Kari Jalosesta UTJ:nä on haaveillut monikin ihminen, mutta suurimmaksi esteeksi taitaa nousta se, että KJ on liian hyvä valmentaja. Lisäksi hän haluaa keskittyä käytännön duuniin jään tasolla sen sijaan, että istuisi vain katsomossa ja vetelisi suuria linjoja. Kojo on kunnianhimoinen ja sitä kunnianhimoa tyydyttää parhaiten se, että pääsee itse kehittämään pelaajia, eli suomeksi sanottuna, vetää haalarit niskaan.
Toivoisin Södeä HIFK:n palvelukseen, mutta kunnianhimoisena ihmisenä hän luultavasti kokee, ettei HIFK pysty käytännössä tarjoamaan hänelle riittävästi vastuuta, eli valtaa, kehittää seuran toimintaa. Lisäksi olen ymmärtänyt, ettei Söde ole valtavan innostunut suomalaisesta toimintaympäristöstä ja ilmapiiristä yleisestikään, joten ulkomailla on tarjota hänelle paljon enemmän. Suomi on rakas kotimaa, mutta sitä on helpompi rakastaa vähän kauempaa.