Mainos

Bruce Springsteen

  • 86 934
  • 510

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Tsekkasin tuon tosiaan kovan soittolistan ja siinä ei muuten ole kaikkia biisejä, mitkä on Brucella ollut soitossa tällä kiertueella. Eli vieläkin kovempaa tarjolla sitten livenä!

Vähän olen seuraillut tosifanien englanninkielisen keskustelupalstan keskusteluja ja naurattaa siellä kyllä näiden fanaatikkojen kriittisyys. Bruce on tälläkin kiertueella soittanut jonkun 80 eri biisiä mutta näille se ei riitä… Ja lopun hittiputki alkaa kuulemma maistumaan jo puulta. :D

Siellä toivotaan, että Bruce ajattelisi yleisöään soittamalla enemmän harvemmin soitettuja biisejä näiden tilalla. Noh veikkaanpa, että 95% yleisöstä on aina sellaista väkeä ketkä eivät hypi onnesta, jos Spare Parts ja Highway Patrolman korvaavat setissä The Riverin ja Dancing In the Darkin. Sitä nämä 20 keikkaa vuodessa kiertävät eivät taida tajuta, että monelle yksi keikka on se ainoa keikka minkä näkee.

Tänään lämppärinä Adamsia ja viikon päästä Olympiastadionilla onetwo… onetwothreefour!
Moni noista jotka kiertävät keikalta toiselle ovat kaikenlisäksi rahoittaneet homman ottamalla velkaa ja eturiviin on päästävä aina keinolla millä hyvänsä. Siis ainakin ulkomaiset fanit.
 

Kafka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin ravintolapianistit ja harhaoppiset joogaajat
Näin myöhäisheränneenä idioottina totesin kuukausi sitten, että hotellien hinnat on tietysti tuolle illalle jo karanneet ihan lapasesta, joten junamatka ja hotelliyö vaihtui lennosta omaan autoon ja autoiluun kotiin vielä samana yönä. Ratkaisu saattaa toisaalta olla ainakin maksa- ja lompakkoystävällinen.

Nyt kaipaisin ehkä hyviä vinkkejä, johon koslan voisi jättää keikan ajaksi maltillisen matkan päähän stadionista. Pasilan Triplassa nyt ainakin taitaa olla 24/7 parkkimahdollisuus, ja etäisyys siedettävän kävelymatkan päässä. Olisiko palstan alkuasukkailla muita ehdotuksia?
 
Suosikkijoukkue
Pyry & Tappara
Nyt kaipaisin ehkä hyviä vinkkejä, johon koslan voisi jättää keikan ajaksi maltillisen matkan päähän stadionista. Pasilan Triplassa nyt ainakin taitaa olla 24/7 parkkimahdollisuus, ja etäisyys siedettävän kävelymatkan päässä. Olisiko palstan alkuasukkailla muita ehdotuksia?
Tuo Tripla toimi ainakin Metallican kanssa mainiosti. Sitä meinattiin hyödyntää nytkin.
 

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Näin myöhäisheränneenä idioottina totesin kuukausi sitten, että hotellien hinnat on tietysti tuolle illalle jo karanneet ihan lapasesta, joten junamatka ja hotelliyö vaihtui lennosta omaan autoon ja autoiluun kotiin vielä samana yönä. Ratkaisu saattaa toisaalta olla ainakin maksa- ja lompakkoystävällinen.

Nyt kaipaisin ehkä hyviä vinkkejä, johon koslan voisi jättää keikan ajaksi maltillisen matkan päähän stadionista. Pasilan Triplassa nyt ainakin taitaa olla 24/7 parkkimahdollisuus, ja etäisyys siedettävän kävelymatkan päässä. Olisiko palstan alkuasukkailla muita ehdotuksia?
Suurella todennäköisyydellä Laakson sairaalan maksullisella parkkiksella on tilaa. Noin muuten luulisi myös Alppilasta löytyvän kadunvarsipaikkoja ihan normaalisti. Sitä lähemmäs ei kannata yrittää.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Messukeskuksen parkkihalli. Paljon tilaa, isot ruudut ja useampi kerros. Edullisempi kuin muut. Triplan lähellä että jos nälkä tulee vaikka takas tullessa niin se Alepa on auki siinä Triplassa silloin. Auton sinne ainakin itse vien.
 
Suosikkijoukkue
Pyry & Tappara
11 vuotta siinä meni, mutta tänään meillä on jälleen Pomo keskuudessamme!

Odotus sieltä marraskuusta on ollut melkoinen. Suuren juhlan tuntua ilmassa, keli vaikuttaa hyvältä, media on löytänyt E Street Bandin hotelliltaan ja kajareista soi parhaillaan Hungry Heart. Hyvää keikkaa kaikille!
 

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
Vähän samaan kastiin voi heittää minut kuten edellisenkin. En toki ole fanittanut yhtä pitkään, mutta yli 10v ja tämä oli ensimmäinen keikka. En tiedä oliko tämä enää sitä kaikkein kovinta, mutta pitää olla realismi, ikä ei tule yksin. Siitä huolimatta olin otettu. Tiesin E Street Bändin merkityksen, mutta live sen vasta todella osoitti. Bruce ei ole minulle se, jota fanittaisin eniten. Bruce ei myöskään ole se, jonka jokin yksittäinen kappale olisi jollain tavalla minulle tärkein. Brucen keikka oli kuitenkin kovin jonka olen nähnyt. Syy tähän on se ilo joka tuosta esityksestä välittyi. Moni artisti kertoo samaa jargonia siitä kuinka fanit ovat tärkeitä ym. Brucen keikalla oli alusta asti selvää se, että bändi nauttii tästä hommasta, he haluavat jättää kaiken lavalle. Jos nyt jostain haluaa huomauttaa niin olisin toki halunnut vielä lopullisen encoren nähdä, mutta hyvä keikka oli silti. Herrasmies taustanaan todellinen soitinyhtye. Tätä live musiikki on parhaimmillaan.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Vähän samaan kastiin voi heittää minut kuten edellisenkin. En toki ole fanittanut yhtä pitkään, mutta yli 10v ja tämä oli ensimmäinen keikka. En tiedä oliko tämä enää sitä kaikkein kovinta, mutta pitää olla realismi, ikä ei tule yksin. Siitä huolimatta olin otettu. Tiesin E Street Bändin merkityksen, mutta live sen vasta todella osoitti. Bruce ei ole minulle se, jota fanittaisin eniten. Bruce ei myöskään ole se, jonka jokin yksittäinen kappale olisi jollain tavalla minulle tärkein. Brucen keikka oli kuitenkin kovin jonka olen nähnyt. Syy tähän on se ilo joka tuosta esityksestä välittyi. Moni artisti kertoo samaa jargonia siitä kuinka fanit ovat tärkeitä ym. Brucen keikalla oli alusta asti selvää se, että bändi nauttii tästä hommasta, he haluavat jättää kaiken lavalle. Jos nyt jostain haluaa huomauttaa niin olisin toki halunnut vielä lopullisen encoren nähdä, mutta hyvä keikka oli silti. Herrasmies taustanaan todellinen soitinyhtye. Tätä live musiikki on parhaimmillaan.
Tämä oli paljon kovempi kuin aiemmin näkemäni vuoden 2012 stadin veto. Bändi oli paljon reippaampi ja Bruce kanssa. Lisäksi setti oli myös enemmän sellainen reipas. 2012 oli enemmän sellaisia uneliaita biisejä tai jotenkin vaan tuntuu siltä että ei oikein aina lähtenyt sillä keikalla. Tuntui silloin 2012 ja myös nyt kun sitä muistelen ja tähän vertaan. Tää oli kovaa tykitystä ja kitarat louhi ihan eri malliin tai sitten oli vaan nyt valittu enemmän biisejä missä oli komeaa Nilsin ja Brucen soittoa.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Vähän samaan kastiin voi heittää minut kuten edellisenkin. En toki ole fanittanut yhtä pitkään, mutta yli 10v ja tämä oli ensimmäinen keikka. En tiedä oliko tämä enää sitä kaikkein kovinta, mutta pitää olla realismi, ikä ei tule yksin. Siitä huolimatta olin otettu. Tiesin E Street Bändin merkityksen, mutta live sen vasta todella osoitti. Bruce ei ole minulle se, jota fanittaisin eniten. Bruce ei myöskään ole se, jonka jokin yksittäinen kappale olisi jollain tavalla minulle tärkein. Brucen keikka oli kuitenkin kovin jonka olen nähnyt. Syy tähän on se ilo joka tuosta esityksestä välittyi. Moni artisti kertoo samaa jargonia siitä kuinka fanit ovat tärkeitä ym. Brucen keikalla oli alusta asti selvää se, että bändi nauttii tästä hommasta, he haluavat jättää kaiken lavalle. Jos nyt jostain haluaa huomauttaa niin olisin toki halunnut vielä lopullisen encoren nähdä, mutta hyvä keikka oli silti. Herrasmies taustanaan todellinen soitinyhtye. Tätä live musiikki on parhaimmillaan.
Joo saimme kuitenkin kaksi biisiä pidemmän setin kuin ennen tätä keikkaa ollut Norjan veto.
 

Marleau

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämä oli paljon kovempi kuin aiemmin näkemäni vuoden 2012 stadin veto. Bändi oli paljon reippaampi ja Bruce kanssa. Lisäksi setti oli myös enemmän sellainen reipas. 2012 oli enemmän sellaisia uneliaita biisejä tai jotenkin vaan tuntuu siltä että ei oikein aina lähtenyt sillä keikalla. Tuntui silloin 2012 ja myös nyt kun sitä muistelen ja tähän vertaan. Tää oli kovaa tykitystä ja kitarat louhi ihan eri malliin tai sitten oli vaan nyt valittu enemmän biisejä missä oli komeaa Nilsin ja Brucen soittoa.


Olisihan toi ollut kiva olla tätäkin keikkaa katsomassa, vaikka itselläkin tuli oltua Springsteenin keikalla silloin kesällä 2012, josta tykkäsin kyllä kovasti. Oli vaan lippujen hinnat aika tyyriit, niin en sitten viitsinyt alkaa niitä silloin hankkimaan, kun ne myyntiin aikanaan tulivat.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Olisihan toi ollut kiva olla tätäkin keikkaa katsomassa, vaikka itselläkin tuli oltua Springsteenin keikalla silloin kesällä 2012, josta tykkäsin kyllä kovasti. Oli vaan lippujen hinnat aika tyyriit, niin en sitten viitsinyt alkaa niitä silloin hankkimaan, kun ne myyntiin aikanaan tulivat.
Niitä sai tosin ihan tällä viikolla esimerkiksi takakentälle hintaan 77 euroa ja eteen 130 euroa. Fansalessa oli. Eli pienin alennuksin.

Ei 2012 huono ollut missään nimessä mutta jotenkin tuntui löysemmältä ja tylsemmältä aika ajoin. Tämä oli selkeästi viihdyttävämpi ja rouheampi veto mun mielestäni.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Loistava keikka kaikin puolin ja bändi ja meininki minusta selvästi kovempi kuin Turussa 2013. Toki miljöö vaikutti. On kyllä hienoa miten bändillä on samaan aikaan sekä letkeän iloinen että erittäin rock meininki.

Vaikka ymmärrän ja kannustan oluen juomiseen musiikkia kuunnellessa, niin sitä en ymmärrä että miksi siitä pitää kuulua yhtään mitään ääntä? Eli esim Last Man Standingin aikana kaljakarsinan älämölö oli häiritsevällä tasolla takakaarteeseen. Mielet ei pahoittanut silti.
 

Kafka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin ravintolapianistit ja harhaoppiset joogaajat
Aika harvalta 74-vuotiaalta irtoaa tuollaista vetoa. Se mies ei ole tästä maailmasta, sen takia eilisen elämyksen kuvailu tavanomaisin sanoin on hankalaa, jos ei mahdotonta. The Riverin aikana muutama hikipisara irtosi silmäkulmasta.

Aamupäivällä autolla Helsinkiin, pari tuntia kentällä istuskelua, kolme tuntia keikkaa ja yöllä autolla takaisin Poriin. Vähemmästäkin on olo kuin hunnilauman alle jääneellä. Ehdottomasti silti kaiken arvoista.
 

Borre

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ensimmäistä ja kaikkien todennäköisyyksien mukaan valitettavasti viimeisen kerran Brucen keikalla. Aivan huikeaa tykitystä erityisesti etuosan jäsenten ikä huomioiden. Taukoja ei käytännössä ollut, vaan 3 tuntia yhtämittaista musiikin juhlaa. Täytyy antaa kiitosta myös äänenlaadulle, joka sekin oli yksi parhaista mitä stadion-/areenakeikalla on tullut vastaan. Kuten joku jo aiemmin sanoi, koko porukasta huokuu sellainen ilo ja energia etten ole ennen nähnyt. He eivät olleet lavalla vain töissä, vaan pitämässä hauskaa hyvien ystävien kanssa.

En voi itseäni kutsua Springsteenin faniksi, mutta oli yksi parhaista keikkaelämyksistä koskaan.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Kyllä tuo aivan kärkipäähän ellei ihan ykköseksi mennyt kaikista keikkakokemuksistani. Erityisen hienolta tuntui Brucen ja E Street Bandin taidokkuus, harmonia ja yhteishenki. Vaikuttaa siltä, että yhtyeessä aidosti nautitaan yhdessä soittamisesta ja halutaan antaa yleisölle vain parasta.

Oli myös suorastaan liikuttavaa nähdä, miten merkityksellinen tapahtuma ja artisti niin monille - Brucen ja osan bändinsä tapaan - kypsempään ikään päässeille ihmisille oli. Se kun The River, Letter To You, Last Man Standing ja Because The Night saivat viisi- ja kuusikymppiä ohitaneet miehet itkeä vollottamaan katsomossa.

Brucen tarinoissa ja nykyisissä teemoissa toki onkin varmasti paljon sellaista, mikä iskee erityisesti häntä vuosikymmenet seuranneiden ihmisten sieluun: vanheneminen, läheisten menettäminen ja tietoisuus oman elämän rajallisuudesta. Silti Bruce itse - ja myös bändi - veti kaikkea muuta kuin siten, kuin yli seitsenkymppisiltä odottaisi. Liikettä riitti, ääni kantoi ja herrajestas eihän Pomo pitänyt edes juomataukoja kolmituntisessa setissään! Mieletön kokemus!
 

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
Kolmas kerta toden sanoi ja sain viimein kuulla sen hiton Born in the USAn. Eihän se ole edes lemppari biisi eikä edes paras veto eiliseltä mutta siihen nähden miten olen jätkälle kantanut rahaa niin pitäisi kuulua hintaan. Turussa oli paremmat paikat heti siinä pari metriä kävelysillasta, mutta eilinen oli kyllä muuten parempi setti. Commoders-cover Nightshift ja rollaava Reason to believe nousivat esiin settilistasta. Takanani istui jostain kumman syystä koomikko Rob Brydon Would I Lie To You-ohjelmasta.
 

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
Oli myös suorastaan liikuttavaa nähdä, miten merkityksellinen tapahtuma ja artisti niin monille - Brucen ja osan bändinsä tapaan - kypsempään ikään päässeille ihmisille oli. Se kun The River, Letter To You, Last Man Standing ja Because The Night saivat viisi- ja kuusikymppiä ohitaneet miehet itkeä vollottamaan katsomossa.

Brucen tarinoissa ja nykyisissä teemoissa toki onkin varmasti paljon sellaista, mikä iskee erityisesti häntä vuosikymmenet seuranneiden ihmisten sieluun: vanheneminen, läheisten menettäminen ja tietoisuus oman elämän rajallisuudesta. Silti Bruce itse - ja myös bändi - veti kaikkea muuta kuin siten, kuin yli seitsenkymppisiltä odottaisi. Liikettä riitti, ääni kantoi ja herrajestas eihän Pomo pitänyt edes juomataukoja kolmituntisessa setissään! Mieletön kokemus!
Näin vielä enemmän edessä kuin takana ikään päässeenä (mikäli elinajanodote osuu kohdalle) sitä herkistyy aina tällaisen kokemuksien kohdalla miettimään, että ketä minä menen katsomaan 20 vuoden päästä? Omat parhaat keikkakokemukset ja yhtyeet joiden musiikista nautin ovat joko jo kuolleet, lopettaneet, tai todennäköisesti ovat sitä viimeistään 10v päästä. Brucen eilinen keikka taas osoitti sen, mikä ero livemusiikilla on LP levyjen nautiskeluun olohuoneessa.
 

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Huuli pyöreänä bändin soittotaidosta, Brucen kondiksesta ja innosta. Pomo taisi ottaa pari muutaman sekunnin mittaista juomataukoa ja yhden pidemmän välispiikin, mutta muuten biisithän menivät alusta loppuun aivan peräjälkeen - usein jopa vaihtuivat suoraan lennosta. Ajattelin ensimmäisten kipaleiden aikana, että otetaan terävä alku ja sitten huilataan hieman. No, ei kyllä huilattu missään vaiheessa.

Miksaus oli myös erinomaista ja välillä jäin ihan ihmettelemään, miten voikin käytännössä jokainen soitin kuulua noin selvästi.

Kentän etuosassa oli hyvä meininki ja erityisesti keikan loppuosassa vauhti päällä. Olipahan myös huomattavasti paremmin käyttäytyvää jengiä, kuin Metallican keikoilla.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Näin vielä enemmän edessä kuin takana ikään päässeenä (mikäli elinajanodote osuu kohdalle) sitä herkistyy aina tällaisen kokemuksien kohdalla miettimään, että ketä minä menen katsomaan 20 vuoden päästä? Omat parhaat keikkakokemukset ja yhtyeet joiden musiikista nautin ovat joko jo kuolleet, lopettaneet, tai todennäköisesti ovat sitä viimeistään 10v päästä. Brucen eilinen keikka taas osoitti sen, mikä ero livemusiikilla on LP levyjen nautiskeluun olohuoneessa.
Tämä on kuin minun kirjoittama. Olen 46v ja kyllä mä jaksaisin varmaan parikymmentä vuotta vielä keikoilla käydä ja kentällä/permannolla bändejä katsella mutta mitä menen katsomaan esimerkiksi kymmenen vuoden päästä? En tiedä yhtään hyvää uudehkoa artistia tai bändiä. Esimerkiksi joku joku Måneskin on melkoista pask...
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Oli kyllä helkutinmoinen keikka, vaikka olin ennakkoon jo vähän asennoitunut että joutuu antamaan ukoille jo vähän löysää kun keski-ikä alkaa lähestyä pikkuhiljaa kahdeksaakymppiä. Mutta paskanmarjat, Pomo piiskasi sekä bändin että yleisön taas ilmaliekkeihin ja aikaiseksi saatiin mahtavat kemut. Etuosassa pääsi kunnolla fiilikseen eikä tarvinnut katsella sitä pakollista kännykkämerta, vaan jengi oli tullut oikeasti pitämään hauskaa. Ihan samanlaiseen hurmokseen ei ylletty kuin 12 vuoden takaisella maratonikeikalla jota edelsi vielä se Brucen akustinen setti ennen tuota, mutta sitten taas viimeisimmät Turun keikat tämä pesi selvästi.

Settilista oli melkoista tykitystä, ja on se vaan jännä että vaikka noita kaikista kuluneimpia hittejä ei tule kotona enää kuunneltua, niin kyllä ne vaan livetilanteessa nousevat taas lentoon, ja siinä missä joku Hungry Heart pisti hymyilemään leveästi koko biisin ajan, Riverin aikana kyynelkanavat aukesivat lopullisesti vaikka ei kuulu edes omilla Bruce-listoille minnekään top kahteenkymppiin. My Love Will Not Let You Down, Prove It All Night, Reason to Believe ja tietysti Badlands illan huippuhetkiä omalla kohdalla. Voisi toki listata lukemattomia biisejä mitä olisi voinut toivoa itse mukaan, mutta eipä voi mistään oikein motkottaakaan kun Brucella ja Bändillä on vaan homma täydellisesti näpeissä, ja ja taas mentiin saumattomasti fiiliksestä toiseen. Käsittämätön taito tuokin.

Vähän on sellainen kutina että tämä jäi viimeiseksi kerraksi kun pääsi näkemään tämän kokoonpanon ihan kotimaan kamaralla, mutta jos nämä olivat jäähyväiset niin eipä olisi voinut jäädä juuri parempi maku suuhun. Kyllä Pomo on vaan Pomo.
 
Viimeksi muokattu:

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Oli kyllä helkutinmoinen keikka, vaikka olin ennakkoon jo vähän asennoitunut että joutuu antamaan ukoille jo vähän löysää kun keski-ikä alkaa lähestyä pikkuhiljaa kahdeksaakymppiä. Mutta paskanmarjat, Pomo piiskasi sekä bändin että yleisön taas ilmaliekkeihin ja aikaiseksi saatiin mahtavat kemut. Etuosassa pääsi kunnolla fiilikseen eikä tarvinnut katsella sitä pakollista kännykkämerta, vaan jengi oli tullut oikeasti pitämään hauskaa. Ihan samanlaiseen hurmokseen ei ylletty kuin 12 vuoden takaisella maratonikeikalla jota edelsi vielä se Brucen akustinen setti ennen tuota, mutta sitten taas viimeisimmät Turun keikat tämä pesi selvästi.

Settilista oli melkoista tykitystä, ja on se vaan jännä että vaikka noita kaikista kuluneimpia hittejä ei tule kotona enää kuunneltua, niin kyllä ne vaan livetilanteessa nousevat taas lentoon, ja siinä missä joku Hungry Heart pisti hymyilemään leveästi koko biisin ajan, Riverin aikana kyynelkanavat aukesivat lopullisesti vaikka ei kuulu edes omilla Bruce-listoille minnekään top kahteenkymppiin. My Love Will Not Let You Down, Prove It All Night, Reason to Believe ja tietysti Badlands illan huippuhetkiä omalla kohdalla. Voisi toki listata lukemattomia biisejä mitä olisi voinut toivoa itse mukaan, mutta eipä voi mistään oikein motkottaakaan kun Brucella ja Bändillä on vaan homma täydellisesti näpeissä, ja ja taas mentiin saumattomasti fiiliksestä toiseen. Käsittämätön taito tuokin.

Vähän on sellainen kutina että tämä jäi viimeiseksi kerraksi kun pääsi näkemään tämän kokoonpanon ihan kotimaan kamaralla, mutta jos nämä olivat jäähyväiset niin eipä olisi voinut jäädä juuri parempi maku suuhun. Kyllä Pomo on vaan Pomo.
Juu minä myös realisti että eiköhän tämä ollut tässä. En jaksa uskoa että Bruce bändeineen enää Suomeen tulee.

Ilmeisesti kuitenkin Weinberg oli möläyttänyt hotellin edessä faneille että todellakin tullaan uudelleen Suomeen ja mahdollisimman pian. Siis kun joku oli jutellut ja kysynyt että olisiko mitään mahdollisuuksia vielä että tulisitte keikalle. Brucelta oli myös kysytty asiaa ja kuulemma hymyili niin että se loi toivoa. Tämän perusteella fanit sitten ei ole vielä epätoivoisia asian suhteen.

Management ja Little Steven kehuivat että Helsingissä yleisö oli yksi kiertueen parhaista ja tunnelma yleisön ja bändin välillä oli kuulemma ihan maaginen. Taisi Brucekin todeta vikan biisin jälkeen että Fantastic crowd.
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: kopo

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En tiedä keksinkö mitään sellaista sanottavaa, mitä ei ole jo perjantain konsertista sanottu, mutta oli se kova. Edellinen Stadikan konsertti saavutti pituutensa takia myyttisen aseman, mutta kyllä siinä kieltämättä oli aika pahoja suvantovaiheita ennen loppuhuipennusta.

Nyt oli täyttä tykitystä alusta loppuun ja vaikka listaa katsomalla voisi ajatella, että keskivaiheilla ollut pitkähkö hieman tuntemattomampien ja/tai rauhallisten biisien putki olisi voinut olla potentiaalinen kompastuskivi, ei se siltä tosiaankaan tuntunut. Esim. Commodores-cover Nightshift oli livenä albumiversiota noin piljardiziljardi kertaa parempi ja suorastaan keikan huippuhetkiä.

Ja muuta. Tuli torstai-iltana alkulämmittelyksi katsottua aika äskettäin (HBO) MAX:iin lisätty dokumentti Stevie Van Zandt: Disciple. Pääosin ihan viihdyttävää katsottavaa, mutta kieltämättä lähes 2,5 tunnin kestossa olisi ollut ehkä vähän tiivistämistä tai sen olisi voinut tehdä vaikka kolmiosaiseksi sarjaksi. Ei tietty kukaan pakota katsomaan kaikkea kerralla...

Suomalaisittain oli pieni pettymys, että Michael Monroeta ei taidettu mainita ollenkaan, vaikka Steviellä on kuitenkin aika paljon yhteistä historiaa etenkin Demolition 23:n kautta.

Eddie Vedderin Nils Lofgrenia koskeva kommentti (liittyen Stevien lähtöön E Street Bandista) sai kyllä repeämään. Laitetaan spoileriin. Meni jokseenkin että...
"Rakastan Nils Lofgrenia, mutta oli siinä vähän totuttelemista. Vähän kuin isäpuoli. Hän asuu nyt kotonasi ja nussii äitiäsi."
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös