Huh huh, vihdoin tämä eeppinen Eichel-saaga on ohitse. Pelipaita on seinällä ja pysyköön siellä. Parhaimmillaan aivan maagista menoa jäällä, kausilla 2018-20 palkkansa arvoinen pelaaja. Harmittava niskavamma ja siitä johtunut riita seuran johdon kanssa lopettivat sitten uran Buffalossa. Kaikkea hyvää hänelle Vegasiin ja toivottavasti leikkaus onnistuu 100%:sti. Ehkä kaverissa oli jonkinmoisia diivailun elkeitä peleissä. Varmasti paineet olivat valtaisat koko Sabres-uran ajan ja välillä peli oli sen vuoksi väkinäistä ja turhautunutta, varsinkin kun ei saanut tehoja aikaiseksi.
Tuch on tervehtyessään top-6 hyökkääjä sabresissa, toivotaan tehoja myös runkosarjassa, koska pleijareihin ei olla menossa.
Sitten toivotaan toivotaan kortit: Krebs ja 1. kierroksen varaus sieltä loppupäästä.
Parhaimmillaan Krebs on top-6 kaveri ja tuolla varauksella saadaan edes NHL-tason pelaaja.
Pahimmillaan Krebs junnaa ahl:n ja nhl:n välillä ja lähtee lopulta Eurooppaan ja varaus on täysi huti.
Kausi alkanut yllättävän lupaavasti. Montreal kaatui ylivoiman turvin (3kpl) ja muutenkin aika selkeää hallintaa. Mukavasti hyökkäsivät lyhyillä syötöillä oikea-aikaisesti hyökkäysalueelle. Arizonaa vastaan Buffalo oli selkeästi niskan päällä ja ansaittu voitto siitä ottelusta. Asennevammaista Canucksia vastaan voitto sen turvin. Peli-ilme edelleen hyvä ja ei pelattu kiekonluovutus lätkää, mitä peli oli pääpiirteittäin edellisellä kaudella. Eli usein rätkäistiin kiekko jo omista ihan vaan jonnekin tai viimeistään punaviivan jälkeen ja vaihtoon.
Bostonia vastaan kauden avaustappio, mutta vieläkin pitää olla tyytyväinen pelin tasoon. Mentiin omilla äärirajoilla haastaen Bostonia parhaan mukaan ja yritettiin lähteä omalta alueelta kiekkoa halliten. Huonosti siinä kävi esim. Bostonin avausmaalissa. Dahlin katolleen maalin takana ja punalamppu syttyy hetkeä myöhemmin, mutta joukkue taisteli, eikä luovuttanut vaikka oli 0-3 tappiolla. Varsinkin Cozens taisteli hienosti jääden mieleen. Tosin tämän jälkeen on ollut hiljaisempaa.
Devilsiä vastaan ensimmäinen selkeästi huonompi peli ja pisteeseen oltava todella tyytyväinen.
Tampaa vastaan mentiin taas Boston pelin tapaan omilla äärirajoilla ja tällä kertaa se palkittiin voitolla. Myönnettävä on että Tampa oli ottelussa kuskin paikalla ja koko ajan oli tunne että kohta Sabres on selätetty, mutta tällä kertaa taisteluvoitto. Edelliset 7 peliä Tampa oli voittanut Sabresia vastaan.
Sitten vieraskiertue Kaliforniaan. Anaheimia vastaan 3-0 johtoon toisen erän alussa, tosin pelitapahtumiin nähden oli hyvin tasaista. Bryson pääsi vielä läpiajoon ja oli tehdä jo 4-0. Ankoilta ansaitut kavennusmaalit toisen erän aikana. Kolmannessa erässä tuli ikävästi mieleen viime kauden pelit. Paniikinomaista kiekostaluopumista ja omasta pelinrakentamisesta ei tietoakaan. Jatkoajalla Olofssonin rohkea ajo maalille, jonka myötä Asplund saa sijoittaa rauhassa voittomaalin.
Tästä lähtien pelin taso on koko ajan heikentynyt. Kiekkokontrolli ajoittain pahasti hukassa. Usein vastustajan hyökätessä ylipelataan ja toiseen aaltoon tuleva vastustaja saa hyviä paikkoja. Seattlea vastaan joukkue oli ihan pihalla. Menin laskuissa sekaisin kuinka monta läpiajoa tai puolittaista joukkue antoi Krakenille.
Tästäkin huolimatta pisteitä oli otettavissa Kingsiä ja Sharkseja vastaan. Hertl ratkaisi henkilökohtaisella taidollaan San Jose pelin. Kingsiä vastaan hukattiin Anaheim ottelun tapaan johtoasema.
Marraskuun aikana vielä 8 kotipeliä, joissa peli on saatava alkukauden kaltaiseksi. Vierasotteluita on vain 4.
Ensimmäiset pelit lupailivat paljon, mutta nyt pari viimeistä peliä ovat pelottavasti näyttäneet viime kauden uusinnalta.
Tuch on tervehtyessään top-6 hyökkääjä sabresissa, toivotaan tehoja myös runkosarjassa, koska pleijareihin ei olla menossa.
Sitten toivotaan toivotaan kortit: Krebs ja 1. kierroksen varaus sieltä loppupäästä.
Parhaimmillaan Krebs on top-6 kaveri ja tuolla varauksella saadaan edes NHL-tason pelaaja.
Pahimmillaan Krebs junnaa ahl:n ja nhl:n välillä ja lähtee lopulta Eurooppaan ja varaus on täysi huti.
Kausi alkanut yllättävän lupaavasti. Montreal kaatui ylivoiman turvin (3kpl) ja muutenkin aika selkeää hallintaa. Mukavasti hyökkäsivät lyhyillä syötöillä oikea-aikaisesti hyökkäysalueelle. Arizonaa vastaan Buffalo oli selkeästi niskan päällä ja ansaittu voitto siitä ottelusta. Asennevammaista Canucksia vastaan voitto sen turvin. Peli-ilme edelleen hyvä ja ei pelattu kiekonluovutus lätkää, mitä peli oli pääpiirteittäin edellisellä kaudella. Eli usein rätkäistiin kiekko jo omista ihan vaan jonnekin tai viimeistään punaviivan jälkeen ja vaihtoon.
Bostonia vastaan kauden avaustappio, mutta vieläkin pitää olla tyytyväinen pelin tasoon. Mentiin omilla äärirajoilla haastaen Bostonia parhaan mukaan ja yritettiin lähteä omalta alueelta kiekkoa halliten. Huonosti siinä kävi esim. Bostonin avausmaalissa. Dahlin katolleen maalin takana ja punalamppu syttyy hetkeä myöhemmin, mutta joukkue taisteli, eikä luovuttanut vaikka oli 0-3 tappiolla. Varsinkin Cozens taisteli hienosti jääden mieleen. Tosin tämän jälkeen on ollut hiljaisempaa.
Devilsiä vastaan ensimmäinen selkeästi huonompi peli ja pisteeseen oltava todella tyytyväinen.
Tampaa vastaan mentiin taas Boston pelin tapaan omilla äärirajoilla ja tällä kertaa se palkittiin voitolla. Myönnettävä on että Tampa oli ottelussa kuskin paikalla ja koko ajan oli tunne että kohta Sabres on selätetty, mutta tällä kertaa taisteluvoitto. Edelliset 7 peliä Tampa oli voittanut Sabresia vastaan.
Sitten vieraskiertue Kaliforniaan. Anaheimia vastaan 3-0 johtoon toisen erän alussa, tosin pelitapahtumiin nähden oli hyvin tasaista. Bryson pääsi vielä läpiajoon ja oli tehdä jo 4-0. Ankoilta ansaitut kavennusmaalit toisen erän aikana. Kolmannessa erässä tuli ikävästi mieleen viime kauden pelit. Paniikinomaista kiekostaluopumista ja omasta pelinrakentamisesta ei tietoakaan. Jatkoajalla Olofssonin rohkea ajo maalille, jonka myötä Asplund saa sijoittaa rauhassa voittomaalin.
Tästä lähtien pelin taso on koko ajan heikentynyt. Kiekkokontrolli ajoittain pahasti hukassa. Usein vastustajan hyökätessä ylipelataan ja toiseen aaltoon tuleva vastustaja saa hyviä paikkoja. Seattlea vastaan joukkue oli ihan pihalla. Menin laskuissa sekaisin kuinka monta läpiajoa tai puolittaista joukkue antoi Krakenille.
Tästäkin huolimatta pisteitä oli otettavissa Kingsiä ja Sharkseja vastaan. Hertl ratkaisi henkilökohtaisella taidollaan San Jose pelin. Kingsiä vastaan hukattiin Anaheim ottelun tapaan johtoasema.
Marraskuun aikana vielä 8 kotipeliä, joissa peli on saatava alkukauden kaltaiseksi. Vierasotteluita on vain 4.
Ensimmäiset pelit lupailivat paljon, mutta nyt pari viimeistä peliä ovat pelottavasti näyttäneet viime kauden uusinnalta.