Ensi kauden valmentajakuviot ovat siis edelleen auki, vaikka huhuja onkin ollut.
Quenneville meni sitten kuin menikin Floridaan. Mitä ilmeisimmin Florida oli yksinkertaisesti nopeammin liikkeellä, ja hommat oli jo sovittu ennen kuin Botteril astui kuvioihin. Kyllähän Floridalla oli selkeä edge Tallonin muodossa tuossa ja sinänsä ei ole ihme, että tuohon väliin ei enää keretty. Tallon kieltämättä pelasi tuon pelin siltä osin ovelasti, että Boughnerin potkut julkistettiin vasta siinä vaiheessa, kun neuvottelut Quennevillen kanssa olivat jo loppusuoralla. Tallon kyllä selkeästi käytti tuossa ns. sosiaalista pääomaa, koska en usko, että Tallonin osakkeet nousivat, koska lähtökohtaisesti uuden valmentajan etsimistä kulisseissa vielä edellisen ollessa puikoissa ei pidetä asianmukaisena. Toisaalta tuo varmasti osoitti Quennevillelle sen, että mies tosissaan halutaan sinne.
Vaikka olisinkin ottanut Quennevillen ilomielin vastaan, ei sekään nimitys olisi ilman riskejä ja ongelmia tullut.
@larzzon ja
@secord jo toivatkin hyvin esille sen, että meritoituneella valmentajalla voi olla taipumus jumittua omaan erinomaisuuteensa. Tästähän oli Bylsmankin kohdalla kyse. Tämähän ei pelkästään ilmentynyt tuolla vanhentuneella pelitavalla vaan siinä, että kommunikaatio lopetettiin pelaajien suuntaan. Esim. Matt Moulsonin haastattelu Athleticissa ei mairittele Bylsmaa kovinkaan paljoa - kisma ja hankaus ei siis todellakaan ollut pelkästään Eichelin ja Bylsman välillä, vaikka tällaista narratiivia toki kovasti mediassa ym. halutaan tarjota.
Toinen ongelma Quennevillen tasoisessa kaverissa on se, että nimiä ei saa paperiin ellei GM sido käsiään. Kyllähän jo Chicagossa Quennevillella oli ymmärtääkseni enemmän sanaa GM:n tontille kuuluvissa asioissa kuin tyypillisesti. Tuon tason valmentajat myös rupeavat helposti heittelemään tikareita, jos homma ei toimi ideaalilla tavalla. Babcock hyvänä esimerkkinä tästä Torontossa. Quennevillen palkkaamisella Tallon on sitonut kätensä sen suhteen, että ensi kesänä pitää tapahtua joukkueen kilpailukyvyn parantamiseksi. Ja tilanteesta riippuen se voi hyvinkin tarkoittaa päätöksiä, jotka eivät ole todellakaan edullisia pidemmällä aikavälillä. Ei ideaali asema esim. free agencyssa, jossa agentit tietävät tasan tarkkaan, mikä on tilanne.
McLellanin kanssa oltiin keskusteluyhteydessä, mutta kaikki viittaa siihen, ettei McLellania katsottu oikeaksi mieheksi (tarjoustakaan ei tehty toisin kuin Quennevillelle). Todennäköisesti myöskään Vigneault ei ollut sopiva kandidaatti, koska mikään taho ei ole vahvistanut, että Botteril olisi kysynyt luvan neuvotella sopimuksesta tms. Botteril on Kanadan MM-joukkueen GM ja valitsi siis Vigneaultin sinne. Eiköhän jotain juttua olisi jo tullut ilmi, mikäli hänestä oltaisiin oltu kiinnostuneita Buffalon penkin taakse.
Sinänsä olisin suhtautunut ainakin varovaisen optimisesti kumpaankin. Kuitenkin mielestäni tämä onneksi osoitti ainakin sen, että Botteril ei tehnyt samaa virhettä kuin Murray aikoinaan - eli kun iso nimi meni ohi suun, otetaan seuraavaksi isoin ja vapaana oleva (eli Bylsma).
Päätöspresserissä Botterilin kommentit haettavasta valmentajasta olivat aika ympäripyöreät. Mitään vaihtoehtoja ei kuulemma suljeta pois. Kuitenkin rivien välistä voisi lukea, että ihan keltanokkaa ei puikkoihin oteta. Botteril totesi, että Housleyn ensimmäinen kausi oli selkeästi opettelua tiettyihin asioihin. Huomioon ottaen miten se meni, niin organisaatiolla ei ole varaa toistaa tuota skenaariota.
Veikkaisin, että tarkoitus on katsoa rauhassa miten playoffit menevät ja saako joku vielä kenkää sieltä suunnalta. Atheticin mukaan Botteril oli ennen Housleyn palkkaamista kysellyt Ralph Kruegeria. Hänhän ei enää jatka Southamptonissa, joten sinänsä hän ilmeisesti olisi vapaana. Tosin Atheticin haastattelun perusteella häntä taitaa kiinnostaa enemmänkin front office -hommat kuin valmentaminen.
***
Tämän kauden kirjoittelussa on jäänyt hyvin vähälle huomiolle se, että vaikka emoseuran otteet kauden puolivälin jälkeen tuottivat ison pettymyksen, on Rochester ollut koko kauden erittäin vahva ja yksi AHL:n parhaita joukkueita. Ensimmäisellä kierroksella joukkue kohtaa ennakkosuosikkina Marliesin, joka sekään ei huonoa kautta ole pelannut.
Rochester on myös saanut aika paljon vahvistusta nyt kauden lopulla. Tage Thompson siirrettiin Rochesteriin jo ennen emoseuran kauden päättymistä. Thompsonin tilanne on siltä osin mielenkiintoinen, että on vaikea sanoa, mikä olisi hänen oikea paikkansa kehittymisen kannalta. Ihan NHL-tasolla tuo teki välillä sellaisia yksilösuorituksia, joita ei tyypillisesti nähdä edes vähän säännöllisenä kuin ihan eliittipelaajilta ja Buffalostakin ehkä Eichelilta ja Dahlinilta. Toisaalta tasaisuus ja peruspelaaminen oli kaukana vaaditusta. AHL:ssä tuo näyttää olevan omaa lukuaan. Enkä tiedä onko se kovin hyvä asia, koska noilla työkaluilla AHL:ssä onnistuu suoritukset ja saa anteeksi (kentällä) asioita toisella tapaa kuin NHL:ssä. Ja nimenomaan NHL-pelin oppiminen on se juju.
Joukkue teki myös sopimuksia muutaman draftatun yliopistopelaajan kanssa. Jenkkien nuorten maajoukkueessakin ollut pulustaja Casey Fitzgeld on aloittanut melko hyvin ja tehnyt 4 otteluun 3 pistettä. Niin ikään puolustajana pelaava Jacob Bryson kirjoiyyi nimensä paperiin. Hänen kohdallaan oli olemassa riski, että hän menisi testaamaan markkinat elokuussa.
Bryson on kieltämättä hyvin mielenkiintoinen puolustaja. Erittäin pienikokoinen, mutta pelaa todella kokonaisvaltaisa peliä. Brysonia valmentanut, ja ylipäänsä yliopistokiekkoa jo 90-luvulta asti valmentanut ja nuorten maajoukkueissa valmentanut Nate Leaman sanoi, että Bryson on paras puolustaja, jota hän on ikinä valmentanut. Pidän kuitenkin hänen todennäköisyyksiä luoda NHL-uran aika pieninä, koska tuon 175cm varsi asettaa todella isoja rajoitteita, joita täytyy pystyä kompensoimaan merkittävästi. Voi olla, että tässä suhteessa hän on kokoisekseen hieman liiankin kokonaisvaltainen. Kuitenkin pelityyliltään hän sopii erittäin hyvin tähän tämänhetkiseen nopeatempoiseen pelaamiseen,
Myös erinomaisen kauden Sudburyssa OHL:ssä pelannut Luukkonen avasi ammattilaisuransa Pohjois-Amerikassa ottamalla voiton Rochesterin maalilla. Maalivahdit ovat aina oma lajinsa, mutta kyllä hänet voi tämän kauden otteiden perusteella laskea ihan siihen kärkikategoriaan, mitä tulee maalivahtilupauksiin. Potentiaalia on helvetisti ja tällä kaudella on kehitys mennyt paljon eteenpäin. Voi olla, että ensi kaudella ottaa Rochesterissa ykkösmaalivahdin paikan.
Vahvat huhut viittaavat myös siihen, että Buffalo olisi tekemässä sopimusta Ilveksen Arttu Ruotsalaisen kanssa. Ihan mielenkiintoinen haku toteutuessaan, vaikka tuo pieni koko (173 cm) asettaakin ainakin itselleni isot epäilykset sen suhteen, että olisi muuhun kuin AHL-tason vahvistukseksi. Mutta voi olla, että jos Laaksonen halutaan Rochesteriin ensi kaudeksi, niin Luukkosen kanssa pystyvät helpottamaan toinen toisensa sopeutumista uuteen maahan ja liigaan.
