Trade deadline on paketissa ja sisään tuli waivers-poimintana Chris Stewart ja treidinä puolestaan NIck Shore. Shoren hinta oli 2019 7. kierroksen varaus, joten mitään ei käytännössä menetetty. Onko Shoren rooli sitten 4. kentän sentterinä, aika näyttää. Tulokassopimusta hänellä on vielä tämä kausi loppuun jäljellä. Stewart on taas puolestaan pelaaja, josta kaiken olennaisen kertoo kun hänen nimensä laittaa YouTuben hakukenttään ja katsoo tuloksia. Ehkä hänen roolinsa tulee olemaan mahdollisissa playoffeissa omien pelaajien suojeleminen. Muuta käyttöä hänelle en näe nykyisessä rosterissa. Ehkä hän voi joltain Hathaway, Mangiapane, Lazar kolmikosta viedä pelipaikan. Hänenkin sopimuksensa päättyy tähän kauteen.
Kun noita huhuja tuli eilen seurailtua niin henkilökohtaisesti olen tyytyväinen, että E. Kanea ei Flamesiin ostettu tai edes vuokrattu. Ilmeisesti GM-osastolla oltiin tarjousten kanssa sen verran maltillisia, että lopulta Kane päätyi Sharksiin vuokralle. Muutkin GM:t olivat myös selvästi varovaisia hänen suhteensa.
Jäljellä olevista 19 pelistä kuusi on näitä samoista sijoituksista lännessä pelaavia joukkueita vastaan (ANA, LA, SJS x2, COL, DAL), pari peliä idän viimeistä playoff paikoista pelaavia joukkueita vastaan (NYI,CBJ) ja kuusi peliä sellaisia joukkueita vastaan, jotka jo käytännössä ovat playoffien ulkopuolella (EDM x2, BUF, OTT, ARI x2). Nämä ovat mielestäni ne pelit, joista ratkaisevat pisteet pitää kairata. Toki aina on plussaa, mikäli noita kärkipään jengeiltä (VGK x 2, PIT, WPG) saadaan pisteitä revittyä. Nyt peräänkuulutetaan sitä tasaista suorittamista. Isompiin tappioputkiin ei yksinkertaisesti ole varaa. Otteluohjelma on kuitenkin verrattaen suotuisa, eikä siellä ole liian montaa peliä kaikkein kuumimpia joukkueita vastaan. Pelit on kuitenkin pelattava yksi kerrallaan ja helppoja pisteitä tuskin on tiedossa.
Olisi tietysti kiva jos tulisi edes yksi kausi niin, että ei tarvitsisi loppumetreille saakka jännittää tuota playoff paikkaa. Ehkä se sieltä vielä tulee. Uskoa löytyy.