Miten me voimme keskustella Brxitin hyödyistä kun emme edes tiedä millainen se sopimus tulee olemaan? No sen me tiedämme että puolalaiset putkimiehet eivät enää voi kävellä Britanniaan töihin. Lisäksi tiedämme, että Romani-kerjäläiset lähtee hiuksista sieltä helvettiin, tai sitten alkavat kerjätä viisumia. Tuossa nyt tuli jo parikin haittaa. Lisäksi laskisin selväksi haitaksi sen ettei EU:n rajoja valvota, maahanmuuttajavyöryä ei saada hoidettua, sisämarkkinat toimivat aika käsittämättömällä tavalla kaikkine tukineen ja kiintiöineen. Tuohon kun lyödään päälle sitä miten paljon EU byrokratia maksaa meille kaikille, niin kyllä siinä on jo melkoisesti haittoja. Toki tähän voisi laittaa päälle kaikkia euron ongelmia, mutta ne eivät suoranaisesti liity EU:hun.
Kovasti äänestystuloksen jälkeen tuon päätöksen järkevyyttä korostettiin, vaikkei ollut edes tiedossa miten se ollaan toteuttamassa.
Ja kovasti olet arvostellut tästä huolimatta sitä, kun on nostettu esiin yrityksiä jotka ovat tuoneet esiin sitä mitä Brexit todennäköisesti aiheuttaa heidän toiminnoilleen.
Paitsi että noista kummastakaan mainitsemastasi vaikutuksesta ei ole vielä mitään varmuutta, koska kuten totesit ensimmäisessä virkkeessäsi, sopimusta tai edes sen suuntaviivoja ei ole vielä olemassa. ETA-jäsenyyteen on perinteisesti kuulunut myös työvoiman vapaa liikkuvuus ja minun on vaikea nähdä miten May & kumppanit pystyisivät perustelemaan kansalle ETA:n ulkopuolelle jäämisen.
"Maahanmuuttajavyöry" on ihan ok tolalla Turkin kanssa tehdyn sopimuksen myötä.
Sisämarkkinat ovat maailman suurimpiin kuuluvat ja maatalouden perseilyjä lukuunottamatta ne toimivat kohtuullisen hyvin, EU-byrokratia ei maksa kansalle käytännössä mitään (nettojäsenmaksu 54€/asukas/vuosi 2017, josta byrokratian osuus murto-osa, maataloustuet kun ovat yli 50% EU-budjetista) tällä hetkellä, ainakaan suhteessa sen tuomiin hyötyihin.
Suomi ja suomalaiset yritykset pääsevät tulleitta, ilman lisästandardointia ja ilman paperityötä maailman suurimmalle sisämarkkinalle, yritykset pääsevät vapaakauppasopimuksen puitteissa toimimaan mm. Japanin, Etelä-Korean sekä Intian markkinoille jne. jne.
Nämä ovat vientivetoiselle maalle niin isoja hyötyjä, että siinä ei pieni byrokratia (joskin esimerkiksi yritystasolla EU on merkittävästi laskenut byrokratiaa, koska EU on sisämarkkina-alue ja tuotteet menevät yhdellä hyväksynnällä/standardoinnilla koko markkinalle) tai maataloustukiperseily tee juuri mitään.
Jos rahallista hyötyä mitataan, niin jo 1% kustannusnousu vientiyrityksille tullien ja muiden esteiden myötä maksaisi selvästi yli 500milj€/vuosi.