Kolmas ottelu oli pelitapahtumiltaan kahden ensimmäisen tapaan tasainen, mutta kiekot pomppivat nyt Torontolle ja tuloksena oli 4-2 -kotivoitto. Ensimmäinen luoti onnistuttiin siis väistämään, mutta torstaina on taas pakkovoiton paikka. Leafs-fanin näkökulmasta positiivisimpia asioita olivat voiton lisäksi Matthewsin hartioilta maalin myötä tippunut apina sekä Plekanecin kieltämättä aika yllättävä pääsy Bergeronin ihon alle. Nämä asiat antavat hyvät lähtökohdat torstaille, mutta jotain uusia kaneja pitäisi kaivaa hatusta vitospeliin Bostonissa, jossa Matthews & kumppanit joutuvat taas Bostonin ykkösen pihteihin. Kadri voisi olla se kaivattu jokerikortti; pelikielto on varmasti sisuunnuttanut miestä, mutta kysymysmerkki on osaako hän kanavoida energiansa oikeisiin vai vääriin asioihin. Kummastakin lopputuloksesta on olemassa esimerkkejä menneisyydessä.
Vaikka Boston jätettiinkin kahteen maaliin, niin Leafsin puolustus- ja maalivahtipeli eivät allekirjoittanutta vielä(kään) vakuuta; Andersen antaa liikaa makoisia reboundeja ja Toronton pakeille kiekko tuntuu monesti olevan omalla alueella kuin käsikranaatti, josta pitää päästä sekunnin murto-osassa eroon. Rask ei myöskään ole ihmeitä Bruins-maalilla esittänyt, mutta Bostonin puolustus on tällä hetkellä omassa päässä valovuoden Leafsin vastaavaa edellä ja Toronto pystyy maaleja värkkäämään lähinnä nopeilla vastaiskuilla, joihin Charan ja kumppanien jalka ei riitä vastaamaan. Minusta Babcockin kannattaisi ottaa hieman hyökkäyspelikirjassa mallia virkaveli Cassidyltä ja ohjeistaa pelaajat pelaamaan kiekkoa nopeammin maalille sen sijaan, että se pelataan ensin kulmaan ja sieltä viivaan, josta heitetään "toivotaan, toivotaan" -veto maalille tai todennäköisemmin blokkaavaan Bostonin pelaajaan. Tällöin etu luisteluvoimassa saataisiin käyttöön myös muulloin kuin vastaiskuissa. Boston on tätä filosofiaa toteuttanut menestyksekkäästi Toronton lyijyjalkoja Polakia ja Hainseytä vastaan.
Sarjan neljäs peli Torontossa voi hyvinkin olla jatkoonmenon kannalta ratkaiseva. Boston hoitanee vitospelin kotonaan kohtalaisen varmasti joka tapauksessa (en usko, että Kadri tai kukaan muukaan pystyy tuota Torontolle kääntämään), eli jos he pystyvät voittamaan Torontossa niin sarjan loppuluvut lienevät 4-1. Toronton voitto torstaina puolestaan tarkoittaa vähintään kuutta peliä ja mitä pitemmäksi sarja venyy, sitä suuremman edun Leafs tasaisemmasta peluutuksestaan saa. Bostonin pakeista etenkin McAvoysta ja Charasta huomasi jo eilen pieniä väsymisen merkkejä. Bergeronin ja kumppanien n. 20 minuuttia per peli läpi kauden alkaa taatusti myös näkyä jossain vaiheessa, vaikka toistaiseksi luistin onkin liikkunut liukkaasti. Jos Toronto siis vierasvoiton tässä sarjassa ottaa, niin todennäköisintä se on seiskapelissä, mikäli sinne asti päästään.
Vaikka Boston jätettiinkin kahteen maaliin, niin Leafsin puolustus- ja maalivahtipeli eivät allekirjoittanutta vielä(kään) vakuuta; Andersen antaa liikaa makoisia reboundeja ja Toronton pakeille kiekko tuntuu monesti olevan omalla alueella kuin käsikranaatti, josta pitää päästä sekunnin murto-osassa eroon. Rask ei myöskään ole ihmeitä Bruins-maalilla esittänyt, mutta Bostonin puolustus on tällä hetkellä omassa päässä valovuoden Leafsin vastaavaa edellä ja Toronto pystyy maaleja värkkäämään lähinnä nopeilla vastaiskuilla, joihin Charan ja kumppanien jalka ei riitä vastaamaan. Minusta Babcockin kannattaisi ottaa hieman hyökkäyspelikirjassa mallia virkaveli Cassidyltä ja ohjeistaa pelaajat pelaamaan kiekkoa nopeammin maalille sen sijaan, että se pelataan ensin kulmaan ja sieltä viivaan, josta heitetään "toivotaan, toivotaan" -veto maalille tai todennäköisemmin blokkaavaan Bostonin pelaajaan. Tällöin etu luisteluvoimassa saataisiin käyttöön myös muulloin kuin vastaiskuissa. Boston on tätä filosofiaa toteuttanut menestyksekkäästi Toronton lyijyjalkoja Polakia ja Hainseytä vastaan.
Sarjan neljäs peli Torontossa voi hyvinkin olla jatkoonmenon kannalta ratkaiseva. Boston hoitanee vitospelin kotonaan kohtalaisen varmasti joka tapauksessa (en usko, että Kadri tai kukaan muukaan pystyy tuota Torontolle kääntämään), eli jos he pystyvät voittamaan Torontossa niin sarjan loppuluvut lienevät 4-1. Toronton voitto torstaina puolestaan tarkoittaa vähintään kuutta peliä ja mitä pitemmäksi sarja venyy, sitä suuremman edun Leafs tasaisemmasta peluutuksestaan saa. Bostonin pakeista etenkin McAvoysta ja Charasta huomasi jo eilen pieniä väsymisen merkkejä. Bergeronin ja kumppanien n. 20 minuuttia per peli läpi kauden alkaa taatusti myös näkyä jossain vaiheessa, vaikka toistaiseksi luistin onkin liikkunut liukkaasti. Jos Toronto siis vierasvoiton tässä sarjassa ottaa, niin todennäköisintä se on seiskapelissä, mikäli sinne asti päästään.