Tuolla askissa näyttäisi olevan tila ja aika melko vähissä ja se selittää paljolti Pastrnakin otteet. Ei varsinaisesti mitään uutta. Pasta on hakannut pudotuspeleissä koviakin pisteitä, mutta kyllä yhdistävänä tekijänä niissä on ollut a) toimiva yv, b) Bergeronin ja Marchandin kiekon metsästys ja c) leppoisammat sarjat. Pastnak on taikuri kun on tilaa tai kun oma joukkue riistää ja pääsee järjestäytymätöntä vastustajaa vastaan kiekko lavassaan, mutta vähän vaikeaa se on aina ollut tiukoissa peleissä, jos pitäisi omista luoda hyökkäys, josta syntyy maalipaikka.
Mutta ei tämä nyt Pastrnakiin kaadu, ei varsinkaan, kun Marchand on 2011 -vireessä ja DeBrusk hakkaa maalin edestä kuin Recchi konsanaan.
Pelistä nyt on oleellinen sanottu, mutta kyllähän Bruinsilla oli tuuria mukana. Tyhmiä jäähyjä, hölmöjä kiekonmenetyksiä ja silti voitto. Lohrei yritti yksinään hävitä pelin useaan otteseen. Ehkä se on sitä voittamisen kulttuuria, koska tulee heti mieleen yksi joukkue, joka olisi vastaavalla pupeltamisella hävinnyt pelin, vaikka olisi sitä muuten mielin määrin dominoinut.
En oikeastaan tykännyt muutoksista, joita Bruins teki otteluun. Lohrei vieraspeliin ykköspariin on melkoinen kuningasidea, jonka typeryyden Monty sitten itsekin kolmannessa erässä tajusi ja istutti poikaa penkillä paljon. Kotiottelussa kolmospariin olisi parempi paikka aloittaa.
Ketjumuutokset, en tiedä mitä niillä haettiin. DeBrusk Zachan ja Pastrnakin kanssa oli aivan jäätävän huono ketju ja se oli huono pitkälti siitä syystä, että Zacha joutui kannattalemaan kahta erikoismiestä, joiden puolustus- ja yleispelaaminen jättää aika paljon toivomisen varaa.
Toivottavasti en jinxaa, mutta Brandon Carlo on melko eri pelaaja kuin viimeiset pari kolme kautta. Toki oli jo runkosarjassa, mutta se nyt on runkosarja.