Moni noista jotka kiertävät keikalta toiselle ovat kaikenlisäksi rahoittaneet homman ottamalla velkaa ja eturiviin on päästävä aina keinolla millä hyvänsä. Siis ainakin ulkomaiset fanit.
Moni noista jotka kiertävät keikalta toiselle ovat kaikenlisäksi rahoittaneet homman ottamalla velkaa ja eturiviin on päästävä aina keinolla millä hyvänsä. Siis ainakin ulkomaiset fanit.Tsekkasin tuon tosiaan kovan soittolistan ja siinä ei muuten ole kaikkia biisejä, mitkä on Brucella ollut soitossa tällä kiertueella. Eli vieläkin kovempaa tarjolla sitten livenä!
Vähän olen seuraillut tosifanien englanninkielisen keskustelupalstan keskusteluja ja naurattaa siellä kyllä näiden fanaatikkojen kriittisyys. Bruce on tälläkin kiertueella soittanut jonkun 80 eri biisiä mutta näille se ei riitä… Ja lopun hittiputki alkaa kuulemma maistumaan jo puulta. :D
Siellä toivotaan, että Bruce ajattelisi yleisöään soittamalla enemmän harvemmin soitettuja biisejä näiden tilalla. Noh veikkaanpa, että 95% yleisöstä on aina sellaista väkeä ketkä eivät hypi onnesta, jos Spare Parts ja Highway Patrolman korvaavat setissä The Riverin ja Dancing In the Darkin. Sitä nämä 20 keikkaa vuodessa kiertävät eivät taida tajuta, että monelle yksi keikka on se ainoa keikka minkä näkee.
Tänään lämppärinä Adamsia ja viikon päästä Olympiastadionilla onetwo… onetwothreefour!
Tuo Tripla toimi ainakin Metallican kanssa mainiosti. Sitä meinattiin hyödyntää nytkin.Nyt kaipaisin ehkä hyviä vinkkejä, johon koslan voisi jättää keikan ajaksi maltillisen matkan päähän stadionista. Pasilan Triplassa nyt ainakin taitaa olla 24/7 parkkimahdollisuus, ja etäisyys siedettävän kävelymatkan päässä. Olisiko palstan alkuasukkailla muita ehdotuksia?
Suurella todennäköisyydellä Laakson sairaalan maksullisella parkkiksella on tilaa. Noin muuten luulisi myös Alppilasta löytyvän kadunvarsipaikkoja ihan normaalisti. Sitä lähemmäs ei kannata yrittää.Näin myöhäisheränneenä idioottina totesin kuukausi sitten, että hotellien hinnat on tietysti tuolle illalle jo karanneet ihan lapasesta, joten junamatka ja hotelliyö vaihtui lennosta omaan autoon ja autoiluun kotiin vielä samana yönä. Ratkaisu saattaa toisaalta olla ainakin maksa- ja lompakkoystävällinen.
Nyt kaipaisin ehkä hyviä vinkkejä, johon koslan voisi jättää keikan ajaksi maltillisen matkan päähän stadionista. Pasilan Triplassa nyt ainakin taitaa olla 24/7 parkkimahdollisuus, ja etäisyys siedettävän kävelymatkan päässä. Olisiko palstan alkuasukkailla muita ehdotuksia?
Tämä oli paljon kovempi kuin aiemmin näkemäni vuoden 2012 stadin veto. Bändi oli paljon reippaampi ja Bruce kanssa. Lisäksi setti oli myös enemmän sellainen reipas. 2012 oli enemmän sellaisia uneliaita biisejä tai jotenkin vaan tuntuu siltä että ei oikein aina lähtenyt sillä keikalla. Tuntui silloin 2012 ja myös nyt kun sitä muistelen ja tähän vertaan. Tää oli kovaa tykitystä ja kitarat louhi ihan eri malliin tai sitten oli vaan nyt valittu enemmän biisejä missä oli komeaa Nilsin ja Brucen soittoa.Vähän samaan kastiin voi heittää minut kuten edellisenkin. En toki ole fanittanut yhtä pitkään, mutta yli 10v ja tämä oli ensimmäinen keikka. En tiedä oliko tämä enää sitä kaikkein kovinta, mutta pitää olla realismi, ikä ei tule yksin. Siitä huolimatta olin otettu. Tiesin E Street Bändin merkityksen, mutta live sen vasta todella osoitti. Bruce ei ole minulle se, jota fanittaisin eniten. Bruce ei myöskään ole se, jonka jokin yksittäinen kappale olisi jollain tavalla minulle tärkein. Brucen keikka oli kuitenkin kovin jonka olen nähnyt. Syy tähän on se ilo joka tuosta esityksestä välittyi. Moni artisti kertoo samaa jargonia siitä kuinka fanit ovat tärkeitä ym. Brucen keikalla oli alusta asti selvää se, että bändi nauttii tästä hommasta, he haluavat jättää kaiken lavalle. Jos nyt jostain haluaa huomauttaa niin olisin toki halunnut vielä lopullisen encoren nähdä, mutta hyvä keikka oli silti. Herrasmies taustanaan todellinen soitinyhtye. Tätä live musiikki on parhaimmillaan.
Joo saimme kuitenkin kaksi biisiä pidemmän setin kuin ennen tätä keikkaa ollut Norjan veto.Vähän samaan kastiin voi heittää minut kuten edellisenkin. En toki ole fanittanut yhtä pitkään, mutta yli 10v ja tämä oli ensimmäinen keikka. En tiedä oliko tämä enää sitä kaikkein kovinta, mutta pitää olla realismi, ikä ei tule yksin. Siitä huolimatta olin otettu. Tiesin E Street Bändin merkityksen, mutta live sen vasta todella osoitti. Bruce ei ole minulle se, jota fanittaisin eniten. Bruce ei myöskään ole se, jonka jokin yksittäinen kappale olisi jollain tavalla minulle tärkein. Brucen keikka oli kuitenkin kovin jonka olen nähnyt. Syy tähän on se ilo joka tuosta esityksestä välittyi. Moni artisti kertoo samaa jargonia siitä kuinka fanit ovat tärkeitä ym. Brucen keikalla oli alusta asti selvää se, että bändi nauttii tästä hommasta, he haluavat jättää kaiken lavalle. Jos nyt jostain haluaa huomauttaa niin olisin toki halunnut vielä lopullisen encoren nähdä, mutta hyvä keikka oli silti. Herrasmies taustanaan todellinen soitinyhtye. Tätä live musiikki on parhaimmillaan.
Tämä oli paljon kovempi kuin aiemmin näkemäni vuoden 2012 stadin veto. Bändi oli paljon reippaampi ja Bruce kanssa. Lisäksi setti oli myös enemmän sellainen reipas. 2012 oli enemmän sellaisia uneliaita biisejä tai jotenkin vaan tuntuu siltä että ei oikein aina lähtenyt sillä keikalla. Tuntui silloin 2012 ja myös nyt kun sitä muistelen ja tähän vertaan. Tää oli kovaa tykitystä ja kitarat louhi ihan eri malliin tai sitten oli vaan nyt valittu enemmän biisejä missä oli komeaa Nilsin ja Brucen soittoa.
Niitä sai tosin ihan tällä viikolla esimerkiksi takakentälle hintaan 77 euroa ja eteen 130 euroa. Fansalessa oli. Eli pienin alennuksin.Olisihan toi ollut kiva olla tätäkin keikkaa katsomassa, vaikka itselläkin tuli oltua Springsteenin keikalla silloin kesällä 2012, josta tykkäsin kyllä kovasti. Oli vaan lippujen hinnat aika tyyriit, niin en sitten viitsinyt alkaa niitä silloin hankkimaan, kun ne myyntiin aikanaan tulivat.
Näin vielä enemmän edessä kuin takana ikään päässeenä (mikäli elinajanodote osuu kohdalle) sitä herkistyy aina tällaisen kokemuksien kohdalla miettimään, että ketä minä menen katsomaan 20 vuoden päästä? Omat parhaat keikkakokemukset ja yhtyeet joiden musiikista nautin ovat joko jo kuolleet, lopettaneet, tai todennäköisesti ovat sitä viimeistään 10v päästä. Brucen eilinen keikka taas osoitti sen, mikä ero livemusiikilla on LP levyjen nautiskeluun olohuoneessa.Oli myös suorastaan liikuttavaa nähdä, miten merkityksellinen tapahtuma ja artisti niin monille - Brucen ja osan bändinsä tapaan - kypsempään ikään päässeille ihmisille oli. Se kun The River, Letter To You, Last Man Standing ja Because The Night saivat viisi- ja kuusikymppiä ohitaneet miehet itkeä vollottamaan katsomossa.
Brucen tarinoissa ja nykyisissä teemoissa toki onkin varmasti paljon sellaista, mikä iskee erityisesti häntä vuosikymmenet seuranneiden ihmisten sieluun: vanheneminen, läheisten menettäminen ja tietoisuus oman elämän rajallisuudesta. Silti Bruce itse - ja myös bändi - veti kaikkea muuta kuin siten, kuin yli seitsenkymppisiltä odottaisi. Liikettä riitti, ääni kantoi ja herrajestas eihän Pomo pitänyt edes juomataukoja kolmituntisessa setissään! Mieletön kokemus!
Tämä on kuin minun kirjoittama. Olen 46v ja kyllä mä jaksaisin varmaan parikymmentä vuotta vielä keikoilla käydä ja kentällä/permannolla bändejä katsella mutta mitä menen katsomaan esimerkiksi kymmenen vuoden päästä? En tiedä yhtään hyvää uudehkoa artistia tai bändiä. Esimerkiksi joku joku Måneskin on melkoista pask...Näin vielä enemmän edessä kuin takana ikään päässeenä (mikäli elinajanodote osuu kohdalle) sitä herkistyy aina tällaisen kokemuksien kohdalla miettimään, että ketä minä menen katsomaan 20 vuoden päästä? Omat parhaat keikkakokemukset ja yhtyeet joiden musiikista nautin ovat joko jo kuolleet, lopettaneet, tai todennäköisesti ovat sitä viimeistään 10v päästä. Brucen eilinen keikka taas osoitti sen, mikä ero livemusiikilla on LP levyjen nautiskeluun olohuoneessa.
Juu minä myös realisti että eiköhän tämä ollut tässä. En jaksa uskoa että Bruce bändeineen enää Suomeen tulee.Oli kyllä helkutinmoinen keikka, vaikka olin ennakkoon jo vähän asennoitunut että joutuu antamaan ukoille jo vähän löysää kun keski-ikä alkaa lähestyä pikkuhiljaa kahdeksaakymppiä. Mutta paskanmarjat, Pomo piiskasi sekä bändin että yleisön taas ilmaliekkeihin ja aikaiseksi saatiin mahtavat kemut. Etuosassa pääsi kunnolla fiilikseen eikä tarvinnut katsella sitä pakollista kännykkämerta, vaan jengi oli tullut oikeasti pitämään hauskaa. Ihan samanlaiseen hurmokseen ei ylletty kuin 12 vuoden takaisella maratonikeikalla jota edelsi vielä se Brucen akustinen setti ennen tuota, mutta sitten taas viimeisimmät Turun keikat tämä pesi selvästi.
Settilista oli melkoista tykitystä, ja on se vaan jännä että vaikka noita kaikista kuluneimpia hittejä ei tule kotona enää kuunneltua, niin kyllä ne vaan livetilanteessa nousevat taas lentoon, ja siinä missä joku Hungry Heart pisti hymyilemään leveästi koko biisin ajan, Riverin aikana kyynelkanavat aukesivat lopullisesti vaikka ei kuulu edes omilla Bruce-listoille minnekään top kahteenkymppiin. My Love Will Not Let You Down, Prove It All Night, Reason to Believe ja tietysti Badlands illan huippuhetkiä omalla kohdalla. Voisi toki listata lukemattomia biisejä mitä olisi voinut toivoa itse mukaan, mutta eipä voi mistään oikein motkottaakaan kun Brucella ja Bändillä on vaan homma täydellisesti näpeissä, ja ja taas mentiin saumattomasti fiiliksestä toiseen. Käsittämätön taito tuokin.
Vähän on sellainen kutina että tämä jäi viimeiseksi kerraksi kun pääsi näkemään tämän kokoonpanon ihan kotimaan kamaralla, mutta jos nämä olivat jäähyväiset niin eipä olisi voinut jäädä juuri parempi maku suuhun. Kyllä Pomo on vaan Pomo.