämä valinnat menevät joskus omituisesti ristiin...

 

[nuck]

Canucks jatkoi eilen avainpelaajiensa Trevor Lindenin ja Ed Jovanovskin sopimuksia. Molemmat tekivät kolmivuotisen pahvin. Lindenin sopimuksen arvo on 2.1 miljoonaa taalaa, eli Linden suostui alentamaan nykyistä sopimustaan peräti 2.4 miljoonalla taalalla ( kolmessa vuodessa uusi sopimus tuo Lindenille 7.2 miljoonaa taalaa vähemmän kuin vanha ). Jovanovskin sopimuksen arvo on viisi miljoonaa taalaa kaudessa.

Näistä kahdesta Jovanovskin tilannetta pelättiin paljon tämän kauden jälkeen - allekirjoittanutkin epäili jo vahvasti, että Canucks joutuu treidaamaan Jovanovskin muualle. Jovanovskista on kehittynyt yksi parhaista pakeista koko NHL:ssä ja tietenkin tämän luokan pelaajan sitominen seuraan kolmeksi kaudeksi viiden miljoonan taalan paperilla on loistava työnnäyte manageri Burken ja kakkosmanageri Noniksen taidoista. Monet ammattitoimittajat ennustivat Jovanovskin uuden sopimuksen arvon olevan 6 - 7 miljoonan välillä, mutta toisin kävi.

Lindenin sitominen seuraan merkitsee todennäköisesti, että Canucks legenda, NHL:n pelaajayhdistyksen presidentti ja pitkäaikainen kapteeni jatkaa Vancouverissa aina uransa loppuun saakka, jonka jälkeen siirtyy luultavasti valmennushommiin Steamerin tavoin. Enpä voi juuri muutakaan sanoa, kuin että loistavaa työtä Canucksin johdolta! Vaikka Burke ei kesällä haalikaan ylisuurilla sopimuksilla vanhoja tähtipelaajia Vancouveriin, niin hän sitoo Noniksen suurella avustuksella nykyisiä tähtipelaajia seuraan pitkäksi aikaa ja tekee näiden kanssa vielä sopimuksia, jotka saavat kenet tahansa managerin kateelliseksi sopimusneuvottelujen hoitamisen suhteen. Vai ottaisiko joku samalla rahalla Jovanovskin sijasta Lapointen tai maksaisiko Holikille neljä miljoonaa enemmän?

Bertuzzi, Näslund, Jovanovski, Öhlund, Linden, Cooke, Sopel... Mitä yhteistä? Itse itseäni tehostaen totean, että kaikki mainitut pelaajat ovat tehneet Canucksin kanssa sopimuksen, joka on paitsi pitkä, myös halpa heidän tasoonsa ja yleiseen NHL:n palkkakehitykseen nähden. Toisaalta voidaan ajatella, että Canucksissa on juuri tällä hetkellä paljon vetoa, sillä ei kai kukaan muuten tee pelkästään rehellisen managerin vuoksi itselleen halpaa sopimusta?

 

[Moustache Dave #44]

Treidiä ilmassa ?

Tuossa Jovon loukkaantumisen aikaan, alkoi vaikuttaa siltä, että Allen pystyy ottamaan paikan top 6 pakistosta jo tällä kaudella.
Yksi pakki vapautuisi siis mahdollista siirtoa varten.

Helmer & Baron tuskin liikkuvat (siirtomarkkinoillakaan siis :-) )
Malik tai Sopel olisi varmaan todennäköisimmin lähdössä.
Sopelista voisi tällä hetkellä saada vaihdossakin vielä jotain,
miehen suunta kun näyttää pikkuhiljaa olevan alaspäin.

Vasempaan laitaan voisi hakea vaihdossa apuja, Danieliä kun tie näköjään vie healthy scratch osastolle eikä Warriner, Ruutu, Langooni kolmikosta oikeen kakkosketjun materiaalia löydy.

Yksi vaihtoehto olisi peluuttaa seitsemää pakkia ja antaa Fedorille kunnon näyttöpaikka.

 

[nuck]

Allen on jo täysin NHL tasoinen puolustaja ja hän näytti sen tosiaan tammikuussa kun Jovanovski oli kuukauden sivussa. Allen on joukkueen sisällä todella arvostettu pelaaja ja hän on huhujen mukaan joukkueen ehdottomasti eniten töitä tekeviä pelaajia. Tulevaisuudessa Allen on varmuudella Canucksin top 4 pakkien joukossa ja hänellä on vielä ainakin yli 15 vuotta jäljellä uraansa. Mutta mun mielestä Canucksilla on tällä hetkellä puolustuksessa tilanne, joka on minun silmissäni paras moneen vuoteen, enkä haluaisi siihen muutosta. Alivoimaspesialisti Baron lopettaa todennäköisesti tämän kauden jälkeen ( Allen korvaa ensi kauden jälkeen ) ja Sopelista ja Malikista uskoisin olevan tulevaisuudessa vielä paljon iloa. Totta on, että Sopel on pelannut melko huonon kauden, mutta hänellä on kuitenkin offensiivisia ominaisuuksia ( mm. Canucksin sisäisessä laukauskisassa laukoi kovempaa, kuin Fedorov tämän vuoden all-stars ottelussa ), mitkä tekevät hänen tilanteensa erittäin mielenkiintoiseksi.

Yksi nimi, joka on liitetty monessa huhussa Canucksiin, on Chris Gratton. Gratton on pelaaja, joka on ollut Canucksin kiikarissa jo pari vuotta ja voisi olla sopiva apu kakkoseen isokokoisena, fyysisenä ja kohtalaisena pistemiehenä. En tiedä, mitä Canucks suunnittelee antavansa Grattonista, mutta Burkella on monesti ollut tapana saada tarkkailemansa pelaaja ja hyvään hintaan. Joissakin huhuissa Gratton vaihdettaisiin Chubaroviin, Fedoroviin ja Ruutuun. Ruutu saisi Buffalossa ainakin enemmän peliaikaa, Chubarov ja Fedorov voisivat olla - Chubarov on jo nyt - Sabresille hyvä apu tulevaisuudessa ja molemmat ovat melko halpoja pelaajia tällä hetkellä.

 

[nuck]

Warriner Philadelphiaan

Onkohan Canucks nyt tosiaan tekemässä treidiä? Voi nimittäin olla, että Warrinerin pois treidaamisella haetaan kokoonpanoon tilaa, jota tullaan täyttämään piakkoin. Burkehan teki Warrinerin kanssa tämän kauden alussa Warrinerin tasoiselle all-around pelaajalle melko halvan jatkosopimuksen ja tämän vuoksi en usko, että treidi tehtiin Toddin palkan vuoksi, vaan kokoonpanon tilan vuoksi. Warriner pelasi Canucksissa myös kohtalaisen alkukauden, joten myöskään hänen peliesityksensä eivät minun mielestäni voi olla syynä tähän. Eli kohta saatetaan nähdä uusi kasvo Canucksin hyökkäyksessä.

Mikäli veikkaukseni eivät käy toteen, niin positiivista tässä Warriner-treidissä on ilman muuta se, että Jarkko Ruudulle pelipaikan vakiinnuttaminen vakikokoonpanossa helpottuu. Ja toisaalta mielestäni Ruutu on Canucksillle tavallaan jopa arvokkaampi pelaaja kuin Warriner, sillä vaikka Warriner on parempi all-around pelaajana, niin Jarkolla on erityisominaisuuksia ( lähinnä kovuutta ), joita Canucks tarvitsee. Hyviä all-around pelaajia Canucksilla on jo nimittäin mielestäni riittävästi.

 

[temmi44]

naslund nro.1

naslund siirtyi viime yön buffalo voiton myötä nhl:n pistepörssin ykköseksi. naslundilla on nytten 36maalia ja 34 syöttöä = 70
toisella sijalla on lemieux 69:llä pisteellä.
Viime yön ottelussa bertuzzikin sai syöttö pisteen ja hänellä on nytten 10 ottelun pisteputki, eli hänkin tekee kovaa nousua pistepörssin ihan kärkeen päin.
Positiivista viime yön ottelussa oli Morrisonin maali, koska hänellä oli kulunut 18 ottelua edellisestä maalista ja alkoi jo näyttää pelottavalta.

Vancouverilla on ollut jo jonkin aikaa ongelmia pitää johto asema, muutama ottelu on muuttunut tasapeliksi vaikka ollaan johdettu kahdella maalilla, columbus ottelu päättyi tasan vaikka johdettiin 4-1. Viime yön ottelua canucks ei kuitenkaan kämmännyt, mutta siinäkin annettiin vastustajalle aivan liikaa tilaa, buffalo nimittäin laukoi 16 kertaa tokassa erässä.

Uskon ja toivon että vancouver tekee treidin ennen treidi ajan umpeentumista. Burkekin on sanonut et seuralla on muutama ylimääräinen miljoona jotai voitaisiin käyttää parantamaan joukkuetta vielä ennen playoffseja.

 

[nuck]

"Se on hienoa, mutta en tiedä kuinka kauan se kestää. Mario pelaa ehkä huomenna ja tekee ehkä pari pistettä. Mutta on mahtavaa olla pistepörssissä pelaajan edellä, jota piti idolina nuorena."

Näin Näslund sanoi Buffalo pelin jälkeen, kun hän siirtyi väliaikaisesti NHL:n pistepörssin kärkeen. Visiitti piikkipaikalla helmikuussa on Canucks pelaajalle todella harvinaista ja nyt visiitti jäi vain yhden päivän mittaiseksi kun Mario antoi peräti neljä syöttöä seuraavassa Pittsburghin vieraspelissä Bostonia
vastaan. Lisäksi pitää muistaa, että Lemieuxin ottelukohtainen pistekeskiarvo on keneen tahansa NHL pelaajaan verrattuna ylivoimainen. Mutta tämä ottelukohtainen pistekeskisarvo ei tietenkään vähennä Markuksen hienon
saavutuksen arvoa.

Kun Näslund aikanaan siirtyi Pittsburghista Vancouveriin ( vaihdossa nykyään New Mexico Scorpionseissa pelaavaa ja samalla heidän bussikuskina toimivaa Alex Stojanovia vastaan ), Näslund oli vain taitava, mutta pehmeä pelaaja, jolla oli tuskaa mahtua kokoonpanoon. Matka siitä nykykuntoon on ollut todella pitkä. Nyt Näslundilla on kuitenkin jo kolmen - neljän vuoden hot-streak putki ja putki näyttää vain jatkuvan. Näslund on ollut tällä kaudella minun mielestäni ehdottomasti NHL:n kolmen arvokkaimman pelaajan joukossa ja yksi varteenotettavista Hart Trophy ehdokkaista.

Itseasiassa Näslund on ollut samalla tasolla jo muutaman vuoden, mutta vasta nyt häntä osataan arvostaa oikein myös muiden joukkueiden fanien keskuudessa, kun ihmiset ovat huomanneet hänen sijansa maalipörssin kärjessä ( ykkössija
kestänyt todella pitkään ) ja pistepörssin kärkikolmikossa. Viime vuoden kakkossija pistepörssissä ja tämän vuoden ykkös- / kakkossija pörssissä johtuu osittain ( paitsi tietysti Näslundin omasta pelistä ), myös ketjukaveri Todd Bertuzzin kehittymisestä NHL:n parhaimpien pelaajien joukkoon.

Aikaisemmin Näslund oli - huolimatta Andrew Casselssin hienoista peleistä, silloin kun hän oli pelikuntoinen - vähän yksin ja kun Bertuzzi nousi viime kauden toisella puoliskolla liigan parhaaksi voimahyökkääjäksi, alkoi Näslundinkin pisteet nousta vielä entisestään. Myös ketjun sentteri Brendan Morrisonin merkitystä ei voi aliarvioida. Morrison on ketjusta se, joka kantaa
päävastuun puolustuspelistä ja mahdollistaa näin Näslundin ja Bertuzzin keskittymisen hyökkäyspeliin. No, Näslund kantaa hyvin osansa myös puolustuspäästä, mutta Bertuzzin pelistä ei aina voi sanoa samaa...

Morrison rikkoi siis erittäin pitkän kuivan ja maalittoman putkensa ottelussa Buffaloa vastaan. On erittäin ihmeellistä, että ehkä liigan parhaan ketjun sentteri ja pelaaja, jota Vancouverin media piti all-star ottelun tasoisena pelaajana, pelaa ilman yhtään maalia 18 ottelua peräkkäin. Kun vielä Morrisonista puhuttaessa mietitään, että kun laidoilla pelaavat kaksi liigan parhaimpiin kuuluvaa laitahyökkääjää, niin luulisi kiekon menevän edes
vahingossa maaliin. Mutta niin kuin monesti puhutaan, pelaajalla itseluottamus merkitsee enemmän kuin monet ajattelevat. Ehkä Morrisonilla oli liikaa yrittämistä ja lisäksi huonoa onnea ratkaisupaikoissa, ehkä hän lainasi laitureilleen kiekkoa niin paljon, että unohti itse laukausta :). Joka tapauksessa Morisonilla oli paikkoja maalintekoon vaikka kuinka paljon, mutta kun ei niin ei. No, nyt on gorilla pudonnut hartioilta ja toivottavasti maaleja
tulee jatkossa enemmän! Hyökkäyspelin taidoista ja lahjoista se ei ainakaan ole kiinni.

Morrisonin maali tuli muuten Buffalo ottelun avauserässä 2-1 hyökkäyksen päätteeksi. Näslund ja Morrison pääsivät ylivoimahyökkäykseen ja Näslund antoi loistosyötön Morrisonille, joka näytti todella onnistumisensa pitkästä aikaa. Näslund oli Morrisonin maalista tietysti erittäin tyytyväinen; "Se oli erittäin
hienoa nähdä. Tiedän miltä se tuntuu ( maalittoman putken katkaiseminen ) ja joskus se auttaa peliä todella paljon. Toivottavasti se on hyvä herätys hänelle."

Morrison kertoi maalinsa olleen henkisesti todella tärkeä; "Siitä on pitkä aika kun minusta on tuntunut samalta. Se oli hieno syöttö Näslundilta. Kuka tahansa pelaaja voi sanoa haluavansa kantaa ja auttaa joukkuetta, joten oli hienoa tehdä se tänään." Bertuzzi, joka oli maalin toinen syöttäjä, kehui maalista paitsi Näslundia, mutta oli myös tyytyväinen; "Se oli loistava esityö
Markukselta. Oli hienoa nähdä Morrisonin nimi tulostaululla. Hän ansaitsee sen. Hän tekee joka ilta paljon töitä.

Canucksin paljon kehuttu nuori puolustaja Bryan Allen pelasi muuten viime viikonloppuna farmijoukkue Manitoban riveissä. Syynä eivät kuitenkaan olleet Allenin huonot peliesitykset. Päinvastoin. Canucksin valmennusjohto on ollut erittäin tyytyväinen Allenin otteisiin. Allen on näyttänyt pystyvänsä pelaamaan NHL tasolla hyvin ja 29 pelissä isokokoinen ja kovaa taklaava puolustaja on tehnyt neljä maalia ja hänen +/- saldonsa, +8, oli ennen viikonloppua Canucksin toiseksi paras, edellä vain Murray Baronin +10. Tuo maalimääräkin ( 4 ) on muuten sama kuin esimerkiksi Janne Niinimaalla ja kaksi parempi kuin Teppo Nummisella. Canucksin puolustajista viime kauden Norris äänestyksen kymmenes Mattias Öhlund on hänkin tehnyt vasta yhden maalin. Eli vaikka Allen tunnetaan aivan muista asioista kuin hyökkäyspelistä, niin on mukava nähdä, että hänellä on annettavaa Canucksille myös sillä saralla.

Crawford kertoi medialle Allenin farmipelaamisen syynä olleen puhtaasti peliaika; "Hänen tapauksessaan on puhtaasti kyse peliminuuteista. Kahdessa viime ottelussa hän on pelannut kahdeksan ja yhdeksän minuuttia ja me tahdomme hänen pelaavan enemmän. Joten kun saimme mahdollisuuden ( Canucks pelasi Buffalossa ja Manitoba Manchesterissa ja Springfieldissä ) kun olemme täällä ja peluuttaa häntä samalla farmissa, se on erittäin positiivinen asia hänelle." Samalla Crawford kertoi medialle, että Allen liittyy takaisin Canucksin vahvuuteen heti alkuviikosta.

Sitten Buffalo otteluun. Niin kuin Temmi jo kirjoittikin, Canucks on tyrinyt todella viime otteluissa jo varmalta tuntuneet johtonsa. Kolmessa viime ottelussa neljästä Canucks on menettänyt viimeisessä erässä johtonsa, pahimpana romahduksena Columbus ottelu, jossa joukkue siis päästi 1-4 johdosta sinitakit
takaisin peliin. Buffalo ottelu ei onneksi toistanut tätä kaavaa, mutta lähellä sekin oli. Nimittäin ilman Dan Cloutierin erinomaista maalivahtipeliä Sabres oli tullut tasoihin takaa. Cloutier torjui ottelussa 36 kertaa, siis ottelu oli yllättäen - vastassa oli liigan yksi saamattomimmista hyökkäyksistä - yksi Cloutyn kauden eniten työllistäneistä.

Positiivista ottelussa oli kuitenkin pisteputken jatkuminen ( kolmesta viimeisestä vieraspelistä viisi pistettä ), Trevor Lindenin erittäin pirteä peli ja nuo mainitut Morrisonin maali ja Näslundin siirtyminen pistepörssin kärkeen. Linden pelasi ottelussa Sedinin kaksosten kanssa ja tämä ketju oli todella onnistunut ( ehkä kentän paras ), luoden yli viisi hyvää maalintekopaikkaa. Linden oli itse avainasemassa järjestämässä Canucksin toista maalia ensimmäisen erän lopussa. Ensin hän taklasi keskialueella Buffalon kokeneen veteraanipakin James Patrickin irti kiekosta ja saatuaan kiekon syötti Näslundin läpiajoon, josta tämä ei erehtynyt.

Lindenin siirto kakkoseen merkitsee samalla sitä, että Todd Bertuzzin kuormitus kahdessa hyökkäävässä ketjussa putoaa kokonaan pois ja Bertuzzia voi peluuttaa hajavaihtoja muissa ketjuissa. Trent Klattille, joka on ollut Sedinin kaksosten
ketjukaveri näiden NHL uran ajan, siirto neloseen on tietysti huono asia, mutta Linden Klattia taitavampana kiekollisena pelaajana tuo Sedinien ketjuun isokokoisen ja kohtalaisen taitavan laitahyökkääjän, joka pystyy paitsi ottamaan aloituksia, myös tekemään maaleja. Klatt on ehkä Canucksin paras karvaaja ja kova taistelija, mutta muuten aika tehoton.

Klattista tulee tämän kauden jälkeen UFA, joten saa nähdä treidataanko hänetkin vielä tämän kevään aikana pois. Jos Linden onnistuu Sedinien kanssa niin hyvin, kuin nyt alkuun näyttäisi, niin Klattin siirto vapauttaisi rahaa muuhun joukkueeseen ja antaisi sekä Darren Langdonille ja Jarkko Ruudulle vakipaikan kokoonpanosta. Nyt joko Langdon tai Ruutu joutuu istumaan ylimääräisenä hyökkääjänä katsomossa.

Canucksin ketjut eivät muutenkaan heikkenisi merkittävästi - vaikka Klatt treidattaisiin -, sillä ykkönen ( Morrison - Bertuzzi - Näslund ), kakkonen ( H.Sedin - D.Sedin - Linden ) ja kolmonen (
Chubarov - Letowski - Cooke ) ovat kaikki toimivia ( jos Linden onnistuu tuomaan Sedinin kaksosten peliin lisää energiaa ), eikä nelosessakaan ( Lindgren - Langdon - Ruutu ) olisi energiaketjuna suuria puutteita; aloituksia voittava, puolustava sentteri ( Lindgren ), gooni ( Langdon ) ja kova taistelija, sopivan ilkeä ja fyysinen laituri ( Ruutu ). Toisaalta myös Klattille olisi käyttöä sitten aikanaan playoffeissa. Hänen pelityylinsä sopii playoffien kovaan vääntöön erittäin hyvin ja kokeneena pelaajana hänellä on annettavaa nuorelle joukkueelle kun pelit ovat kovimmillaan.

Sedinin kaksoset olivat Lindenin siirrosta heidän ketjuunsa erittäin
tyytyväisiä. Daniel Sedin kertoi Lindenin kanssa pelaamisen olevan hienoa; "Trevor on todella hyvä pelaaja ja pelaaminen on hauskaa tällä hetkellä. Hän on todella viisas pelaaja ja ketjumme toimi heti alusta saakka."Myös kaksosveli Henrik oli samoilla linjoilla; "Me pelaamme hyvin hänen kanssaan. Hän on taitava pelaaja ja kun annat hänelle kiekon keskialueella, hän vie sen hyökkäysalueelle ja rakentaa peliä."

Linden oli puolestaan harmissaan siitä, että Sedinin kaksosten peliä on kritisoitu ( välillä aiheettakin ); "Se huolestuttaa minua. Jo viime vuonna se oli epäreilua. Mielestäni he ovat paljon parempia pelaajia, mitä ihmiset antavat ymmärtää. Iso asia on, että he eivät ole kovin näyttäviä pelaajia, mutta he ovat todella hyviä pelaajia. Heillä ei ole ollut paljon hyökkäysonnistumisia ja se on heille kovaa. Mutta he ovat järkeviä ja luovia kiekon kanssa ja hyviä pelaamaan kulmissa. He todella yrittävät antaa minulle
syöttöjä maalipaikkoihin ja toivottavasti onnistun löytämään vapaita paikkoja laukoa."

Kaksosista Henrik on kehittynyt jälleen tällä kaudella eteenpäin, mutta aikanaan lahjakkaampana pidetty Daniel ei ole osunut tolppien väliin kuin yhdeksän kertaa ja jo viime kausi oli Danielille vaikea. Tulokaskaudellaan Daniel rikkoi kuitenkin 20 maalin, joten lahjoja hänellä olisi, mikäli ne saataisiin vain esiin. Danielin kokonaispeli on mennyt onneksi eteenpäin, mutta ongelmana on maalinteko ja maalintekijänä pidetyn pelaajan kautta katsotaan
aina maaleista. No, Danielillakin aikaa kehittyä ja jos katsoo Canucksin kapteeni Näslundin kehitystä, niin isompaa huolta ei vieläkään ole. Daniel voi ihan hyvin kehittyä vielä kovan luokan maalintekijäksi.

Jarkko Ruutu pelasi muuten Buffaloa vastaan melkein 13 minuuttia, joten Todd Warrinerin siirto Philadelphiaan näytti ainakin ensimmäisen siirron jälkeisen pelin jälkeen Ruudun kannalta enemmän kuin hyvältä. Ruudun ympärillä pyörivät
kuitenkin edelleen sitkeät siirtohuhut. Ruutu kertoi kuitenkin haluavansa jatkaa Vancouverissa; "Tottakai, mitä enemmän pystyn pelaamaan joukkueelle, sitä enemmän tunnen kuuluvani joukkueeseen. Ja kuten olen sanonut aikaisemmin, haluan pelata täällä ja en ole koskaan pyytänyt siirtoa. Olen keskustellut
pelistäni Crawfordin ja Burken kanssa ja tiedän, että ainoa asia kuinka voin vaikuttaa peliaikaani on se, kuinka pelaan."

Crawford sanoi medialle puolestaan Ruudun tilanteesta; "Kun katsoo Jarkkoa, hän on paljon enemmän - en tiedä onko positiivinen oikea sana -, mutta hän näkee mahdollisuutensa. Ja sen haluat nähdä. Ymmärrän tunteet, jotka pelaaja käy läpi
( Ruudunkin tapauksessa ). Sinun pitää olla henkisesti vahva ja hän on erittäin vahva henkisesti, aivan kuten Langdon. Tämä on heidän vahvuutensa."

Canucksin "director of hockey operations", Dave Nonis kertoi puolestaan, että Ruutu antaa tekojensa puhua puolestaan; "Tämä on syy miksi hän on siellä missä nyt on ( taistelee edelleen tosissaan peliajasta NHL:ssä). Kaikki mitä hän
sanoo on: haluan pelata enemmän. Ja tämän haluatkin kuulla pelaajan sanovan. Onko hän tulossa pelaamaan joka ilta? Tämä riippuu valmentajasta, mutta luonnollisesti, hänen tilanteensa on parempi nyt kuin se oli aikaisemmin. Hän täyttää erittäin hyvin roolinsa. Hänellä on jonkin verran taitoa ja hän on "ilkeä" pelaaja ja luo energiaa meille tavalla jolla hän pelaa."

Canucksin prospecteista; Canucksin ykkösvaraus kesältä 2000, Nathan Smith oli osa Kanadan joukkuetta Sweden Hockey Gamesissa. Valinta kokeneeseen Kanadan joukkueeseen oli tavallaan yllätys, mutta paljon tässä merkitsi varmasti se, että Kanadan joukkueen managerina tämän kauden maajoukkue-esiintymisissä on Canucksin arvostettu Steve Tambellini ( The Hockey News valitsi muuten Tambellinin listalle, johon lehti kasasi tämän hetken 100 kiekkovaikuttajaa. Tambellini - jonka isä ajoi aikanaan Zambonia Canucksin kotipeleissä - on kuuleman mukaan monen NHL joukkueen kiikarissa kun puhutaan seuraavasta managerista ).

Smith pelasi Kanadan ykkösalivoimassa ja yllätti ainakin minut pelillään. Hän on kehittynyt luotettavaksi puolustuspään pelaajaksi ja mahdollisuudet NHL paikkaan ovat edelleen olemassa. Hänestä ei tule koskaan mitään pistemiestä NHL
tasolla, mutta hyvä nelosketjun keskushyökkääjä on mahdollinen tältä jo joissakin medioissa mainostetulta ikuiseksi lupaukseksi nimetyltä pelaajalta. Smithilta ei koskaan odotettu - ei edes varaustilaisuudessa - mitään ihmeitä hyökkäyspäässä ja hänen tulevaisuutensa oli jo alusta saakka maksimissaan hyvä
nelosketjun sentteri, ei enempää. Tämän vuoksi Canucksia kritisoitiin aikanaan paljon, sillä monen mielestä ykkösvarausta ei olisi kannattanut käyttää tulevaisuuden nelosketjun pelaajaan.

Nyt jälkeenpäin moni Canucks fani on kuitenkin muuttanut mielipidettään. Smithilla on tällä hetkellä paremmat mahdollisuudet ottaa tulevaisuudessa NHL paikka kun esimerkiksi aikanaan suurempina lupauksina pidetyiltä Josh Holdenilta tai Harold Drukenilta. Holdenin ja Drukenin nimet olivat monella
prospect listalla Smithia paljon korkeammalla ja tämä johtui heidän offensiivisista taidoista. Molemmilla on kuitenkin tällä hetkellä noussut tie pystyyn. No, Druken saattaa vielä joskus vakiinnuttaa paikkansa jossain joukkueessa, mutta Holdenin peli taitaa olla pelattu. Holdenista tuli hyvä farmipelaaja, ei enempää, Druken on vaihtanut tällä kaudella seuraa ensin Canucksista Carolinaan ja sitten Carolinasta Torontoon...

Smithkin on vielä kahden - kolmen vuoden päässä NHL paikasta, mutta hänen mahdollisuutensa ovat ainakin paljon paremmat kuin aikanaan suurlupauksena pidetyllä veljellään Jarrettilla. Hän on erittäin hyvä puolustava hyökkääjä ( pelasi kokeneessa joukkueessa - Kanadan maajoukkue - siis ykkösalivoimaa, oli
vahva kulmissa, hyvä karvaaja, kohtalaisen hyvä liike ja pelisilmä, eikä pelännyt ahtaita paikkoja. Hän on hyvän kokoinen ( 6-2, 210 ) ja vahva aloittaja. Siis juuri sellainen, millaiseksi Burke hänet aikanaan kuvaili; pelaaja, joka tekee pieniä, mutta tärkeitä asioita hyvin. Muutama vuosi lisää aikaa hankkia voimaa ja kokemusta kovista AHL peleistä ja uskon Smithin olevan
valmis. Perustaidot ovat olemassa.

Yksi prospecti, josta on kuulunut aika vähän, mutta on pelannut pisteellisesti hyvän kauden on Seatlen ( WHL ) Tomas Mojzis. Puolustaja Mojzis tuli Canucksiiin viime kesänä Torontosta vaihdossa grinderi Brad Leebiin ja on siis ainakin pisteiden valossa pelannut vahvan kauden. Hän on piste / ottelu tahdissa ( pakille hyvä saldo WHL:ssä ) ja hänellä on jo 14 maalia. Tuo
maalimäärä on jo tässä vaiheessa kautta sama kuin esimerkiksi Brent Sopelin ja Wade Reddenin ( molemmat aikanaan WHL:n tähdistössä ) ennätys WHL:ssä. Mielenkiintoista nähdä, mihin Mojziksen kehitys johtaa parin vuoden sisällä...

Canucks on tällä hetkellä NHL:n paras vierasjoukkue, saldolla 16-7-3. Kun vielä nuo kotipelitkin saataisiin samalle todelle, niin hyvä... Bertuzzi uskoo, että kotipelien "vaikeudet" ( positiivinen saldo kuitenkin ) johtuvat siitä, että joukkue yrittää pelata liian hienoja kuvioita kotiyleisölle ja unohtaa usein yksinkertaisen, tehokkaamman pelitavan. En tiedä, johtuuko siitä, mutta saldo
vieraspeleistä on joka tapauksessa eri luokkaa kuin kotipeleistä.

 

[temmi44]

tärkeä voitto

viime yönä kaatui chicago 2-1. Voiton myötä canucks ei ole hävinnyt nytten seitsemään otteluun, joista kolmessa on kämmätty kahden tai kolmen maalin johdon tasuriksi.

Klatt vei tokassa erässä canucksin 1-0 johtoon Lingrenin ja Langdonin syötöstä. Langdon sai kauden ensimmäisen pisteen 40 ottelussa.
Naslund tuplasi canucksin johdon kolmannen erän alkupuolella, tämä oli ensimmäinen kerta 7 otteluun kun canucks onnistuu tekemään maalin kolmannessa erässä.
Bell pilasi Cloutierin nollaplein vajaa minuutti ennen pelin loppua.

Bertuzzi sai syötön Näslundin maalista ja hänellä on nytten 11 ottelun pisteputki (5+8).

GM Place oli jälleen loppuun myyty (21 kertaa putkeen), tällä kertaa katsomoon mahtui 92 enemmän kuin ennen kun halliin on avattu uuden luksus aitiot. Nyt halliin mahtuu 18,541.

Luin tsn:ltä jutun missä Burke on jälleen sanonut että ylimääräistä rahaa löytyy mutta sitä käytetäänkö sitä, päättää se miten joukkue pelaa ennen tradedeadlinea ja miten joukkue pysyy ilman loukkaantumisia. Kaksi nimeä on mainittu joita canucks saattaisi hankkia ovat columbuksen sanderson ja buffalon satan.

 

[nuck]

Totta, Canucksilla olisi rahaa vahvistaa joukkuettaan playoffeihin, mutta voi olla, että Burke ei kuitenkaan tee mitään isoa kauppaa. Useaimmat muut joukkueet haluavat ja ovat kiinnostuneita ottamaan vastaan jonkun Canucksin nuoren pelaajan, kuten Matt Cooken, Artem Chubarovin, Bryan Allenin tai Brent
Sopelin ja näitä Burke ei haluaisi vaihtaa kokeneempiin pelaajiin, joiden sopimukset ovat lähellä loppua. Oikeastaan ainoa varteenotettava vaihtoehto näistä olisi Brent Sopel, mutta hänenkin treidaamisessa on isot riskit. Sopelin
todellinen taso nähdään nimittäin ehkä vasta 2-4 vuoden päästä ja vastaavasti esimerkiksi Miro Satanin 3.55 miljoonan dollarin sopimus loppuu tämän kauden jälkeen, hänestä tulee ensi kesänä rajoitettu vapaa-agentti ja hänen uusi sopimuksensa tulee varmasti nousemaan tasolle, johon Canucksin on vaikea
vastata. Tietenkin Burke voisi pelata uhkapeliä ja "lainata" Satania pelkästään playoffeja varten ja treidata tämän ensi kesänä, mutta siihenkin sisältyisi isot riskit. Canucksilla ei näihin isoihin riskeihin olisi varaa.

Kieltämättä kuitenkin kiehtoisi ajatus, että Satan tulisi Canucksiin. Hänen pelityylinsä sopisi varmasti hyvin läntiseen konferenssiin ja Satan olisi hyvä kakkosketjun laituri, joka tekisi Canucksin hyökkäyksestä vielä vaarallisemman ( tosin hyökkäys on tehnyt tähän mennessä NHL:n neljänneksi eniten maaleja ja teki viime kaudella eniten, joten toiminut hyvin ). Satan olisi kuitenkin hyvä
taustatuki Näslundille ja Bertuzzille maaleja tekevänä laitahyökkääjänä. Toinen vaihtoehto Sandersson olisi mielestäni paljon huonompi. Sanderssonilla on kyllä kykyjä hyväksi maalintekijäksi, mutta on tätä kautta lukuunottamatta pelannut
lähes koko uransa alle kykyjensä. Chris Gratton olisi edelleen yksi vaihtoehto, mutta sentteriksi häntä ei Canucksiin välttämättä tarvittaisi, koska ykkösessä Morrison on onnistunut hyvin Näslundin ja Bertuzzin kanssa, kakkosessa saisi jatkaa Sedinin kaksoset ( eivät ole vastanneet odotuksia, mutta ilman hyökkäävää vastuuta, eli kakkosketjua kehitys hitaampaa ),
kolmosessa Chubarov on todella kehityskykyinen puolustava hyökkääjä ja nelosessa Lindgren on täyttänyt paikkansa hyvin.
Lindgrenista puhuttaessa, hän on itseasiassa täyttänyt paikkansa paremmin kuin hyvin ja hyvänä esimerkkinä tästä oli Chicago ottelu, jossa Mats voitti erikoisalansa, eli aloitukset peräti 11-1!

Burke sanoi Vancouver Provincen jutussa, että maaliskuun 11. ei ole managerille yhtään sen tärkeämpi päivä kuin joku muu. Hän tekee treidin maaliskuun 11. jos treidi auttaa joukkuetta ja hän tekee treidin kesällä, jos treidi auttaa joukkuetta. Samalla Burke totesi, että on tyytyväinen joukkueensa peleihin ja kokoonpanoon. Kenelläkään kannattajalla ei pitäisi olla tässä asiassa erimielisyyttä, vaikka tietysti aina voi toivoa parempaa. Kuitenkin se tosiasia, että joukkue on keikkunut NHL:n kärjessä jo syksystä lähtien, riittää kertomaan, että joukkue on hyvissä asemissa myös playoffeja varten. Moni puhuu, että Canucks pärjää, koska joukkueessa pelaa Näslund ja Bertuzzi, mutta tosiasia on se, että yksikään joukkue ei pärjää missään sarjassa kahden pelaajan ansiosta tavalla, jolla Canucks on menestynyt ( voittoja kaksi kertaa enemmän kuin tappioita helmikuun puolivälissä ja kolme tappiota putkeen koko kauden pisin tappioputki ).

Seuraavaksi Canucks kohtaa Coloradon ja tämä ottelu on joukkueelle erittäin tärkeä. Colorado on yllättäen pelannut ilman kapteeniaan Joe Sakicia viimeiset 10 peliä erittäin hyvin ja sen "uusi ykkönen" Foppa - Hejduk - Tanguay on takonut pisteitä enemmän kuin mikään muu ketju parin edellisen viikon aikana. Forsberg on ollut aika jäissä tämän kauden neljässä edellisessä pelissä Canucksia vastaan ( voitot 2-2 ), mutta on nyt hurjassa kunnossa. Fopan lisäksi vanha ja perinteinen Canucksin tappaja Hejduk pelaa loistavasti, sitten Coloradolta löytyy Granaton tulon jälkeen erittäin hyvin pelannut Steven Reinprecht ja tämän hetken ehkä kovimmassa kunnossa oleva maalivahti Roy.

Colorado on siis tällä hetkellä erittäin vaikeasti voitettava joukkue. Canucks kapteeni Näslundilla on kuitenkin tapana syttyä hyviä joukkueita vastaan ja toivottavasti Näslund johtaisi Canucksit kotivoittoon myös Avseja vastaan. Pelissä on panoksena paitsi oman tason mittaus, myös oman konferenssin ykkössija. Voitolla Colorado ei toki vielä Canuckseja ohittaisi, mutta tulisi pelottavan lähelle. Canucksilla on nyt pitkästä aikaa mahdollisuus voittaa oma divisioonansa ja tämän takia pelistä pitäisi saada ainakin yksi piste. Toivotaan parasta.

 

[heikkik]

Viestin lähetti nuckhead
Canucksilla on nyt pitkästä aikaa mahdollisuus voittaa oma divisioonansa ja tämän takia pelistä pitäisi saada ainakin yksi piste. Toivotaan parasta.

Divisioonavoiton kannalta tämä ottelu on todella tärkeä. Molemmilla hyvä putki alla - Nuckeseilla seitsemän tappiotonta peliä, Avseilla pari enemmän. Kyseessä on joukkueiden viimeinen kohtaaminen tämän kauden runkosarjassa.

Avseille tappio niin eroa on kahdeksan pistettä, vierasjoukkueelle voitto ja eroa neljä pistettä. Vaikka pelejä on jäljellä reilut kaksikymmentä, niin kahdeksan pisteen eroa ei kovin helposti kurota umpeen. Vancouver on kuitenkin pelamassa tasaisen hyvää kautta eikä ole notkahtunut missään vaiheessa kunnolla.

Jos Vancouver voittaa Avalanchen, niin Canuckseja voi jo onnitella divisioonavoitosta. Jos Avalanche voittaa niin Coloradolla on vielä pienet saumat savuttaa "Pursuing history"-tavoitteensa. Toivotaan parasta.

 

[temmi44]

kaunis voitto coloradosta!!! bertuzzi on kuningas!!!

 

[JMK81]

Canukit kutsui Jokelan

ylös

 

[nro.44]

ylös nostamisen lisäksi Jokela päässyt myös pelaamaan..

Laukaus heti ensimmäisessä vaihdossa..

 

[Gleb]

En olisi tätä päivää uskonut näkeväni, Mikko Jokela pelaa NHL-pelin! Oli kutsu peliin käynyt aika nopeasti, eikä ollut saanut edes omia varusteita mukaan. Mikko pelasi sitten ottelun Klattin luistimilla, Sopelin mailalla, Salon hanskoilla ja Langdonin alusvaatteilla.

 

[temmi44]

Vancouver kasvatti tappiottoman putken nyt 10 otteluun, eipä olisi uskonut kolmannessa erässä että putki kestää detroit ottelunkin koska detroit johti 3-0 kun ottelua oli 15 minuuttia jäljellä.

 

[susi]

Varusteet vielä kateissa

Defenseman Mikko Jokela was called up by Vancouver from Manitoba of the American Hockey League on Tuesday and arrived an hour before the game but without his equipment. Jokela played, using an assortment of other Canucks' equipment, including Klatt's skates, Brent Sopel's stick, Salo's gloves and Darren Langdon's underwear.

 

[KIME 44]

Mikko Jokela pelasi siis ekassa NHL matsissaan 5.09 minuuttia ja siitä 1.18 ylivoimaa. Peliaika on siis aika pieni mutta yv:tä ekassa pelissä! Empä minäkään olisi Jokelasta uskonut mutta toisaalta herrat Nieminen, Hahl, Laaksonen ja jopa Sami Salo, kuka olisi arvannut että nää pelaa joskus nhl:ssä.

 

[nuck]

Putki kestää!

Canucksin 11 ottelun mittainen tappiottomien pelien sarja jatkuu kun joukkue otti vierasvoiton Bluesista viime yön kierroksella. Neljästä viime ottelusta Canucks on ottanut seitsemän pistettä ja näiden joukossa on voitot kovista lännen joukkueista Coloradosta, Detroitista ja nyt St.Louisista. Tällä hetkellä joukkueen peli kulkee ja peliä leimaa sama kaava kuin koko kauden menestystä; onnistunutta joukkuepelaamista, onnistunutta erikoistilannepelaamista ja kovaa liikettä, unohtamatta tiettyä ( tarpeellista ) fyysisyyttä. Joukkueen kakkossija kovassa läntisessä konferenssissa on jatkunut jo aika pitkään ja juuri tällä hetkellä Canucks seisoo tukevasti heti Dallasin perässä.

Joukkueen syvä ( joskin muualla turhan arvostamaton ) pelaajamateriaali antaa joukkueelle mahdollisuuden ottaa pisteitä silloinkin kun ykkösketju ei ole parhaimmillaan. Muista ketjuista nousee koko ajan uusia ratkaisijoita, kakkosmaalivahti ( St. Louis pelissä maalissa Skudra ) pelaa kuin ykkönen ja farmista tulee riittäviä vahvistuksia. Roolipelaajat kuten Marek Malik ( Detroit pelin jatkoaikamaalin tekijä ), Matt Cooke ( kauden 10 maali St.Louisia vastaan, kärjessä NHL:n alivoimamaaleissa ja yksi Canucksin tärkeimpiä hyökkääjiä ) ja Mats Lindgren ( nelossentteri, yksi liigan parhaita aloittajia ) ovat näistä "tuntemattomista" hyvinä esimerkkeinä onnistujista.

Detroitia vastaan Mikko Jokela pelasi elämänsä ensimmäisen NHL ottelun. Mikko lensi tosiaan pikahälytyksellä Manitoba Moosen riveistä NHL:ään ja pelasi ottelun muiden pelaajien pelivarusteilla. Hän ei saanut kuin reilut viisi minuuttia peliaikaa, mutta pääsi kokeilemaan ylivoimaa ja laukoi viidessä minuutissa kolme kertaa. Jokelan siirto New Jerseysta Vancouveriin ( vaihdossa Steve Kariyaan ) on tehnyt joukkueen puolustuksen materiaalille ( syvyyden osalta ) pelkästään hyvää, koska Kariya oli Canucksissa tällä kaudella aika kaukana peliajasta. Jokelan Manitoban joukkuekaveri Nolan Baumgartner kehui Mikon peliä AHL:ssä tällä kaudella hyväksi, eikä ihmetellyt kun Mikko puki Nolanin sijaan Canucksin pelivarusteet ensimmäisessä ottelussa, jossa farmipakkia käytettiin.

Seuraavassa ottelussa oli Nolanin vuoro ottaa peliaikaa Canucksien riveissä ja Mikko seurasi ottelua katsomosta. Jos oli Jokelan esiinmarssi NHL:ään hyvä, niin Baumgartner laittoi ensimmäisessä ottelussaan vielä paremmaksi. Heti St.Louis pelin alkuun Nolan teki maalin ja antoi ensimmäisessä erässä vielä syötönkin. Ed Jovanovski ja Sami Salo olivat tästä Blues ottelusta lievien loukkaantumisten vuoksi sivussa. Kun Salo - Jovanovski kaksikko palaa kehiin, Manitoban kaksikko joutuu todennäköisesti pakkaamaan laukkunsa, mutta nyt nähdyillä näytöillä etenkin Baumgartnerin siirtäminen takaisin farmiin olisi kova juttu. Voiko pakilta toivoa ensimmäisessä ottelussa isompaa roolia ( offensiivisesti ) mitä Baumgartner teki noinkin pienellä peliajalla?

Lopuksi Matt Cooken ajatuksia Canucksin nykytilasta;

"We've been in the record book a few times this year," winger Matt Cooke said after scoring an important third-period goal. "We just keep making strides. I remember a couple of years ago, we were winning one or two games at a time. We couldn't put it together. That's been the biggest strength this year, going on runs like this. It's the difference between good teams and great ones."

 

[nuck]

Näslundilla 40 maalia kasassa!

Viime yön kierroksella kapteeni Näslund rikkoi ensimmäisenä pelaajana tällä kaudella 40 maalin rajan tehtyään kaksi ylivoimamaalia Columbuksen verkkoon. Näin Näslund saavutti jo kolmannella kaudella peräkkäin tuon nyky-NHL:ssä erittäin kovana pidetyn rajan. Kautta on vielä yli 20 peliä jäljellä, joten nykytahdilla Näslundilla olisi mahdollisuuksia rikkoa ensimmäistä kertaa urallaan 50 maalin raja. Columbus ottelussa Näslund rikkoi paitsi 40 maalin rajan, myös 20 peliä kestäneen kuivan kautensa ylivoimamaaleissa. Maalissa Dan Cloutier saavutti saavutti hänkin merkkipaalun - Cloutylla on kasassa nyt 30 voittoa tältä kaudelta.

Ykkösketju oli muutenkin erittäin hyvällä pelipäällä - oltuaan muutaman ottelun verran vähän yössä - ja Näslundin ketjukaverit Todd Bertuzzi ( 2+2 ) ja Brendan Morrison ( 1+3 ) parantelivat tilastojaan. Canucks paransi myös seuraennätystä tappiottomien pelien putken suhteen jo 13 peliin. Tällä hetkellä joukkueella kulkee niin hyvin, että erittäin hyvin pitää sen joukkueen pelata ja onnistua, joka aikoo Nucksit voittaa. Tämän pitkän tappiottoman putken yhtenä syynä voidaan pitää sitä, että 13 ottelun aikana peräti 17 eri pelaajaa on tehnyt maalin - hyvä osoitus koko joukkueen panoksesta ja samalla osoitus jälleen kerran siitä, että Canucksilla kulkee koko joukkueena.

Canucksin ollaan huhuttu "lainaavan" jotain kokenutta pelaajaa yksinomaa playoffeja varten, mutta jos uusi pelaaja tulee, niin siirrossa pitää olla paitsi nopea ( jotta uusi pelaaja ehtisi ottaa paikkansa joukkueesta ), myös erittäin järkevä. Pahinta mitä Burke voisi tällä hetkellä tehdä, olisi pilata joukkueen erinomaista kemiaa ja yhteishenkeä jollakin yksittäisellä sooloilijalla.

"We feel strongly about this group - and i know if they ( management ) can do a deal they'll do one. We've matured as a group and hopefully we'll be consistent the last 20 games on the season and into the playoffs." - Näslund

Canucks on tällä hetkellä läntisen konferenssin sarjataulukossa heti Dallasin perässä. Joukkueilla on kaksi pistettä eroa ja kaksi keskinäistä ottelua jäljellä. Myös koko NHL:n sarjataulukossa Canucksilla olisi mahdollisuuksia ottaa piikkipaikka takaisin. Jos joukkue jatkaa nykyistä peliään, tämäkään ei olisi mahdotonta. Mikäli Canucks sen tekisi ( voittaisi runkosarjan ) ensimmäistä kertaa historiassaan, muualla NHL:ssä aivan varmasti ihmeteltäisiin, että kuinka noin pienellä budjetilla tuohon oli mahdollisuuksia.

Canucksilla on muuten tällä kaudella hyvät mahdollisuudet - nyt nähdyillä peleillä - ylittää 100 pisteen raja ja ottaa playoffeihin kotietu ensimmäisen kerran sitten kauden 1992-1993. Tämä olisi historiallisesti melko huono enne ( playoff menestys ei ollut tuolla kaudella parasta mahdollista ), mutta toisaalta positiivinen enne on jo ilmassa kun katsoo New York Rangersin penkin taakse ja muistelee, mitä tapahtui kaudella 1993-1994 Edmontonissa ja mitä tapahtui samalla kaudella Vancouverissa...