Mainos

Calgary Flames 2024–2025 – löytyykö malttia?

  • 17 914
  • 61

Jacob Markströmin joukkue NHL-kauden 2024–2025 alkaessa?

  • Calgary Flames

    Ääniä: 3 13,0%
  • New Jersey Devils

    Ääniä: 12 52,2%
  • Toronto Maple Leafs

    Ääniä: 3 13,0%
  • Los Angeles Kings

    Ääniä: 1 4,3%
  • Detroit Red Wings

    Ääniä: 1 4,3%
  • Colorado Avalanche

    Ääniä: 1 4,3%
  • Carolina Hurricanes

    Ääniä: 2 8,7%
  • Joku muu, mikä?

    Ääniä: 0 0,0%

  • Äänestäjiä
    23
  • Poll closed .

FutureHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS - Connorit Bedard & McDavid
Minusta paidat pitäisi jäädyttää kaukaloansioiden perusteella. Ei Johnny Hockey NHL-historiasta poistu koskaan, vaikka paitaa ei nostettaisikaan kattoon.
Niin no on Johnny Hockey kuitenkin Flamesin historian viidenneksi tehokkain pelaaja tehopisteissä, kahdeksanneksi tehokkain maaleissa, viidenneksi tehokkain syötöissä. Eikä kuitenkaan puhuta ihan untuvikko-organisaatiosta vaan 40 vuotta vanhasta seurasta. Kyllä siinä mielestäni on jo ihan aiheellista tragedia huomioonottaen harkita sitä numeron hilaamista kattoon.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Aika moneen ketjuun varmaan menisi, mutta kirjoitetaan nyt tänne.

Gaudreaun veljesten tragedisesta kuolemasta on jo useampi päivä ohi vierähtänyt, mutta karmeat ovat edelleen fiilikset tästä. Henk.koht. pystyn muistamaan Johnny Hockeyn seuraamisen alkaneen vuoden 2011 varaustilaisuudesta. Siis miksi tuon kokoiseen kaveriin, jonkalaisia ei NHL:ssä oikeastaan juuri ollut, poltettiin varausvuoro? Jo ensimmäinen kausi varauksen jälkeen meni tilastojen valossa oikein mallikkaasti Boston Collegessa. Kausi 2012-13 oli sitten se kausi, kun Gaudreaun osalta usko NHL-urasta alkoi realisoitua, nähtyäni hänet U20-kisoissa. Gaudreau oli jenkkien kenttäpelaajiston ykköstähti sekä tehokkain pelaaja, ja tämä siivitti USA:n aina mestaruuteen asti. Muistikuvat noin 12 vuoden takaa ovat jo aika hyvin hämärtyneet, mutta se turnaus antoi hyvää esimakua siitä, miten älykäs, taitava ja tehokas Johnny tulisi olemaan.

Tuon kauden jälkeen Gaudreau jäi vielä vuodeksi Bostoniin, päästäkseen pelaamaan edes yhden kokonaisen kauden veljensä Matthew'n kanssa. Kausi huipentui NHL-debyyttiin Canucksia vastaan, jossa Johnny Hockey pääsi heti uransa avausmaalin makuun. Tästä käynnistyi pitkä ja hieno NHL-jakso (jonka seassa pari maajoukkueturnausta, muun muassa upea World Cup), ja kuten tilastoja skouttaamalla jokainen voi nähdä, Johnnylla ei ollut minkäänlaisia käynnistymisvaikeuksia tai isompia suvantovaiheita uransa alkuvaiheilla. Johnny Hockeyn NHL-uran osalta se huikein jakso oli tietenkin kausi 21-22, jolloin Gaudreaun ketju Tkachukin sekä Lindholmin kera dominoi NHL:n runkosarjaa. Ja ikimuistoisin hetki on tietenkin samaisen kauden ensimmäisen playoff-kierroksen ratkaisumaali Game Sevenin jatkoajalla Starsia vastaan. Vaikka mm. Tkachuk oli jo tuolloin ihan helvetinmoinen pelaaja, niin tuolla kaudella se oli Johnny, joka oli Flamesin MVP sekä runkosarjassa, että playoffeissa.



Henkilökohtaisesti itselleni ehkä se kaikkein lämpimin muisto on kuitenkin Johnnyn ensimmäiseltä kokonaiselta NHL-kaudelta 14-15. Flamesin rosterilla ei pitänyt olla mitään asiaa playoffeihin, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se taisi olla nimenomaan Johnnyn ansiota, että se onnistui, ja että tuosta miehen debyyttikaudesta tuli Flamesin faneille ikimuistoisin sitten kannujahdin -04. Runkosarjan vahvin muistijälki löytyy 9.4.2015 pelatusta matsista Flames-Kings, jossa Calgary onnistui varmistamaan voitolla paikan playoffeihin 3-1 -voitolla, Gaudreaun napatessa 1+1 tehot. Tuon kauden tehovitja Gaudreau-Monahan-Hudler oli niin pirun sympaattinen, ja jo siinä kohtaa tarpomispainoitteiseen menneisyyteen tottuneet Flames-fanit saivat jälleen uskoa paremmasta. NHL:ää oli niin hauska katsoa.



14-15 -kausi huipentui lopulta aina playoffien toiselle kierrokselle, kun Daavid-Goljat -asetelmasta käyntiin potkaistu playoff-sarja kokenutta Canucksia vastaan kääntyi lopulta Flamesille 4-2 -voitoin. Flames pystyi ryöstämään itselleen kotiedun, ja sen game 6:n muistan varmaan tänä päivänäkin kaikista Flames-matseista ehkä parhaiten.



Se, miten monella tapaa tämä vetää niin hiljaiseksi, tekee tapahtuneesta entistä riipaisevampaa. Olen tässä miettinyt, että miten käytännössä itselle täysin tuntemattoman ihmisen kuolema koskettaa niin lujaa, kuin Johnny Hockeyn poismeno on tehnyt. Mutta onhan se nyt toisaalta täysin selvä juttu. Lähes 650 kertaa olen katsonut, kun Gaudreau vetää liekkipaidan ylleen, ja tekee taikuuksiaan kaukalossa. Edellä kuvaillut esimerkit ovat vain jäävuoren huippu niistä ilonsekaisista tunteista, mitä tämä pieni suuri mies on jäällä Calgarylle antanut. Ja kun mietitään vielä sitä, millainen perheen mies, ja sympaattinen persoona Johnny oli, ja miten hän osoitti, että noin pieni pelaaja pystyy tuollaiseen dominointiin NHL-kaukalossa, niin se vain lisää tuskaa, kun miettii koko tragediaa. Johnnylle perhe oli aina ykkösasia, ja jotain siitä varmaan kertoo myös se, että hänen vanhempansa naamat ovat vuosien saatossa tulleet enemmän kuin tutuksi - monenko pelaajan kohdalla voi sanoa samaa? Tuohon vielä päälle kaikki muu (tapa, jolla Johnny veljensä kanssa joutui täältä lähtemään + perhe oli valmistautumassa häihin + Monahan, Gaudreaun paras kaveri halusi Columbukseen pelaamaan jälleen Johnnyn kanssa), niin en voisi juuri kamalampaa skenaariota kuvitella, ja se riipaisee syvältä.

Loppuun vielä Barn Burnerin vajaan tunnin mittainen klippi, jonka uskon monien muistokirjoitusten sekä muiden klippien tavoin kolahtavan aika lujaa moneen:

 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Camp edennyt muutaman päivän verran, ja sitä ennen ehdittiin myös prospektiosaston muutamat harjoituspelit pelattua. Jos nyt noita junnujen reenipelejä kommentoi, niin raporttien perusteella Brzustewicz on tainnut olla Flames-pakiston parhaimmistoa. Parekh pelasi erittäin rohkeata peliä, mikä nyt ei yllätyksenä tullut. Pari kertaa sieltä tuli myös aika pahoja menetyksiä, mutta toisaalta väläytteli myös niitä taitoja, jonka ansiosta Flames hänet ensimmäisenä kesällä varasi. Parekhin osalta siis selvä homma, että oman pään pelaamista ja fysiikkaa pitää parantaa, ja siihen onkin nyt hyvin aikaa. Tiedä sitten, miten hyvää yksi kausi lisää OHL:ssä tekee, kun oli jo viime kaudella niin dominoiva, ja Memorial Cupia myöten se polku on jo läpi pelattu. AHL ja miesten pelit olisi ehkä ihan kiva reitti, mutta se ei ole mahdollinen, ja toisaalta saa sitten pelata niin paljon kuin haluaa Saginaw'ssa tulevan kauden. Vanhemmat pelaajat ovat jo valmiimpia, ja esim. tässä junnuleirissä mm. Sam Morton esiintyi edukseen. Myös Strömgren siitä porukasta lienee pelaaja, jolla voi joku sauma olla murtautua NHL:ään ensi kaudella.

Training Campilla on nyt kolme porukkaa, joista kaksi porukkaa koostuu NHL-pelaajista sekä kovimmista haastajista, ja tuo kolmas porukka on sitten varmastikin sellainen, josta ensimmäiset pudotukset tulevat. Campilla kehissä olleiden rosterien perusteella tällä hetkellä näyttää siltä, että suurin piirtein tällaisella koostumuksella lähestytään NHL-kauden alkua:

Sharangovich - Kadri - Kuzmenko
Zary - Backlund - Coleman
Huberdeau - Pospisil - Mantha
Lomberg - Rooney - Duehr

Weegar - Miromanov
Hanley - Barrie
Bean - Andersson
Poirier - Pachal

Wolf
Vladar

Tuossa huomion arvoista on, että Kevin Bahl on ollut vielä sivussa alavartaloloukin takia, mutta paluu on lähellä, ja hän on tietenkin yksi pelaavista vakiopakeista, kun se tarunhohtoinen pyörähtää taas käyntiin. Voisi kuvitella, että mikäli Barrie saa sopimuksen, niin tuohon Hanleyn tilalle roolitustenkin puolesta olisi otollisin paikka Bahlille. Pachal sitten mielestäni lähempänä kuin esim. Hanley, jos miettii depth chartin näkökulmasta. Taustalla sitten vielä noiden nimien ulkopuolelta mm. Solovyov, joka teki hiljakkoin 2v jatkon (josta jälkimmäinen vuosi on yksisuuntaisella kupongilla).

Hyökkäysosaston osalta Rooney ja Duehr ovat tuosta tusinasta ensimmäisenä liipaisimella, ja Pelletier/Coronato/Hunt ensimmäiset haastajat. Suht liki nuo heinäkuun aikana tekemäni kaavailut rosterista osuivat kohdalleen. Tässä kohtaa näyttää nyt siltä, että kolmikosta Sharangovich - Pospisil - Zary se on Pospisil, joka istutetaan alkuun keskelle, ja Zary-Sharangovich sitten laidoilla.

Loput näiden kahden pääleirin rosterit ovat tässä kohtaa seuraavassa muodossa:

Hunt - Schwindt - Coronato
Honzek - Bishop - Klapka
Pelletier - Kirkland - Frk
Strömgren - Morton - Gridin
Ciona, Basha

Tinordi - Brzustewicz
Solovyov - Parekh
Grushnikov - Kuznetsov
Jurmo - Aspirot

Cooley
Ignatjew
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Olipas mukavan tehokas harkkakauden avaus, kun Krakenin vieraana 1-6 -murskavoitto. Varsin AHL-/junnupainotteisilla molemmat menivät (Krakenilla oli muutama NHL-veteraani enemmän), joten pääosa mielenkiinnosta oli seurata lupausten sekä NHL-paikkaa jahtaavien suorittamista. Rosteri oli seuraavassa muodossa:

Pelletier - Rooney - Hunt
Coronato - Schwindt - Frk
Honzek - Bishop - Klapka
Strömgren - Morton - Gridin

Bean - Pachal
Grushnikov - Parekh
Poirier - Brzustewicz

Wolf
Murphy

- Coronato iski tehot 1+2, ja sai täten loistavan startin viimeisten NHL-paikkojen metsästyksen suhteen. Varsinkin tuo syöttö Poirier'n 0-4 -maaliin oli tyylikäs vastustajan puolustuksen halkonut rystylätty:



- Brzustewicz 0+2, ja keräsi pakkipäästä kovimmat kehut muutenkin, ollen eri raporttien perusteella prospektiosaston ykkösnimi tässä pelissä.
- Muista pakeista ainakin Pachal keräsi paljolti kehuja jämäkkyydestään ja suoritusvarmuudestaan puolustuspään tehtävissä.
- Klapka 2+0, pitkälti oltuaan maalinedustalla oikeissa paikoissa. 0-3 -maali etenkin oli kaunis tic-tac-toe, kun Honzek ja Bishop alustivat Klapkalle takatolpalle tyhjän maalin. Toinen maali starttasi omista, kun Klapka itse otti ulottuvuudellaan Berkly Cattonilta kiekon pois läpiajosta, ja lopulta Klapka itse oli viimeistelemässä onnistuneen käännön.
- Wolf otti 33/34 vetoa kiinni, ja oli pelin jälkeen tyytyväinen. Antoi myös kehut joukkueelle edessä, joka teki hänen iltapuhteestaan helpomman.
- Flamesin tämän kesän ykkösvaraukset Parekh & Gridin pääsivät myös debytoimaan. Parekh väläytteli laukaustaan kertaalleen ampumalla tolppaan. Omissa pelasi myös virheettömämmän pelin kuin pariin otteeseen junnuleirillä.
- Viime vuoden ykkösvaraus Samuel Honzek esiintyi myös edukseen, ja merkkautti tehot 0+2. Toivottavasti tuleva kausi on ehjempi, ja kääntää taas kehityksensä oikeaan suuntaan. Treenasi kesällä paljon Martin Pospisilin kanssa, joten siitä se ei varmaan ainakaan ole jäänyt kiinni.
- Artem Grushnikov pelasi ihailtavan fyysisesti ollen Pachalin ohella tässä kategoriassa Flamesin kärkeä. Jakoi painavia taklauksia, ja kaikin puolin solidi matsi Tanev-treidissä Flamesiin siirtyneeltä venäläispakilta. Krakenin Tucker Robertson taklasi hieman polvella William Strömgreniä, johon Grushnikov vastasi välittömästi nyrkkihippasilla. Strömgrenille ei onneksi sen pahempaa, ja pystyi pelaamaan loppuun.
- Jake Beanilta myös raporttien perusteella onnistunut sisääntulo Calgaryyn, samoin viime kaudella pahan loukin kärsineeltä Poirier'lta.

Kauhean paljoa onnistuneempaa starttia ei olisi voinut toivoa, ja nyt hätäisimmät voisivat sovitella pelaavaan NHL-rosteriin aika montaakin herraa, mutta pidetään jalat maassa, ja annetaan campin edetä omalla painollaan, koska tällaista tulitusta se ei tule loppuun saakka olemaan.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Kauhean paljoa onnistuneempaa starttia ei olisi voinut toivoa, ja nyt hätäisimmät voisivat sovitella pelaavaan NHL-rosteriin aika montaakin herraa, mutta pidetään jalat maassa, ja annetaan campin edetä omalla painollaan, koska tällaista tulitusta se ei tule loppuun saakka olemaan.
Noniin, tulitus jatkui vielä. Battle of Albertan splittipeleistä 6-1 -ja 3-6 -voitot plakkariin.

- Jos oli Wolf eilen vakuuttava, niin Vladar ja Cooley vastasivat huutoon. Vladar pelasi kaksi erää kotipelissä, 18 torjuntaa ja yksi päästetty. Suomalaisveska Ignatjew piti kolmannessa erässä nollat, ja sai jatkoa junnucampin hyville otteille. Roolina lienee lopulta AHL-puolella kakkosvahdin rooli, ellei sitten Vladar/Cooley lähde johonkin. Cooley oli kovemmassa paikassa Edmontonissa Oilersin tähtiosastoa vastaan, ja torjui 44/47 kutia vakuuttaen debyytissään. Edmontonissa pelatun matsin highlightsit alla, ja Cooleyn kolme ryöstökoppia löytyy aikaleimoista 0:52, 9:01 ja 9:14, huhhuh!



- Kotimatsin highlights-pätkä tästä (poimintoina mm. Zaryn kaksi maalia 1:43-2:20 sekä Sharkyn av-ruoska 3:30->.:



- Edmontonissa pelatun matsin parasta antia oli Huberdeau - Pospisil - Manthan toimiminen, josta miellyttävimpänä esimerkkinä tuo Manthan 0-2 -maali (eka highlights-pätkä, aikaleima 1:05-1:22), jossa pelasi hienosti yhteen Hubin kanssa. Myös tuossa pelin avausmaalissa Kuznetsov pääsi iskemään läheltä Manthan ja Huberdeaun hyvästä rakentelusta. Huberdeaulle 0+3, Manthalle 1+1 ja Pospisil täydensi yhdellä syötöllään.
- Coronato jatkoi myös loistavaa kauden aloitusta, iskien kahdesti, ja täten herra on painanut 2+3 tehot kahteen ekaan harkkamatsiin.
- Honzek pelasi Coronaton ja Kirklandin kanssa, ja miesmäiset otteet pelissä lämmittivät jälleen mieltä. Ei säihky tai loista ensimmäisenä silmään, mutta tekee koko ajan pieniä asioita oikein.

Kaiken kaikkiaan siis jälleen aika paljon posia, kun kolme matsia on pelattu. Jos nyt vaikka miettii Coronaton tilannetta, niin mihinköhän hän murtautuu, jos tuo tahti jatkuu? Sekä Zary - Backlund - Coleman, Sharangovich - Kadri - Kuzmenko, että Huberdeau - Pospisil - Mantha aloittivat vahvasti. Ei se tietenkään samanlaista tulitusta tule koko aikaa olemaan, ja loukkaantumisiakin varmasti saadaan, mutta tässä kohtaa ajateltuna puhutaan jonkinasteisesta positiivisesta ongelmasta. Hyökkäysosasto ei mielestäni muutenkaan ole Flamesilla läheskään NHL:n heikointa osastoa, enemmänkin ne kysymysmerkit piilevät omassa päässä sekä maalilla, vaikka sinnekin voi pääosin puhtaita papereita tässä vaiheessa jakaa. Ja täytyy toki joukkueen nykytilan tuntien toivoa, etteivät nyt ainakaan liian hyvin pelaisi, koska omalla varausvuorolla olisi ihan kiva päästä TOP10:sta varaamaan sen sijaan, että ollaan bubble-joukkue, ja käteen jää Panthersin joku 25-32 -sijan pick.
- Edellä mainittujen lisäksi näistä AHL:ään kaavailluista nimistä "Crushnikov" esiintyi jälleen edukseen, ja oman pään pelaamisessa on paljon samaa aihiota, kuin mitä Chris Tanevilla oli (jonka kauppaamisen yhteydessä venäläispakki Calgaryyn saatiin), ehkä pienellä robinregehrmäisyydellä höystettynä. Tällä hetkellä tuolla AHL:n puolella on useampi lupaava oman pään luuta, josta voisi kuvitella vähintään 1-2 nimen putkahtavan lähivuosina NHL-tason työjuhdaksi (Grushnikovin ohella tietenkin Solovyov tässä kategoriassa lähimpänä).

Seuraava harkkapeli Canucksia vastaan, ja katsotaan, saadaanko siinä kohtaa jo jalat takaisin maanpinnalle.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Seuraava stoppi Vancouverissa, ja tällä kertaa varsin nuorella nipulla askiin:

Zary - Pospisil - Coronato
Pelletiér - Morton - Duehr
Hunt - Schwindt - Basha
Honzek - Kirkland - Gridin

Bean - Barrie
Tinordi - Poirier
Solovyov - Parekh

Wolf
Cooley

Oliskohan molemmille veskoille luvassa hommia? Erityistarkkailuun Coronato, Pelletiér, Honzek, Poirier ja Parekh + veskariosasto. Canucksilla näytti selkeistä NHL-sonneista olevan Pettersson, DeBrusk, Sprong, Hughes ja Soucy pelillä.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
4/4 oli lähellä, mutta Sprong vei Tinordia, ja Canucks nousi lopussa tasoihin. Jatkoajalla DeBruskin maali sinetöi Flamesin pre seasonin ekan tappion.

- Wolf pelasi maalilla kaksi erää, Cooley yhden + jatkoajan. Highlightsien perusteella (siinä oli pelkät maalit) ei vieläkään Flames-kassariosastolla mitään valitettavaa, ja ilmeisesti siellä oli molemmilla myös tukku hyviä koppeja. Ei kauhean helppo kuitenkaan syvällisemmin kommentoida, kun ei edes torjuntoja ole tuosta pelistä tilastoitu (tai sitten en löytänyt).
- Bean avasi Flamesin maalihanat laadukkalla, joskin torjuttavalla laukauksella Pateran vartioiman maalin takakulmaan. Otti ilmeisesti pelin tiimellyksessä jotain iskua, koska ei pelannut täysiä minuutteja enää kolmannessa erässä.
- Slovakkiconnection toimi toisessa maalissa, kun Pospisil löysi Honzekin maalin edestä, ja slovakkinuorukainen teki kolmanteen peliinsä jo kuudennen tehopisteen. Raporttien perusteella jatkoi myös muutenkin miehekkäitä otteitaan, joten tämä on campin poseista yksi isoimpia, sen vaikeamman viime kauden jälkeen.
- Tämän kesän kakkoskierroksen varaus Basha tarjosi Flamesin kolmanteen maaliin loistosyötön Huntille, joka polkaisi läpi ja vei Flamesin johtoon, joka kesti lähes loppuun saakka.
- Raportteja nopeasti lueskeltuna maalivahdeille annettiin posia, pakkipäästä Tinordille ja Poirier'lle negaa. Muista pakeista Barrie vetänyt ilmeisesti myös solidin iltapuhteen. Pelletiér pelasi myös kaiketi ihan hyvän matsin, vaikka onkin toistaiseksi campilla kiikareilla. Coronaton tehoiluille tuli loppu, mutta ilmeisesti "work ethic" sai jälleen kiitosta.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Ensi yönä jatkuu Canucksia vastaan, tällä kertaa kotona. Pelaajalista ensi yön matsiin:

Backlund
Coleman
Coronato
Frk
Honzek
Huberdeau
Klapka
Lomberg
Mantha
Pelletier
Rooney
Sharangovich
Zary

Andersson
Barrie
Grushnikov
Hanley
Kuznetsov
Miromanov
Pachal
Weegar

Vladar
Cooley

Tuossa listauksessa nyt pari pakkia ja yksi hyökkääjä liikaa. Bahl ei vieläkään siis peleillä, mutta on jo päässyt mukaan. Brzustewicz on myös ollut nyt pari peliä sivussa (häneltä näkisi mielellään lisää, kun on ollut niin hyvä). Vladar ainakin aloittaa maalilla.

Parekh lähetettiin takaisin OHL:ään. Tervepäinen nuori mies ainakin on (alla hänen kommenttinsa tuon jäljiltä):
"When you play against such high calibre players and practice with pros, you see their habits and what they do daily ... you kind of understand how good these players are and how far away you are. I think I have a long way to go and I’m excited"

Tällä hetkellä campilla on vielä 26 hyökkääjää, 16 pakkia ja 4 maalivahtia.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Sanokaapas Flames tietäjät, onko Wolf kauteen lähdettäessä se ykkösmaalivahti?
Onhan se tällä hetkellä, mutta kolmen kauppa, joten ei voi missään nimessä kirkossa kuuluttaa. Toki Wolf on potentiaalinsa ansiosta se tulevaisuuden palanen maalissa, joten siitä voipi saada myös etua (ja pelannut jo käytännössä AHL:n läpi). Vladarilla toki on 1-suuntainen pahvi vs. Wolf & Cooley, mutta ilman selvää tasonnostoa tuskin varaavat Vladariin tulevaisuuden kannalta samalla tavalla mitä Wolfiin. Campilla jokainen on pelannut tähän asti hyvin.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
4-2 -voitto irtosi lopulta. Vladar pelasi maalilla kaksi erää ja Cooley yhden. Vladarille meni Canucksin maalit, mutta vieläkään ei päästettyjä maaleja mennyt Flames-veskareille helpolla. Ensimmäinen Vladarin taakse uponnut osuma oli todella onnekas, kun Lekkerimäen laukaus nousi blokista korkealle, ja tippui sopivasti Vladarin taakse maaliin. Jälkimmäinen osuma tuli Canucksin yv-hyökkäyksestä. Puhtaat paperit siis jälleen tolppien väliin, ja aika monta yv-hyökkäystäkin kassarit pysäyttivät.

Pelin parasta antia oli alaketjuosaston Lomberg - Rooney - Klapka, joista "Lomberghini" ja Klapka pääsivät maalin makuun. Coleman ohjasi yhden lähietäisyydeltä, ja Pachalin tarkka laukaus maskin läpi oli pelin ensimmäinen Flames-maali. Klapkalta, kuten myös Honzekilta taas hyviä näyttöjä tiskiin, joten jokaisella pelipaikalla on edelleen viimeisistä NHL-paikoista hyvä kisa käynnissä.




Etenkin puolustuspäässä on todella paljon nimilistaa jäljellä, joista se pelaava kuusikko + seiskapakki pitäisi kaivaa. Weegar-Miromanov-Andersson-Bahl-Pachal -viisikon näen varsin todennäköisenä kauden avausrosteriin. Sitten katsotaan, että signataanko Barrie, vai kuka tuohon jonon jatkoksi pääsee peleille. Sanoisin, että tuon linkin nimilistasta Brzustewicz-Hanley-Solovyov-Tinordi menee ainakin alas (tai joku Hanley voi nyt poppareillakin olla, mutta en näe häntä tai esim. Tinordia muussa roolissa kuin 7.pakki/AHL). Bean lienee lähimpänä, ja campin perusteella Grushnikov haastanee myös ihan hyvin.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Krakenia vastaan jatkuu ensi yönä kotipelillä. Flamesin kokoonpano:

Honzek - Kadri - Kuzmenko
Pelletiér - Backlund - Coleman
Huberdeau - Sharangovich - Coronato
Lomberg - Morton - Klapka

Weegar - Miromanov
Solovyov - Andersson
Barrie - Pachal

Vladar
Cooley

YV1
Huberdeau - Kadri - Kuzmenko
Weegar - Sharangovich

YV2
Coronato - Backlund - Coleman
Andersson - Barrie

Mielenkiintoinen nippu, jossa hyvät näyttöpaikat tarjolla Honzekille, Pelletiér'lle ja Coronatolle, ja toki myös Klapkan tekeminen nelosessa kiinnostaa. Vladar-Cooley -akseli myös jälleen maalissa. Wolfia ei ole peluutettu pitkään, ja tämä kielii mielestäni siitä, että Wolfia pidetään tässä kohtaa aloittavana veskarina, siinä missä Vladar ja Cooley saavat lisänäyttöjä sen suhteen, kumpi on Wolfin aisapari kauden startatessa.

E: Vladar pelaa koko matsin.
 
Viimeksi muokattu:

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Tämä viimeöinen Kraken-matsi oli ensimmäinen, joka tuli tallenteelta katseltua kokonaisuudessaan. Flames oli lopulta 4-3 vahvempi jatkoajan jälkeen, ja täten treenikauden saldo peräti 5-0-1.

Suurennuslasin alla oli etenkin edellisessä viestissä mainitsemani kaverit. Maalivahtipelaamisesta ei löytynyt vieläkään moitittavaa, joten todella hyvin on kolmikon Wolf-Vladar-Cooley osallistunut tähän kisaan. Vladar pelasi koko matsin, ja maaleille ei oikein mitään tsekkiveska voinut. Vastaavasti muutama ihan hyvä torjunta, ja tämän myötä yksi ehjä esitys lisää hänen vyölleen.

Pelletiér-Honzek-Coronato-Klapka -nelikosta parhaat näytöt tuli Honzekilta. 19-vuotiaan slovakin camp varausvuoden jälkeisten loukkiongelmien ym. jälkeen ovat kyllä ehdottomasti isointa posia Flamesin osalta. Pelaa ikäisekseen todella kypsää peliä, ja pääsi mm. urakoimaan alivoimalla. Sieltä se yön hienoin suorituskin tuli, kun tekaisi alivoimalla nätin maalin, vieden Dunnia ja Daccordia:




Tuon yksilösuorituksen jälkeen Honzek on netonnut tehot 2+5=7 viidestä pelistä, ja hän on myös koko NHL:n harkkakauden pistepörssin ykkösenä. Mielenkiintoista on nähdä, että pääseekö debytoimaan heti ylhäällä. Oikea ratkaisu hänen kohdalla lienee edelleen isot minuutit ja vastuu AHL:n puolelta rikkonaisen viime kauden jälkeen, mutta on tähän asti kyllä ylittänyt odotukset, ja osoittanut, miksi varattiin ykköskierroksella.

Pelletiér pelaa kiekottomana mielestäni koko ajan hyvää peliä, ja takakarvauksissa etenkin on todella hyvä. Tehot ovat kuitenkin jääneet piippuun, ja paikkoja ei ole kovinkaan montaa NHL:stä otettavana. Jos passitetaan alas, niin samalla se tarkoittaa waivereita, joten tuota on syytä seurailla. Ei ole mielestäni ollut NHL-paikan arvoinen tähän asti. Coronato on ollut myös vähän näkymättömämpi campin alun jälkeen, joten lisänäyttöjä vielä sieltä suunnalta tarvitaan. Klapka on mielestäni ihan hyvä vaihtoehto nelosen rooliin, johon sopii edellä mainittua kolmikkoa paremmin, mutta helpolla sekään paikka ei tule.

Muista nimistä Backlund otti osumaa, eikä pelannut kolmannessa erässä. Mitään tarkempaa päivitystä hänen suhteen ei vielä saatu. Huberdeau näytti samalta kuin kahdella viime kaudella, ja paljon pitäisi tapahtua, että se homma lähtisi uuteen nousuun. Kiekollisesti taitavin ja laadukkain yksilö tällä hetkellä on Kuzmenko, jonka tekemisen kautta tuo voittomaalikin lopulta syntyi. Veteraanien otteista ei nyt varmaan liikaa voi johtopäätöksiä vetää yksittäisen harjoituspelin kautta, tosin Barrien kohdalla eri tilanne, koska jahtaa NHL-sopimusta. Voi olla, että sellaisen hän myös saa, mutta en näe Flamesin alakertaan hänelle tarvetta. Periaatteessa 1v diili ja treidi johonkin loppukierrosten varausvuoroon TDL:n aikaan voisi onnistua, mutta toisaalta veisi muilta potentiaalisilta pakeilta pelipaikan. Pachalin waiver-poiminta keväältä vaikuttaa kyllä hyvältä, koska nähdäkseni kuuluu heittämällä Flamesin tämän hetken TOP6-pakistoon yhdessä Weegarin, Anderssonin, Bahlin sekä Miromanovin kanssa, ja kuudentena sitten se Bean lienee lähimpänä.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Harjoitusottelukausi päättyi kahteen Jets-kohtaamiseen, joista tuli 5-2 -ja 2-3 -tappiot. Tuo isomaalisempi tappio tuli Winnipegissä, ja siellä Jetsillä oli aika lailla parhaat, siinä missä Flamesilta puuttui suurin osa NHL-rosterista. Wolf pelasi sen matsin maalilla, ja jäi kyllä aika ajoin aika yksin, ja siitä tuli ansaitustikin selkään. Wolf olisi ehkä yhden tai kaksi voinut enemmän ottaa (näissä pitkälti oli taas kyse siitä, että tarpeeksi läheltä kun vihu pääsi koittamaan, niin osittain varmaan koonkin takia siinä oli Wolfilla tekemistä).

Viime yön kotipeli oli Flamesilta todella hyvä (jalkeilla olikin miltei täysi kokoonpano), vaikka Jets voittikin. Hellebuyck oli jälleen ilmiömäinen, eikä hänen taakseen kiekkoja mennyt kuin ohjureilla. Tämän lisäksi siellä taisi ainakin pari tolppaa/rimaa olla. Vladar pelasi tämän matsin, ja parempana päivänä olisi varmaan ainakin tuon Millerin kudin ottanut. Jos näihin Jets-peleihin asti kaikki veskarit suorittivat täysin moitteetta, niin näissä matseissa sanoisin silmätestin perusteella, että sekä Wolf että Vladar suorittivat hiukan odottaman alle.

Nyt, kun mennään kohti ensimmäistä varsinaista NHL-peliä Vancouveriin, niin tilanne on jo aika hyvin selkiytynyt roolien sekä ketjujen osalta. Barrie kiinnitettiin, vaikken itse ehkä tarvetta nähnyt, joten toivottavasti sitten TDL:n aikaan hänestä saadaan jotain hyvää sisälle. Ylivoiman odotan tulevalla kaudella olevan viime kautta parempaa, sillä vaikka pajatsoa tyhjennettiin Lindholmin, Mangiapanen, Hanifinin, Tanevin, Zadorovin sekä Markströmin muodossa, niin tulevalle kaudelle näen itse, että yv:n osalta Flames saa jalkeille paremmat viisikot. Kuzmenko on tässä yksi isona tekijänä, ja hänen juonikkuus ja laatu ykkösylivoimalla Lindholmin tilalla on mielestäni upgrade. Lisäksi toiseen ylivoimaan on tarjolle viime kauteen nähden mm. Barrie ja Mantha, joista Mantha tuo laukaisu-uhkaa sinne, ja Barrie on mielestäni parempi yv-pakki kuin Andersson. Voi toki olla, että kakkos-yv:tä pelataan kahdella puolustajalla. Tällä hetkellä Flamesilla on jopa neljä rightin sellaista pakkia, joista voi ylivoimavastuuseen olla, koska myös Miromanovilla on siihen saumoja.

Jos yv:n osalta odotan parannusta, niin alivoimalle odotan vastaavasti droppia. Erityisesti Lindholmin sekä Tanevin, mutta myös Hanifinin ulostukset vaikuttavat tähän aika paljon, koska etenkin kaksi ensimmäisenä mainittua ovat alivoimapelaamisessa ihan sarjan eliittiä. Pistetään nyt vielä tähän ylös viime kauden yv -ja av-prosentit: YV 17,9%, sija 26. ja AV 80,8%, sija 9.

Viime yön pelin osalta oli ihan tervetullutta, että maalinteon kanssa ajoittain tuskastelevat Huberdeau sekä Backlund saivat maalitilin auki. Huberdeau-Pospisil-Mantha pelasi muutenkin hyvän ottelun, ja tuon ketjun pärjääminen perustuu aika paljon siihen, millainen päivä laitureilla on. Huberdeaun peliotteet ailahtelivat todella paljon harjoituskaudella - välillä pelasi jopa loistavasti, mutta välillä oli ihan pihalla. Eiköhän tuo vitja ole siis sellainen, jonka esitykset vaihtelevat aika paljon tulevalla kaudella. Sharangovich-Kadri-Kuzmenko, Zary-Backlund-Coleman sekä Lomberg-Rooney-Klapka lienevät sen suhteen vähän ennustettavampia, ettei taso niin paljon heilu. Toki tässä kohtaa on myös sanottava, etten löytänyt viime yön esityksenkään osalta Honzekin kohdalla mitään valitettavaa, ja toivon kyllä, että pääsee tässä heti alkukaudesta myös debytoimaan, koska veti niin hienon campin. Edellä kuvatut ketjut ovat kuitenkin tässä kohtaa ne todennäköisimmät aloitusvitjat, kun Vancouverissa kiekko putoaa jäähän.

Pakiston osalta Weegar-Miromanov sekä Bahl-Andersson lienevät aika selkeät parit. Kolmospari on sitten joko Barrie-Pachal, Bean-Pachal tai Bean-Barrie, joista viimeisenä mainittua pidän epätodennäköisimpänä. Saattaapi olla, että valtaosa alkukauden matseista ilman loukkeja vedetään viidellä rightin ja yhdellä leftin pakilla. Aloittava maalivahti Vancouveriin on vielä arvoitus, ja Vladarin huippupeli viime yöltä olisi varmaan keikauttanut arviota vielä hankalammaksi, mutta nyt kun sellaista ei nähty, niin eiköhän Wolf ole edelleen se lähtökohtainen ykkösmaalivahti NHL-kauteen. Cooley ei lopulta saanut viimeisissä harjoituspeleissä yhtä paljoa näyttöpaikkoja, mutta pelasi joka kerta todella hyvin, kun saumansa sai, joten mielenkiinnolla pitää tuotakin tilannetta seurata.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Se olikin sitten pelin alun osalta surullinen kauden avaus, eikä eniten tuon 4-1 -tilanteen myötä. Rooney tippui kamalan näköisessä tilanteessa, joka oli jonkinlainen kulminaatiopistekin ottelun alun suhteen, kun tuon tilanteen seurauksena tulleesta ylivoimasta Canucks teki ottelun avausmaalin. Oikeastaan myös koko loppuerän Flames keskittyi enemmän Milleriin kuin itse peliin. Lopulta kun saivat sen tappelumatsin Manthan ja Millerin välille, niin päästiin siitäkin sitten yli. Hetken aikaa luulin myös, että avausvaihdoissa hyvin pelin sisään tullut Honzek tippui, koska oli ekan lopussa/toisen alussa jonkin aikaa sivussa, mutta siellä ei onneksi mitään vakavaa ollut. Honzekilta mielestäni ihan hyvä debyytti, vaikkei sen ihan pelin alun jälkeen kauhean näkyvä ollutkaan. Rooneyn loukin myötä Flames pelasi loppupelin kolmella sentterillä, ja pahimmillaan siellä oli pitkän aikaa vain yhdeksän hyökkääjää kehissä, kun Mantha istui tappeluvitosta, ja Rooney sekä Honzek olivat myös ulkona. Tuon pahimman suman aikaan mm. Huberdeauta peluutettiin alivoimalla.

Sitä en olisi uskonut, että kauden avausmaali syntyy alivoimalla Manthan toimesta, mutta näin siinä sitten kävi. Manthan pelin alku meni ihan muuhun kuin itse peliin keskittymiseen, mutta tuon typerän kaksiminuuttisen jälkeen pelasi kyllä hyvin. Maalissa näytti yllättävän nopealta siihen nähden, mitä itse oletin, kun pyyhälsi Hughesin ohi maalintekoon, ja sai vielä ykkössyötön päälle Flamesin kolmanteen maaliin. Ajattelin, että peli on ensimmäisen erän jälkeen ohi, kun Flamesin alivoima helisi Canucksin laadukasta ylivoimapeliä vastaan. Vladar pääsi maalipuiden väliin, mutta aika yksin hänet jätettiin tuossa ensimmäisessä erässä. Tuo Canucksin kolmas maali oli aika erikoinen, kun ensimmäinen laukaus kolahti suoraan maskiin, ja Vladarilta lähti kypärä päästä, ja Flames lopetti pelaamisen, siinä missä Canucks jatkoi reboundin ripeästi maaliin.

Jälkimmäiset kaksi erää näyttivät jo jonkinlaiselta, kun Canucksiltakin oli kovin kiima takana 4-1 -johdossa. Zary kilautti kertaalleen tolppaan, ja lopulta Andersson onnistui myös ihan ansaitusti tuon erän pelitilanteisiin nähden kavennuksessa. Toinen erä oli ehdottomasti pelin rauhallisin, ja jossain määrin myös Flamesin erä. Kolmannessa erässä oli sitten taas täysi rokki päällä.

Kolmannen alussa Canucksilla oli vaarallinen maalipaikka, jonka jälkeen Flames onnistui hinaamaan itsensä vain maalin päähän Pospisilin hyvällä laukauksella. Ensimmäisen erän sohvaperunakokemuksen jäljiltä pääsi todella yllättämään, kun peli oli Flamesin kolmannen ylivoiman myötä 4-4, kun Weegar ampui komean rannarin tolpan kautta sisään. Tuomareilta meni myös tuossa ohi aloitustilanteen korkea maila, joka lässähti Kuzmenkon naamaan, joten siitä olisi saatu kiva momentum päälle uuden ylivoiman kautta. Canucks saikin melkein heti tuon maalin jälkeen vaarallisen tontin, mutta Vladarin takana maaliviivalla ollut Pachal blokkasi Höglanderin kudin. Ja ei mennyt kauaa, kun Flames iski jälleen. Pachal laukoi, ja maalinedustalla Flamesilla oli 2vs1, josta Huberdeau kaapi reboundin nuottaan. Canucksin puolella varmasti toivotaan, että Demko tulisi mahdollisimman nopeasti takaisin, sillä uskoisin hänen ottaneen Flamesin viimeöisistä maaleista ainakin 1-2, vaikka toki samaan aikaan voi sanoa, että anteeksiantamatonta on 4-1 -tilanteessa romahtaa tuolla tavalla kotihallissa. Canucks oli varsin pihalla pitkään Flamesin johtomaalin jälkeen ja lopulta viimeisille minuuteille ajauduttiin kotijoukkueen aikalisän kautta 6vs5-peliin. Pian tämän käynnistymisen jälkeen Backlund pääsi kokeilemaan tyhjiin, mutta laukoi Hughesia päin (eikä nähnyt ehkä paremmin vapaana ollutta Colemania), ja tuosta suoraan Canucks ja Hughes käänsi hyökkäyksen, josta Miller latasi tasoituksen. Vikan puolitoistaminuuttisen aikana oli vielä molempiin päihin jonkinlaista tekopaikan tynkää, mutta jatkoajalle lopulta päädyttiin.

Ja ai perkele sentään miten Connor Zary sen paketoikaan!


Isot krediitit myös Pospisilille tuosta maalilleajosta, joka antoi Zarylle tarvittavan tilan tehdä taikansa, ja pistää peli pakettiin!

Hyökkäyskolmikot vaihtelivat myös varsin paljon kiitos tuon kolmen sentterin tilanteen myötä, joten varmasti aika hankala peli oli pelata myös tuolta kantilta katsottuna. Nyt onkin sitten jännä nähdä, millä rosterilla mennään eteenpäin, kun jälleen yksi sentteripeliin kykenevä tippui Sharangovichin jatkoksi. Yhtenä vaihtoehtona olisi istuttaa Zary keskelle vaikkapa Pospisilin tilalle Huberdeaun ja Manthan väliin, Pospisil Lombergin ja Klapkan väliin, ja Coronato Backlundin ja Colemanin rinnalle. Toisaalta Pospisilin ketju oli alun sekoilujen jälkeen ihan Flamesin parhaimmistoa, joten en tiedä, olisiko joku toinen ratkaisu parempi. Toivoisin kuitenkin Coronatoa seuraavana miehenä rosteriin, vaikka tuossa vaihdoksessa av:ta pelaava sentteri vaihtuisi yv-vastuuta himoitsevaan laituriin. Farmin puolelta ensimmäinen sentterioptio voisi olla campin loppupuolelle asti hyvin suorittanut Sam Morton. Kotiavaukseen la-su -yölle uskoisin, että Wolf pääsee debytoimaan. Vladar ei ollut mitenkään huono, muttei mikään superpäiväkään ollut, joten seuraavaksi lienee Wolfin paikka näyttää.

Yksi peli vasta takana, ja jännä nähdä, mihin suuntaan tämä tästä lähtee, kun joukkue näytti heti isosti luonnetta. Isossa kuvassa toki toiveissa on, että rental-kavereilta nähdään hyviä otteita, ja odotellaan TDL:ään mennessä järkevää toimimista paitsi niiden, miksei myös noiden kovimpien assettien osalta. Ja kohti lottery-sijoja, vaikka kovin paljon mukavampaa tietysti olisi voittopelejä, esim. viime yön kaltaisia nousuja katsella.

Mark DePasqualelle (Flamesin ”varusteäijä”) tämä matsi oli uran 2000., joten siinä varsin kova merkkipaalu. Lisäksi ennen pelin alkua kunnioitettiin Gaudreaun veljeksiä, ja jonkinlainen lahjoituskin (olikohan 50 000 $) lähtenyt Canucksilta Gaudreaun perheelle, joten hieno juttu.
 

Danone

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Mark DePasqualelle (Flamesin ”varusteäijä”) tämä matsi oli uran 2000., joten siinä varsin kova merkkipaalu. Lisäksi ennen pelin alkua kunnioitettiin Gaudreaun veljeksiä, ja jonkinlainen lahjoituskin (olikohan 50 000 $) lähtenyt Canucksilta Gaudreaun perheelle, joten hieno juttu.
Pieni korjaus: Raha lähti perheen valitsemalle hyväntekeväisyysorganisaatiolle.

Mutta tulinpahan Canucksin ketjusta tälle puolelle sen verran huutelemaan, että Flames näytti kyllä kovasti luonnetta ensimmäisen erän jälkeen. Manthan touhuja ensimmäisessä erässä en lajin kannalta mitenkään hyväksyttävinä pidä, mutta liekö kyseessä ollut se vai erätauko, että Flames sai paketin kasaan eikä antanut Canucksin enää käynnistää konettaan uudestaan, kun oli päästänyt Flamesin vauhtiin. Neljä maalia viidellä vedolla on aika hurja tehokkuus.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Pieni korjaus: Raha lähti perheen valitsemalle hyväntekeväisyysorganisaatiolle.
Hyvä huomio!
Mutta tulinpahan Canucksin ketjusta tälle puolelle sen verran huutelemaan, että Flames näytti kyllä kovasti luonnetta ensimmäisen erän jälkeen. Manthan touhuja ensimmäisessä erässä en lajin kannalta mitenkään hyväksyttävinä pidä, mutta liekö kyseessä ollut se vai erätauko, että Flames sai paketin kasaan eikä antanut Canucksin enää käynnistää konettaan uudestaan, kun oli päästänyt Flamesin vauhtiin. Neljä maalia viidellä vedolla on aika hurja tehokkuus.
Tästä voin olla osittain samaa mieltä. Manthan touhuamiset eivät tosin mitään kauhean törkeitä olleet, ja pikemminkin se hyödytti Canucksia enemmän (vaikka Mantha pääsikin jäähynsä jälkeen läpiajoon ja maalintekoon). Sekä Flamesin, että koko pelinkin kannalta olisi ollut kivempi, että tuon taklauksen kuittaus olisi toteutunut yhdellä kertaa rehdillä tappelulla, ja sen jälkeen eteenpäin. Nyt meni enemmänkin jahtaamiseksi, kunnes tappelun ja erätauon jälkeen oli jo rauhallisempaa. En itse tuomitse sitä, että halusivat hakea Millerin tappeluun, koska vaikka taklaustilanteen seuraukset olivat paljon enemmän huonoa tuuria kuin Millerin sikamaisuutta, niin jos joukkuekaveri tippuu aivotärähdyksen seurauksena tuolla lailla, on ihan luonnollinen jatkumo suurin piirtein viime yönä nähty tunnereaktio. Ehkä se lisäsi vielä kierroksia, että pelattiin kauden avauspeliä, ja matchup vielä tällainen, että ainakin joskus ollaan voitu ihan kunnon rivalrystakin puhua.
 

Danone

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Tästä voin olla osittain samaa mieltä. Manthan touhuamiset eivät tosin mitään kauhean törkeitä olleet, ja pikemminkin se hyödytti Canucksia enemmän (vaikka Mantha pääsikin jäähynsä jälkeen läpiajoon ja maalintekoon). Sekä Flamesin, että koko pelinkin kannalta olisi ollut kivempi, että tuon taklauksen kuittaus olisi toteutunut yhdellä kertaa rehdillä tappelulla, ja sen jälkeen eteenpäin. Nyt meni enemmänkin jahtaamiseksi, kunnes tappelun ja erätauon jälkeen oli jo rauhallisempaa. En itse tuomitse sitä, että halusivat hakea Millerin tappeluun, koska vaikka taklaustilanteen seuraukset olivat paljon enemmän huonoa tuuria kuin Millerin sikamaisuutta, niin jos joukkuekaveri tippuu aivotärähdyksen seurauksena tuolla lailla, on ihan luonnollinen jatkumo suurin piirtein viime yönä nähty tunnereaktio. Ehkä se lisäsi vielä kierroksia, että pelattiin kauden avauspeliä, ja matchup vielä tällainen, että ainakin joskus ollaan voitu ihan kunnon rivalrystakin puhua.
Ei lainkaan törkeitä, ja Miller itse lähti lopulta leikkiin mukaan. Yleisemmällä tasolla omasta mielestä tappelut puhtaiden taklausten seurauksena (etenkin jos ne tapahtuu monta monta minuuttia tapahtuman jälkeen) ovat ihan turhaa pääosumien hankkimista itse kullekin. Niitä tulee lajissa vahingossakin ihan tarpeeksi, kuten em. vastataklauksessa. Toki ymmärrän senkin, että tuo tappelu saattoi auttaa Calgarya keskittymään taas olennaiseen, mutta sitä ei voida tietää olisiko minuuttia myöhemmin alkanut erätauko tehnyt saman. Jos toinen ei lähde heti tilanteen jälkeen tappeluun niin hanskan hierominen naamaan tilanteen jälkeen ja pieni rytyytys samalla pelikatkolla pitäisi yleensä olla ihan riittävä tapa nollata asia ja tehdä kanta selväksi.

Sitten ihan omalla tasollaan on Montrealin Xhekajin tyyliset ratkaisut, että yksipuolisesti lähdetään pahoinpitelemään puhtaan tilanteen jälkeen pelaajaa.

Jos Huberdeau nostaa jotenkin tasoaa edellisvuosista ja Mantha pystyy tarjoamaan jatkossakin sitä sun tätä, niin pitää hieman olla samaa mieltä Ismo Lehkosen NHL-illan ennusteen kanssa, ettei ole lainkaan niin surkea joukkue kuin on povattu. Ulkopuolisen silmin vähän erikoinen ja mielenkiintoinen porukka tämän vuoden Flames, kun on Kuzmenko ja Huberdeau sieltä taitopelaajien laarista, Coleman ja Backlund joita itse pitää jonkinlaisina työhevosina ja sitten vielä Pospisilit ja kumppanit. Ei oikein saa otetta mikä on se identiteetti, mutta työnteko tuntui ainakin avauskierroksella maistuvan.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Jos Huberdeau nostaa jotenkin tasoaa edellisvuosista ja Mantha pystyy tarjoamaan jatkossakin sitä sun tätä, niin pitää hieman olla samaa mieltä Ismo Lehkosen NHL-illan ennusteen kanssa, ettei ole lainkaan niin surkea joukkue kuin on povattu. Ulkopuolisen silmin vähän erikoinen ja mielenkiintoinen porukka tämän vuoden Flames, kun on Kuzmenko ja Huberdeau sieltä taitopelaajien laarista, Coleman ja Backlund joita itse pitää jonkinlaisina työhevosina ja sitten vielä Pospisilit ja kumppanit. Ei oikein saa otetta mikä on se identiteetti, mutta työnteko tuntui ainakin avauskierroksella maistuvan.
Tätä koittanut vähän itsekin miettiä. Sellainen oma mutufiilis on itsellänikin, ettei tuo joukkue ole niin surkea kuin melkeinpä kaikissa ennusteissa. Toisaalta riskinä omalla kohdallani on sellainen "harha", että yliarvostan Flamesin tiettyjä pelaajia suhteellisesti, koska seuraan heidän tekemistään niin paljon enemmän kuin muita jengejä. Mitään playoff-paikkaa en siis missään nimessä povaa, vaan pikemminkin pelkään sitä pahinta mahdollista lopputulemaa, eli lähellä, mutta kaukana paitsi playoffeista, myös draftin kärkisijoista. Tuo nykyinen nippu on kumminkin parempi kuin mitä Flames oli alkuvuoden siirtotakarajan jälkeen, ja uskoisin, että altavastaaja-asema kauteen lähdettäessä sopii myös aika hyvin monelle pelaajalle, kun odotukset on painettu maihin. Paljolti tulee riippumaan myös noista epävarmimmista tekijöistä, eli maalivahtipelaamisesta heikentyneen puolustuksen takana, sekä jo viime kausista tutusta ongelmasta, eli high end talentin puuttumisesta tiukoissa peleissä.

Conroyn toimintaan GM:n paikalla löytyy kuitenkin luottoa sen osalta, että päätyvät oikeisiin ratkaisuihin riippumatta siitä, miten kausi etenee.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Farmin puolelta ensimmäinen sentterioptio voisi olla campin loppupuolelle asti hyvin suorittanut Sam Morton. Kotiavaukseen la-su -yölle uskoisin, että Wolf pääsee debytoimaan.
No ei nostettu Mortonia, vaan Justin Kirkland, joka hänkin pelasi leirin läpi hyvin. Tuplapeliviikonloppu, ja ensimmäisenä PHI kotona, jonka jälkeen BoA Edmontonissa. Sen jälkeen takaisin kotiin, ja kolmas peli neljään päivään Hawksia vastaan. Veikkaan tässä kohtaa, että Wolf pelaa ensi yönä, Vladar Edmontonissa, ja kotona sitten taas Wolfin vuoro (ellei sitten viikonlopun peleistä jostain syystä Vladar suoriudu huomattavasti Wolfia vakuuttavammin).

Saa nyt nähdä, onko ensi yönä Kirkland Rooneyn paikalla, ja muuten mennään samoilla, vai sovitellaanko Coronatoa johonkin ketjuun laitaan, ja haetaan neljättä sentterioptiota Zarysta. Eka vaihtoehto lienee lopulta todennäköisempi, koska jälkimmäisessä menisi useampi ketju heti uusiksi, mikä ei varmaankaan kovin helpolla tapahdu, kun nykyiset koostumukset toimivat ihan mallikkaasti kauden avauksessa (vaikka se peli käytännössä 11 hyökkääjällä pelattiinkin). Harjoituksissa ketjut ovatkin pysyneet samana, ja Kirkland on ottanut Rooneyn paikan. Coronato joutunee odottamaan vuoroaan esimerkiksi Honzekin paikalle, vaikkei tähän asti slovakkinuorukaiselta olla sellaisia otteita nähty, että olisi perusteltua pudottaa kokoonpanosta.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Voittoputkessa!

Kotiavaus starttasi kunnioittamalla vielä kerran Johnny Hockeyta. Surumielisemmät muistotilaisuudet vietettiin jo aiemmin, ja tämänkertainen muistaminen keskittyi enemmän siihen iloon ja lämpöön, mitä #13 oli jäällä. Ensin Calgaryn jumbotronilla tuli klippi Gaudreaun perheeltä, jossa he antoivat kiitoksensa koko Calgaryn osoittamalle tuelle heidän elämänsä vaikeimmassa vaiheessa. Perään tuli pitkä klippi Johnnyn uran highligtseja, ja tuo video päättyi Gaudreaun Game 7:n jatkoaikamaaliin Starsia vastaan. Meni kyllä aika lujaa tunteisiin täällä kotisohvalla.

Flames sai hyvän lähdön peliin onnekkaasti, kun maalin takaa lentänyt kiekko osui Huberdeauta käsivarteen/olkapäähän, ja tippui siitä sopivasti Fedotovin taakse takakulmaan. Videoiltakin tuota katseltiin, mutta voinee aika varmaksi sanoa, että Huberdeaun liike kohti lentäneeseen kiekkoon oli enemmänkin refleksi kuin maalintekoyritys. Erätauolle mentiin 2-0 -lukemista, kun Flames sai 4vs3 -ylivoiman, ja Weegar paukutti vastustamattomasti suoraan Hubin syötöstä. Laukaukset erässä 9-19 Flyersille, tosin valtaosa noista kudeista oli aika helppoja hyvin peliin sisälle päässeelle Wolfille. Kahden maalin johto tuossa kohtaa oli toki pelitilanteisiin nähden Flamesille onnekas ja hyvä.

Flyers tuli tokassa peliin mukaan alivoimalla, kun Konecny-Laughton syöttelivät Wolfin torjuntatyöskentelyn mahdottomaksi. Flames-yv paikkasi vahinkonsa seuraavalla ylivoimalla, tällä kertaa 5vs3:lla, kun Kuzmenko löysi maalin takaa Kadrin. Brinkin loistolätty Farabeelle toi vielä erän loppuun Flyersin maalin taa.

Kolmas erä oli Flamesilta paras. Erän alun ylivoima oli todella hyvä, vaikkeivat maalia saaneetkaan aikaiseksi. Fedotov pelasi Flyers-maalilla tässä kohtaa loistavasti, ja lisäpaikkojakin Flames sai rakennettua ihan kiitettävästi. Wolf piti hyvin myös kotipäädyn puhtaana, ja lopulta juuri ennen vikaa vitosta Backlund-Coleman pääsivät 2vs1:een. Coleman tarjosi, ja kapteeni iski ratkaisevan tuntuvan 4-2 -maalin suoraan syötöstä. Ja heti perään lisää, kun Pospisil tarjosi vastustamattoman paikan Huberdeaulle, joka iski jo kauden kolmantensa. Konecny kavensi vielä ilman maalivahtia ylivoimalla, mutta tämän perään Kadri niittasi loppulukemat 6-3 tyhjiin.

- Huberdeau 3+2 kahteen peliin. Tuosta tahti tulee varmasti hyytymään, mutta nähtäisiinkö nyt häneltä uran paras Flames-kausi, kun odotukset paitsi Hubin, myös Flamesin osalta on painettu lattiaan ihan kaikissa yhteyksissä? Joka tapauksessa juuri se kaveri, jolle tuon kaltainen startti tekee hyvää. Ja se viime pelin osittainen ihmettely, kun pelasi alivoimaakin, ei johtunut Rooneyn putoamisesta, vaan oli alivoimavastuulla viime yönäkin.
- Wolfilta maalissa hyvä startti. 37 torjuntaa, ja kaikki selän taakse menneet tulivat lähietäisyydeltä.
- Weegar maali per peli -tahdissa. Viime kaudella 20 maalia, ja edellä ainoastaan Makar ja Josi. Näyttää kokonaisuudessaan muutenkin aika kivalta tuo ylivoima, jonka povasinkin toimivan viime kautta paremmin.
- Edellä mainittuun liittyen: Kuzmenko on ylivoimapelin moottori. Todella monikäyttöinen pelaaja, koska kuti on hyvä, mutta Flamesin tapauksessa ylivoimalle se syöttövalikoima ja juonikkuus ovat tulleet vielä enemmän tarpeeseen. Jos Huberdeau jatkaa vähänkään samalla tasolla, niin tuo ykkösylivoima on roolitettu nätisti. Kadri maalin läheisyydessä, ja optimaalisimmassa tilanteessa Sharangovichin laukaisu-uhka Zaryn paikalle, niin tuskinpa jäädään viime kauden tasolle.
- Honzek on vielä 0+0, mutta ei tuota tekemistä vieläkään voi liiemmin moittia. Ikäisekseen todella sonnimaista tekemistä kiekon suojaamisessa sekä lähellä laitoja, ja pääsi taas pari kertaa ihan hyvään tekopaikkaan. Kakkosylivoimalla myös muutamat fiksut pienet teot, joilla kiekko säilyi hyökkäysalueella.
- Nelosketju on myös ollut ilo silmälle. Klapka tarjoili kertaalleen Lombergille hyvän tontin, mutta vielä eivät saaneet maalia aikaiseksi. Jotenkin tuntuu, että tuo kaksikko tuo jengiin lisää energiaa, ja siitä myös hauskan näköinen parivaljakko, että kokoeroa on sellaiset 30cm ja 25kg.
- Jos nyt hakemalla hakee jotain kritisoitavaa, niin ehkä kolmospakkipari oli aika ajoin purjeessa. Bean varsinkin jäi mieleen siinä mielessä, että oli paikoittain vähän kuutamolla. Pachalia noista parempana pidän, ja jos Canucksia vastaan torjui yhden kiekon Vladarin takana, niin nyt mieleen jäi yksi tilanne, jossa Flyers-hyökkääjä olisi pussittanut varmasti kiekon takatolpalta tyhjiin, mutta Pachalilta siinä esimerkillinen mailan sitominen ja irtokiekon siivoaminen ulos. Alla oleva Impact Card kertoo myös siitä, että kollektiivina aika vahva esitys:



- Vähän kummastelin sitä, mitä Flyers touhusi parin puhtaan taklauksen jälkeen. Ensin Pospisil taklasi ilmakiekkoa hanskalla alas lyövää Drysdalea avojäällä, mutta puhtaasti, eikä myöhässä. Foerster halusi välittömästi tapella, jonka myötä Flames sai myös ylivoiman, ja lopulta siitä tuli Sanheimin boksin myötä 5vs3, ja kauhean kauaa ei mennyt, kun soi. Kolmannessa erässä Coleman taklasi niin ikään Drysdalea, taas kerran puhtaasti, ja Farabee halusi tapella. Heitti hanskatkin menemään, ja Coleman kurvasi vaan vaihtopenkille. Kaipa siellä oli Tortsi-kiekon mukaisesti lataukset tapissa.

Kausi ei olisi voinut lähteä yhtään paremmin käyntiin. Jos jollain ilveellä pystyvät ensi yönä kiusaamaan vielä pisteittä olevaa konferenssin ykkössuosikkia Battle of Albertassa, niin siinä kohtaa voidaan puhua jo 100-prosenttisesta onnistumisesta.
 

Uniquewn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames
Kausi ei olisi voinut lähteä yhtään paremmin käyntiin. Jos jollain ilveellä pystyvät ensi yönä kiusaamaan vielä pisteittä olevaa konferenssin ykkössuosikkia Battle of Albertassa, niin siinä kohtaa voidaan puhua jo 100-prosenttisesta onnistumisesta.
Ja tuosta!

Kolmas peli, ja kolmatta kertaa kolmas erä oli Flamesin paras. Jos edellisyönä Flyersia vastaan saatiin tuloksellinen kuskin paikka heti ensimmäisessä erässä, niin Canucksia ja Oilersia vastaan tilanne ei ole ollut sama. Myös Edmontonissa Flames pelasi heikon ensimmäisen erän, joskaan ihan Canucks-pelin tasoista pupellusta se ei ollut. Takamatkakaan ei kolmeen maaliin kasvanut, joskin aika lähellä 1-0 oli mennä 2-0 -tilanteeseen pariin otteeseen, mutta kaksi hylättyä Oilers-maalia (Perry blue paintilla ja Arvidsson paitsiossa) olivat sääntökirjan mukaisesti hyviä haastoja Huskalta.

Ensimmäinen erä siis Oilersille, mutta tuosta Ryanin hylätystä maalista (25:40) eteenpäin sanoisin kyllä, että Flames oli kentällä parempi joukkue. Paljon auttoi myös se, ettei Oilersia päästetty kuin kerran ylivoimalle, ja se hoidettiin varsin helposti. Toisaalta ylivoima oli kolmeen otteeseen todella ponnetonta, joten sillä osastolla droppia edellisiin matseihin nähden paitsi maalien, myös vaarallisten paikkojen luontien osalta.

Anderssonille 1+2 tehot, joista hienoimpana yksittäisenä palasena tuo tasoitusmaali. Siinä vei kyllä Hyman-McDavidia, ja laukaus oli loistava. Huberdeau-Pospisil-Manthalta pariin otteeseen hyviä, pitkiä hyökkäyspään vaihtoja, jonka ansiosta syntyi myös tuo Manthan voittomaali. Oilers-ykkönen otti aika pitkään tuon ketjun aluepainostusta vastaan, ja lopulta Manthan vahva maalineduspelaaminen kantoi hedelmää. Ehdottomasti positiivisin yllätys alkukauden osalta on tuon ketjun pelaaminen. Preseasonin jäljiltä povasin, että tuon ketjun otteet tulevat ailahtelemaan kaikkein eniten, mutta ainakin tähän asti vahvaa suorittamista jokaiselta.

Pelin eniten iloa tarjonnut hetki oli Flamesin 3-1 -maali. Kaudesta 16-17 asti Justin Kirkland on tavoitellut AHL:n kautta omaa unelmaansa NHL:n puolella. Flamesin farmissa vuodet 19-22 pelannut Kirkland palasi viime kauden jälkeen Flamesin organisaatioon, ja mainitsi siihen liittyen farminostonsa jälkeisessä haastattelussa, että halusi tulla takaisin, koska tykkäsi ajastaan siellä, ja on edelleen nälkäinen sen osalta, että NHL:n portit aukeaisivat. Kirkland varattiin v. 2014 kolmannella kierroksella Predatorsiin, ja NHL-paikan metsästäminen on ollut kaikkea muuta kuin helppoa. Anaheimissa kaudella 22-23 paikan tavoittelu ylhäältä oli kiivaimmillaan, kun Kirkland joutui auto-onnettomuuteen, jonka seurauksena oli lievä aivovamma, ja sairastuvalle pitkähköksi aikaa. Tämän vuoden treenileiri oli häneltä onnistunut, jonka ansiosta hän oli ensimmäisenä nostettu hyökkääjä loukkaantuneen Rooneyn paikalle nelosen keskelle. Ennen viime yön peliä Kirkland oli ehtinyt vetää Anaheimin sekä Arizonan paidassa yhteensä 9 NHL-peliä, ja tämä Oilers-peli oli hänelle Flames-uran toinen. Ja viime yönä se Kirklandin uran avausmaali (ja -piste) syntyi, kun hän pääsi pussittamaan Bahlin lähettämän, Skinnerin takapatjasta tulleen kiekon Oilers-rysään. Ei se kaunein maali, jonka tänne linkitän, mutta pari päivää sitten näkemäni haastattelun sekä tuon edellä mainitun Kirklandin lähihistorian jäljiltä se on ehdottomasti ykkösnostoni tästä ottelusta. Tuo Kirklandin kasvoilta välittyvä onnellisuus juuri sen jälkeen, kun hän on pussittanut uran avausmaalin 28-vuotiaana Battle of Albertassa on kyllä hienoa katseltavaa:

 
Suosikkijoukkue
Calgary Flames
Vuosiin en ole jättänyt alkukauden pelejä katsomatta. Nyt olen ja neljä voittoa plakkarissa. Pitäisikö jättää koko kausi väliin?

Underdog asema tuntuu toimivan ja onnistumisia on tullut ihailtavan laajalla rintamalla. Ketjun otsikon mukaisesti, riittääkö maltti?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös