Mainos

Bon Jovi

  • 52 680
  • 212
Suosikkijoukkue
SaiPa
Perjantaina Bon Jovi veti Nashvillessa viiden biisin mittaisen yllätyskeikan. Ihan hyvin Jonin ääni kesti tuon viiden biisin setin. Tietysti lyhyt puolen tunnin setti on vähän eri asia kuin vetää kaksi tuntia joka ilta.

1. "Blood on Blood"
2. "We Weren't Born to Follow"
3. "You Give Love a Bad Name"
4. "Born to Be My Baby"
5. "Legendary"



Ei kestänyt. Bad Name ja Born To Be… aivan järkyttävää paskaa, Legendaryssä ei osu nuottiin enää säkeistöissäkään saati kertseissä. Jos taso on tuo vielä melkein kaksi vuotta ison äänihuulileikkauksen jälkeenkin, niin kiitos ja hyvästi.
 

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
Pidin Bon Jovin levyistä vielä 2013 vuoden What About Nowsta. Burning Bridgesin (2015) ostin heti ilmestyessään, mutta se oli kyllä todella puuduttava jämäbiisien kokoelma. This House Is Not for Sale (2016) ei vakuuttanut ollenkaan sinkuillaan ja päätyi hyllyyn lopulta vasta jollain 5€ -luokan tarjouksella ja enpä ole tainnut sitä kyllä koskaan edes kuunnella läpi. 2020 on sitten mennyt ihan täysin ohi, kuten toistaiseksi myös tämä uusin Forever, mutta jälkimmäistä kun on nyt kommentoitu positiivisesti, niin pitääpä jossain välissä ottaa nuo täällä kehutut biisit kuunteluun, jos sieltä löytyisi taas hyllyyn hankittavaa.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Täytyypä kuunnella levy huomenna. Hesarin toimittaja kyllä lyttäsi levyn oikein huolella mutta toki se nyt ei mitään vielä kerro...Mut kuunnellaan...
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Forever floppasi Jenkeissä aika isosti. Levy debytoi Billboardin listan vitosena, mutta tippui jo seuraavalla viikolla listalta kokonaan ulos. Bon Jovin alamäki on ollut aika raju, sillä edellinen 2020-levykään ei viihtynyt listalla kuin kaksi viikkoa.

 

BaronFIN

Jäsen
Bon Jovin vai koko rockskenen alamäki?

Hauskasti tuossa artikkelissa oli alla TOP50 rockalbumia kautta aikojen ja siellä oli yksi levy tältä vuosituhannelta; vuodelta 2002 ja siitäkin on siis 22 vuotta.

Ja toisena kysymyksenä; sales? Kuka ostaa musiikkia enää? Viimeisin levy jonka olen itse ostanut on vuodelta 2015 Musen Drones. Sen jälkeen kaikki streamattuna. Tullut pieneen mieleenkään ostaa näitä lättyjä?
 

Stratman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Bon Jovin vai koko rockskenen alamäki?

Hauskasti tuossa artikkelissa oli alla TOP50 rockalbumia kautta aikojen ja siellä oli yksi levy tältä vuosituhannelta; vuodelta 2002 ja siitäkin on siis 22 vuotta.

Ja toisena kysymyksenä; sales? Kuka ostaa musiikkia enää? Viimeisin levy jonka olen itse ostanut on vuodelta 2015 Musen Drones. Sen jälkeen kaikki streamattuna. Tullut pieneen mieleenkään ostaa näitä lättyjä?

Itselläkin oli pitkä tauko levyjen ottelussa, mutta viime aikoina olen alkanut taas ostamaan. Levyjen määrää en enää tiedä, mutta jonnekin 500-1000 väliin menee. Suurin osa niistä ostettu 80- ja 90 luvuilla. Striimatessa olen huomannut kuuntelevani musaa eri tavalla. Levyjä kun kuuntelee, niin tulee helpommin kuunneltua koko lätty, eikä vain yksittäisiä kappaleita.

Mitä Bon Joviin tulee niin on kyllä sääli mihin kuntoon Jonin ääni on mennyt. Eihän hän ole yksin ongelman kanssa, moni saman aikakauden kultakurkku on nykyään aikamoinen rääkyjä. Uudet levyt eivät enää säväytä kun laulaminen on nykyään sellaista matalaa baritoni meininkiä, joka ei ole sitä Bon Jovia, johon aikoinaan totuttiin. Itsellä loppui mielenkiinto bändiin vuoden 1992 Keep the faithin jälkeen. Sen jälkeen on lähinnä tullut Always tyylisiä nyyhkyballadeja. Livenä tuli nähtyä 80-luvulla, oli silloin hyvä. Nykyään en enää tuosta maksaisi, ellei sitten JBJ:n äänenlaadussa tapahdu ihmeparantuminen.
 

BaronFIN

Jäsen
Itselläkin oli pitkä tauko levyjen ottelussa, mutta viime aikoina olen alkanut taas ostamaan. Levyjen määrää en enää tiedä, mutta jonnekin 500-1000 väliin menee. Suurin osa niistä ostettu 80- ja 90 luvuilla. Striimatessa olen huomannut kuuntelevani musaa eri tavalla. Levyjä kun kuuntelee, niin tulee helpommin kuunneltua koko lätty, eikä vain yksittäisiä kappaleita.

Mitä Bon Joviin tulee niin on kyllä sääli mihin kuntoon Jonin ääni on mennyt. Eihän hän ole yksin ongelman kanssa, moni saman aikakauden kultakurkku on nykyään aikamoinen rääkyjä. Uudet levyt eivät enää säväytä kun laulaminen on nykyään sellaista matalaa baritoni meininkiä, joka ei ole sitä Bon Jovia, johon aikoinaan totuttiin. Itsellä loppui mielenkiinto bändiin vuoden 1992 Keep the faithin jälkeen. Sen jälkeen on lähinnä tullut Always tyylisiä nyyhkyballadeja. Livenä tuli nähtyä 80-luvulla, oli silloin hyvä. Nykyään en enää tuosta maksaisi, ellei sitten JBJ:n äänenlaadussa tapahdu ihmeparantuminen.
Keep the Faith on hieno levy, mutta sitä seurannut These Days on vielä hienompi. Omissa kirjoissani bändin paras joskin valitettavan aliarvostettu monissa piireissä.

Lätty koneeseen, nupit kaakkoon ja avausraidalla ikkunat irti karmeista. 90-luvun skidi suosittelee. Tämä on minun kirjoissani Samboran statement levy.

Nykyiseltä BonJovilta en odotakaan mitään samanlaista suoritusta kuin 80- ja 90-luvuilla. Ihmiset kasvavat, ajat muuttuvat ja miehestä on tullut toisenlainen. Kun tietää taustat esim. ”umpitylsältä” Lost Highway albumilta, niin sekin on ihan ok. Ovat hakeneet siis tarkoituksella aivan toisenlaista suuntaa kuin 80-luvun tukkahevibändinä olivat ja se on ihan ok.

Jos pistää esim. Mötley Cruen ja BonJovin rinnan, niin ei puhettakaan kumpi on ikääntynyt ”arvokkaammin”. Uusimman levyn päätösraita Hollow Man on hieno lopetus bändille.
 

Nosebleed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, San Jose Sharks

Striimitoistothan lasketaan myös levymyyntiin vaikka eivät fyysisiä myyntejä olekaan. Nykyään 84% levymyynnistä koostuukin striimeistä. Viime vuosi oli muuten toinen peräkkäinen kun vinyyli voitti cdn myynneissä. Itsellä onkin tapana kun uusi levy tulee niin kuuntelen sen ensin striimipalveluista ja sitten jos se kolahtaa niin saatan ostaa myös vinyylinä niin tuleepa siinä samalla tuettua artistia kun ei noista striimeistä paljoa jää käteen.

Uuden Bon Jovin olen ehtinyt pari kertaa vasta kuuntelemaan Tidalista.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Forever floppasi Jenkeissä aika isosti. Levy debytoi Billboardin listan vitosena, mutta tippui jo seuraavalla viikolla listalta kokonaan ulos. Bon Jovin alamäki on ollut aika raju, sillä edellinen 2020-levykään ei viihtynyt listalla kuin kaksi viikkoa.

Ei ehkä yllättävää, mutta harmillista, jos kerran kait tietojen mukaan se on nyt sitten bändin viimeinen levy (edelleen minusta osoittaa hienoa makua lopettaa Bon Jovin kaltainen ura levyyn nimeltä Forever). Ja jos näin niin miten kauan bändi sitten muutoin toimintaansa jatkaa.. mutta vähänhän se jättää ikävän sivumaun, kun ura päättyy floppiin. Vaikkakin toki kun olet myynyt sen 120 miljoonaa levyä, niin taloudellisesti asia nyt on ihan sivuseikka..

@Stratman siinä olet oikeassa, että Keep The Faith on viimeinen klassikko ja suurimmaksi osaksi timanttinen tuotos. En tiedä olenko yksin sen kanssa, mutta sitä seurannut minusta kuuluisa "It´s My Life" -albumi Crush taas on ihan kamala. Mutta sitten sen sijaan minulla on aina ollut outo viehätys vuoden 2002 Bounce albumiin, vaikka se on käsittääkseni bändin uran heikoiten myynyt levy. Sen rakennehan on aika erikoinen, sillä levyn noin joka toinen biisi on jonkinlainen balladi.. ja eikös ole niin, että bändin uran yleisesti inhotuin levy on kuitenkin vuoden 2005 Have A Nice Day, joka onkin kaikilta osin (jopa kansikuvaa myöten) epäonnistunut albumi. Edellisellä sivulla näemmä jo sanoinkin, että viimeisin ihan ok levy on 15 vuoden takainen The Circle, sen jälkeen on ollut yhä alamäkeä

@BaronFIN onhan tuo mainitsemasi Lost Highway erikoinen levy tuolla välissä. Mutta bändi toki oli jo tuossa vaiheessa uraansa tilanteessa, että kun nyt puuhamiehiä sattui huvittamaan tehdä levyllinen rekkakuski kantria, niin eipä se ollut keneltäkään pois siinä tilanteessa
 

BaronFIN

Jäsen
@PataJaska, ethän sä voi ohittaa These Days albumia hyppäämällä Keep the Faithista suoraan Crushiin :) Tärkeä osa omaa musiikillista vuosien 1995-2000 äänimaailmaa.

Have a Nice Day jakaa vahvasti mielipiteitä, itse kuulun tykkääjiin, mutta ymmärrän kyllä jos ei kaikkiin uppoa. Nimiraita yksinään riittää tekemään siitä tärkeän osan BonJovin vuosikymmenten tarinaa ja bändin ensimmäinen (sekä ainoa) Grammy tuli tälle albumille, joten ei se lopulta niin paska ole kuin ryppyotsaisimmat old school fanit haluavat ymmärtää sen olevan.
 

Stratman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Striimitoistothan lasketaan myös levymyyntiin vaikka eivät fyysisiä myyntejä olekaan. Nykyään 84% levymyynnistä koostuukin striimeistä. Viime vuosi oli muuten toinen peräkkäinen kun vinyyli voitti cdn myynneissä. Itsellä onkin tapana kun uusi levy tulee niin kuuntelen sen ensin striimipalveluista ja sitten jos se kolahtaa niin saatan ostaa myös vinyylinä niin tuleepa siinä samalla tuettua artistia kun ei noista striimeistä paljoa jää käteen.

Uuden Bon Jovin olen ehtinyt pari kertaa vasta kuuntelemaan Tidalista.

Tätä olen itsekin tehnyt. Lisäksi yritän kyllä kuunnella edes joskus niitä levyjäkin. Vinyylejäkin on vino pino, mutta tällä hetkellä en omista toimivaa soitinta. Pitäisi sellainen jostain hommata.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös