Siirrän lainauksen tuolta otteluseurannasta, kun en viitsinyt näin Bruins-keskeistä asiaa ruveta siellä tuoreeltaan kommentoimaan. Aivotärähdyksestä ilahduttavan ripeästi toipunut Rask siis siirtyi yksin Bruinsin voittotilaston kärkeen tuon kauan odotetun Caps-voiton myötä.
Itse "ymmärsin" tuon niin, että onpas ollut huonoja vahteja Bruinsin historiassa. Ei oikeastaan tule edes mitään legendaarista vahtia Bruinsin historiasta mieleen. Väki vaihtunut pakolla aika tiheään. Joku 10 kautta ja 25 voittoa per kausi tuollainen 253 voiton record.
Bruinsin maalinsuulla oli tosiaan musta jakso, jolloin maalivahtiratkaisut olivat joko keskinkertaisia, lyhytaikaisia tai sekä että. Kuinka ollakaan, se kattaa isohkon prosentin Cup droughtin ajasta. Kuitenkin on aika rankkaa yksinkertaistamista tuomita koko Bruinsin maalivahtihistoria huonoksi tuon jakson vuoksi vain, koska huono pätkä on tuoreessa muistissa ja sijoittuu tämän tilaston kerryttämisen kannalta otolliseen aikaan. Bostonista nimittäin löytyy useiden vuosikymmenten verran vahvan ja eliitin välimaastossa seikkailevaa maalivahtipeliä suhteellisen pitkäaikaisilta luottoratsuilta (Thompson, Brimsek, Johnston, Cheevers, Gilbertistäkin voi keskustella, Thomas, Rask, matkan varrella yksittäisiä huippukausia toki muiltakin), eikä Henkan kaltaista johtopäätöstä vetäisi kukaan, mikäli loistava ja heikompi maalivahtipeli olisi siroteltu vuosikymmenten mittaan hieman tasaisemmin. Kannattaa esim. juuri Thompsoniin, Brimsekiin ja Cheeversiin perehtyä, mikäli ei tosiaan yhtäkään legendaarista vahtia muistu.
Kuten jo hieman viittasin, on selvää, että Bruinsin uratilastoista ei voi löytyä yhtä komeita lukemia kuin joiltakin muilta joukkueilta, koska heikommat ajat sijoittuvat juuri siihen aikaan, jolloin noita ennätyksiä on ollut suuremman ottelumäärän ja pidempien pelaajaurien vuoksi merkittävästi helpompaa takoa. Näistä rajoitteista huolimatta kaikista Bruinsin wanhan ajan eliittiveskareista löytyy jossiteltavaakin: jokaisella voisi olla tarjota tähän seuratilastoon vielä isommat lukemat, jos olosuhteet olisivat olleet sen puolella.
-Thompson treidattiin kun pelivuosia oli vielä jäljellä, koska Brimsek hönki jo niskaan
-Brimsek missasi pari vuotta palveltuaan toisessa maailmansodassa, eikä ollut pelitauon ja sotakokemusten jälkeen enää aivan se sama muuri. Siitä huolimatta jatkoa olisi vielä voinut seurata, ellei perhetragedia olisi katkaissut ensin Bruins- ja sitten koko NHL-uraa ennenaikaisesti. Kaikkineenhan Bruins kärsi ko. sodasta siinä palvelleiden pelaajien myötä epäilemättä pahiten, ja noiden juurikin Brimsekin torjumien kahden kannun jatkoksi olisi voinut helposti kertyä vielä pari lisää, ellei niin moni runkopelaaja olisi ollut vuosia pois
-Cheeversin ja Johnstonin urat Bostonissa menivät suurelta osin päällekkäin. Tämä eittämättä auttoi kummankin suorittamista, mutta henk. koht. tilastokertymää se söi armotta. Lisäksi Cheevers tuhlasi muutaman vuoden WHA:ssa
Itse asiassa Thomaskaan ei ole ihan spekulaation ulkopuolella, jos olisi löytänyt itsensä jo pikkuisen aiemmin. Mutta asioiden näin ollessa Tuukka on nyt se kaveri, johon tulevia Bruins-vahteja tullaan vertaamaan - samaan tapaan kuin monessa organisaatiossa luotiin uusi veskaripuolen mittatikku ~90-luvulla. Saa nähdä millaisiin lukemiin hän ehtii esimerkiksi tämän statistiikan vielä venyttää.
