Bluesin peliesitykset kaudella 2011-12

[Ekonyymi]

Ei voi moittia

Ei todellakaan paha kauden alkutaival. Huomattavaa on muun muassa, että Bluesilla on lähes yhtä paljon pisteitä kuin Tampereen suurseuroilla Tapparalla ja Ilveksellä yhteensä. Ja ollaan suursuosikki hifkiä edellä.

Jos Espoon kiekossa on kriisi, on se omistajakriisi, mutta Tampereella kriisi on sitä ihteänsä eli pelilistä.

Jos Jokerit vielä kaadetaan, uskon, että katsojakiinnostuskin saa nostetta.

 

[Juhaht]

Tässä hehkutuksessa on myös syytä muistaa, että peliä on pitkästä aikaa _kivaa_ katsoa. Se näyttää jääkiekolta eikä miltään ajokoirapystysuuntajyystöltä. Vaikka tappioita ajoittain tuleekin ja katsomossa turhautuu siihen täydellisen maalin hakemiseen (laukoakin saa Ramstedt&Kähkönen!), on ero viime kauden näihin aikoihin huima. Silloin pelistä ei saanut ihan oikeasti mitään irti ja olin luopumassa kausarista. Nyt kun vaan pidetään toi ilme noin "iloisena" ja saadaan taustat kuntoon, ei oo hätäpäivää jatkossakaan.

 

[The Nikkari]

Runkosarjan ensimmäinen kolmannes.

Sijalla kuusi ollaan sarjataulukossa ja pistekeskiarvossa viidensiä. Neljänteen sijaan ei enää oikein riitä oma pelaaminen, vaan jonkun edellä olevan täytyy vähän avittaa. Jos nyt neljäntenä oleva Ässät jatkaa samalla tahdilla, täytyy Bluesin ottaa keskimäärin 2,25 pistettä per ottelu seuraavan neljänkymmenen ottelun ajan eli enemmän kuin sarjaa johtava Pelicans tähän mennessä. Tuolloinkin ollaan vasta tasapisteissä.

Kuuden sakkia ajatellen Kärppien pitää pelata lähes 1,8 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla, jotta saisi Bluesin kiinni, jos Blues jatkaa samalla tahdilla kuin tähän mennessä. Yhdeksäntenä olevan Lukon pitää samalla tavalla ajateltuna ottaa lähes 1,85 pistettä peri tullakseen ohi. Se on aika paljon se, kun joukkue on tähän mennessä saalistanut keskimäärin 1,35 pistettä peri peli. Sijalla 11. olevan Tapparan täytyisi saada 1,94 pistettä per ottelu mennäkseen Bluesin ohi. Tähän mennessä tuo luku on 1,14, joten ei tule tapahtumaan. Jos siis oma peli pysyy kasassa. Tällä hetkellä realistiset loppusijoitukset ovat 5.-8. Täytyy kuitenkin muistaa, että takana ovat JYP, Kärpät ja HIFK, joilla kaikilla on kova materiaali.

Peliä katsellesa ei voi kuin myhäillä. Kiekkoa pidetään ja näin hallitaan pelitapahtumia. Eipä ihme, ettei ole jäähyily, kun kiekko on koko ajan meillä. Vaikka tauko tulikin pahaan paikkaan, usko tulevaan on vahva. Ylivoimassa tosin on parantamisen varaa. Huolellisempaa kiekon liikuttelua ja vähän suoraviivaisuutta, niin hyvä tulee.

Yksilöistä positiivisin yllättäjä on ollut Hakanpää. Ei siksi, että hän olisi joukkueen huippua, vaan siksi, että hän pelaa ensimmäistä liigakauttaan. Ja hyvin pelaakin. Lajusen Ville on puolestaan löytämässä vireen uudestaan homma ja toimii. Kultakypärä.

Pettymyksiä katsottaessa tulee ensimmäisenä mieleen Jere Sallinen ja toisena Cami. Sallinen hakee peliaikaa mestiksestä ja surffailee edelleen pelin ulkopuolella. Kuuselan uskon vielä heräävän.

Ihan erillisenä pointtina täytyy mainita maalivahtimme Koivisto. Tilastojen valossa Koiviston on ollut hyvä. Ilman imurointeja todella hyvä. Valitettavasti vaan peli näyttää siltä, ettei siihen luota. Ihmellistä hyppimistä ja kaatuilua. Toivottavasti olen väärässä, mutta veikkaan Koiviston kääntävän vielä monta ottelua vastustajalle tällä kaudella.

Kaiken kaikkiaan positiiviset fiilikset ja odotan jatkoa innolla. Se onkin kova koitos, kun Pelsu liihottelee Espooseen.

 

[Fordél]

Blues on jättänyt pelillisesti hyvän kuvan itsestään tähän mennessä. Tosin mikään yllätys se ei ole ollut, sillä olen pitänyt teitin valmennusta ja pelaajamateriaalia hyvin laadukkaana. Kertakaikkisen hyvin kasattu jengi ja valmennus! Runko on nuorehko, mutta yllättävänkin kokenut ja varmasti nälkäinen. Tähän mennessä kaikki ovat pääosin hoitaneet ihan hyvin tonttinsa. Uudet vahvistukset ovat päässeet peli peliltä paremmin mukaan peliin. Tästä hyvänä esimerkkinä on Huhtala. Vallinin voisi odottaa nostavan seuraavalla periodilla joulutaukoon mennessä pelaamisensa tasolle, jolla pelasi HIFK:ssa loppukaudesta. Materiaalissa on kuitenkin se hyvä puoli, että monella pelaajalla on mahdollisuudet nostaa vielä tasoaan ja pelata tällä kaudella uransa parasta lätkää. Se on tärkeä elementti jengissä, että sen yksilöt voivat kehittyä kauden aikana, sillä luo mahdollisuudet vaikka mihin.

Bluesilla on myös selkeä pelitapa, jota ajettiin sisään jo viime kauden lopussa. Se on osoittautunut todella viisaaksi päätökseksi ja taatusti helpottanut paljon tätä alkukautta. Tosin Marjamäen pelitapa ja vaatimukset on monelle Blues-pelurille tuttua jo junnuajoista lähtien. Pelaajamateriaali pystyy myös toteuttamaan tätä pelitapaa, kiitos oikeanlaisten hankintojen. Nyt ei tarvitse pelaajamateriaalinkaan puolesta mennä millään ajokoirakiekolla vaan voidaan luottaa omaan kiekolliseen peliin.

Kaiken kaikkiaan näen, että vaikka Bluesin taustalla on omat ongelmat niin kaukalon sisällä ja ylipäänsä urheilullisella puolella on kaikesta huolimatta saavutettu hyvin tasapainoinen ja luottavainen tilanne. Toki joitain kysymysmerkkejä liittyy maajoukkuetauon jälkenseen aikaan kuten maalivahtipeli (toiminut, mutta pikkasen on vielä kysymysmerkki) sekä puolustuksen leveys. Kuitenkin tässä on nyt pohja, jolle voi rakentaa vaikka kuinka hienon loppukauden.

 

[Superböle]

Kiitos Blues vitun hienosta sunnuntaista! Hallilla oli yleisöä ja tunnelmaa, peli oli hyvää ja maaleja nähtiin, bissen hintakin oli tiputettu vitoseen. Mitä vielä? Ei mitään. Joukkue pelasi parhaan mahdollisen mainoksen itselleen tänään, jonka luulisi poikivan lisää uteliaita silmäpareja paikalle taas maajoukkuetauon jälkeen.
Kähkönen oli aivan loistava ja Lajusen esityö Lammassaaren maaliin huikea.
Nyt tauolle vammoja parantelemaan ja nautitaan kauden tähän mennessä makeimmasta voitosta!

 

[Pavlovin Koira]

Käydääs vähän läpi tehoja. Tehotilastot ekalle tauolle lähdettäessä:

1. Ville Lajunen 2 + 10 = 12
2. Petri Lammassaari 6+4 = 10
3. Tommi Huhtala 4+6 = 10
4. Teemu Ramstedt 3+7=10
5. Toni Kähkönen 5+4=9
6. Kristian Kuusela 5+4=9
7.Ville Varakas 2+7=9
8. Camilo Miettinen 4+3=7
9. Tomi Sallinen 2+4=6
10.Roope Talaja 4+1 =5

Parhaat tehot/ottelu on Ville Lajusella (0,6) ja Joakim Erikssonilla (0,57). Ainahan se on niin, että joukkueella on maalinteossa ongelmia jos puolustaja pitää sisäisen pistepörssin kärkipaikkaa. Huhtala on noussut selkeästi viime peleissä, Ramstedt taas vähän hiipunut. Nyt näyttää siltä, että Eriksson on ottanut ykkössentterin paikan. Ennen kautta veikkailin Kuuselaa meidän parhaaksi pistemieheksi, joten pienehkö pettymys on tähän mennessä ollut.

Ylivoimapeliä olisi tauon aikana syytä hioa. Se on ollut alkukauden melkoista neppailua ja sen tehottomuus laskee tuota joukkueen kokonaismaalimäärää aika lailla.

------

Edit; mutta onpahan ollut upeaa aikaa viimeiset pari viikkoa. Ihan tulee viime kevään pudotuspelit mieleen. En oikein osaa päättää, mikä näistä voitoista tuntuu makeimmalta: tämän iltainen upeine maaleineen, Kärppämatsi (jotenkin ne menneet pleijaritappiot saavat aina nauttimaan aivan erityisesti kärppien kaatamisesta) vai Kalpa-voitto jossa voittomaali iskettiin 20 sekuntia ennen kolmannen erän päättymistä. Ehkä kuitenkin tuo viimeksimainittu. Tahtoo lisää!

 

[Kyjy]

Kyllä täytyy olla tyytyväinen tämän hetken pelaamisen. Marjamäelle iso peukku: liigan nuorin valmentaja on onnistunut tekemään tulosta tilanteessa, jossa moni olisi panikoitunut. Tiukoissa paikoissa mitataan johtajan kyvyt ja arvosana Latelle on kiitettävä plus. Huhut vievät jengiä milloin minnekin, mutta se ei ole pääasiaa haitannut. Itse asiassa huhumyllyn alettua on tullut pelkkiä voittoja ja vielä hienolla pelitavalla.

Tänään hallilta poistuessa tuntui hyvältä. Tämä on mun joukkue ja olen siitä ylpeä. Uskon myös tulevaisuudessa näin olevan, oli nimi sitten Blues, Kiekko-Espoo tai Angry Blues.

Toivottavasti tausta-asiat loksahtavat pian kohdilleen ja viime aikoina vallalla ollut surkuttelu jää taka-alalle. En jaksa enää vatvoa puuttuvia pysäkkimainoksia, puolityhjiä penkkirivejä tai toimiston tunarointeja. Niitä on murehdittu tarpeeksi. Nyt haluan kokea sitä tunnetta kun Kähy näyttää Kapteenin otteita ja vetää unelmavedon ylämummoon tai kun Ville onnistuu viivalla ja antaa nappisyötön Lampulle maalin kulmalle. Siitä on loppujen lopuksi kyse ja sitä haluan lisää.

 

[Fordél]

Nyt haluan kokea sitä tunnetta kun Kähy näyttää Kapteenin otteita ja vetää unelmavedon ylämummoon tai kun Ville onnistuu viivalla ja antaa nappisyötön Lampulle maalin kulmalle. Siitä on loppujen lopuksi kyse ja sitä haluan lisää.

Juuri näistä tunteistahan tässä on loppupeleissä kyse vaikka jonain hetkinä sitä on aikaa ajatella isompiakin kuvioita. Jotenkin sitä Bluesia suuresti symppaavana haluaisi nähdä näissä Kähyn kahdessa maalissa ja Lajusen loistavassa tarjoilussa isomman merkityksen kuin vain parin maalin ja yhden maalin esityön verran. Jotenkin ne näyttivät niin helkkarin hienoilta suorituksilta, että tuli mieleen: olisiko tässä todellakin syntymässä uudenlainen Blues? Siis ei enää vain niitä räkäisiä tahtomaaleja vaan taidokkaita suorituksia ja vapautunutta peliä? Ehkä jatkossa vastustaja syö paskan ja Laten Bluesin nautinnot eivät kumpua enää rektaalialueelta vaan jostain ihan muaalta?

 

[Toni85]

Pettymyksiä katsottaessa tulee ensimmäisenä mieleen Jere Sallinen ja toisena Cami.

Hyvä teksti ja sisälsi paljon asiaa, mistä olen samaa mieltä mutta tämä pisti silmään. Itse en laskisi Camia missään nimessä epäonnistuneeksi. Toki odotuksissa oli, että pystyisi ylläpitämään korkean tason joka matsissa, eikä vain ~ joka kolmannessa ja niissäkin vain hetkittäin. Mutta Cami ei ole tasainen tallaaja, vaan taiteilija, joka onnistuu vain hetkittäin ja muuten pörrää vähän siellä sun täällä. En usko tämän muuttuvan koskaan, enkä ehkä edes haluakaan, paitsi jos hänestä kehittyisi esim. Ville Leinon tyyppinen pelaaja. Tämä tuskin toteutuu, ihan jo koonkin vuoksi, joten minulle riittää se, että Cami ratkoo pelin siellä, toisen tuolla loistavilla harhautuksillaan ja hienoilla maaleillaan.

Hän on persoona isolla peellä! Ja persoonia kaivataan aina. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Tommi Huhtala. Vaikka hän on loistava pelaaja, joka tulee tekemään monta ratkaisevaa maalia Bluesille ja maajoukkueelle tulevaisuudessa, hänellä ei ole selvää persoonallisuutta, joka erottaisi hänet muista samantyyppisistä pelaajista. Cami erottuu joukosta jo pelkästään ulkoisen habituksen vuoksi ja kun tähän lisätään vielä mahtava taitotaso, taistelijaluonne ja pilke silmäkulmassa, ei hänestä voi olla pitämättä (ainakaan minä en voi).

 

[The Nikkari]

Hyvä teksti ja sisälsi paljon asiaa, mistä olen samaa mieltä mutta tämä pisti silmään. Itse en laskisi Camia missään nimessä epäonnistuneeksi. Toki odotuksissa oli, että pystyisi ylläpitämään korkean tason joka matsissa, eikä vain ~ joka kolmannessa ja niissäkin vain hetkittäin. Mutta Cami ei ole tasainen tallaaja, vaan taiteilija, joka onnistuu vain hetkittäin ja muuten pörrää vähän siellä sun täällä. En usko tämän muuttuvan koskaan, enkä ehkä edes haluakaan, paitsi jos hänestä kehittyisi esim. Ville Leinon tyyppinen pelaaja.

Kauneus on katsojan silmässä. Odotin Camista sellaista varmaan 30-35 pisteen sälliä kakkosen laitaan. Tällä hetkellä vetää kolmosessa eikä pysty uhkaamaan kenenkään pelipaikkaa kahdessa ensimmäisessä ketjussa. Kyseessä on 25-vuotias pelaaja, joka oli aikanaan tähtistauksella nuorten SM-Liigassa. Odotin häneltä enemmän... ja voihan sitä vielä olla tulossa, mutta pahalta näyttää.

Ville Leino muuten teki aika eri tavalla pisteitä kuin Cami, joten ehkä se lusmuilu oli sallittavampaa.

 

[Juhaht]

Petun äänellä:

"Cami tulee vielä!"

Nojoo. Itsehän jopa uskon edelleen Camiloon, nyt vaan pitäisi saada noita onnistumisia tasaisemmin. Siinä tosin auttaisi ehkä jos pelaisi jonkun T. Sallista paremman (kiekollisena!) sentterin kanssa, mutta nyt mennään näin.

 

[Nikke]

En sano etteikö täälläkin uskottaisi Camiin mutta kyse onkin siitä kuinka kauan jaksetaan odottaa? Kaudella 09-10 36 peliä, 21 pistettä, viime kaudella 48 ottelua 22 pistettä ja tällä kaudella 19 ottelua 7 pistettä. Ei trendi ainakaan ylöspäin näytä ja kauden päätyttyä ikäänkin on "jo" 26 vuotta eli ei enää silläkään voi ratsastaa kuten The Nikkarikin tuossa mainitsi. Olihan Camilla tämän kauden alussa paikka ottaa tuo kakkossentterin paikka muttei onnistunut. Nyt ovet kahteen ylimpään ketjuun ovat aika tukossa joten nyt niitä onnistumisia pitää sitten tulla ainakin tasakentällisin ja sitten ylivoimalla jota Camille kuitenkin suht usein siunaantuu.

Johonkin tammikuun puoleenväliin pitänee katsoa mutta lähtisin tällä hetkellä siitä että Cami on yksi niistä pelaajista joka ei tämän kauden jälkeen meillä jatka. Sitä seuraavaa askelta kun ei näytä tulevan.

 

[Blue J]

Niin, tuskin Camilosta nyt tällä iällä enää tulee ainakaan mitään SM-liigan superstaraa, mutta piristävä poikkeus liigapelaajien ns. harmaassa massassa silti. Mahtuu ehdottomasti aina omaan jengiini, mutta toki kokeilu jossain muualla voisi tuoda hommaan jotain uutta. Paikallaan polkemistahan tuo touhu nyt on. Camihan puhui joskus muistaakseni Keski-Eurooppa -jutuista. Ehkä yksi pisterikas kausi jossain Itävallan, Allsvenskanin tms. Liigan ja Mestiksen välimaastossa olevassa sarjassa toisi sieltä esiin sitä itseluottamusta, mikä nähtiin viime keväänä.

Ei tämä homma nyt selvästikään kyllä mene lainkaan perseelleen kun huolenaiheet ovat nyt täällä aika vähäisiä, siis tässä osa-alueessa.

 

[Toni85]

Olihan Camilla tämän kauden alussa paikka ottaa tuo kakkossentterin paikka muttei onnistunut.

Niin, vikana oli vaan se, ettei Cami ole hyvä sentteri. En tiedä missä hän itse pelaisi mieluiten, mutta näin katsojan silmissä laiturin paikka on selvästi parempi hänelle. Kolmosketju on mielestäni oikein hyvä paikka tällä hetkellä, tuo taitoa myös tähän muuten ehkä puukätiseen ketjuun ja kunhan pääsee pelaamaan myös ylivoimaa, kiekonkäsittelytaidot tulevat paremmin esille.

Jos mennään historiaan, iso tekijä Camin kehityksen hitaudessa on ollut loukkaantumiset. Väitän, että jos Cami olisi pelannut ehjän uran tähän mennessä, hän olisi paljon pidemmällä urakehityksessä, mahdollisesti jo liigan kärkipelaajia. Vaikka tällä hetkellä on aika turha puhua ensi kaudesta, kun emme tiedä edes, missä liigassa pelaamme, uskon myös, että mikäli Miettinen ei ala takomaan pisteitä kovempaan tahtiin, tämä jää hänen viimeiseksi Blues-kaudekseen ainakin tällä erää.

Eihän nuo playoff-tehot kuitenkaan kovin huonot ole: 24 ottelua, 13 pistettä, 0.54 pistettä per matsi. Esim. Kähkösellä vastaava keskiarvo 0.62.

 

[Pavlovin Koira]

Erikoinen tilasto tänään hesarissa: Blues oli viime vuonna tähän aikaan sijalla 6. pisteitä 33. Nyt Blues on sijalla 6. pisteitä 33. Outo fiilis sinänsä kun on sellainen mielikuva että tämä runkosarjakausi olisi tuntunut paremmalta kuin edellinen. Ehkä se johtuu siitä, että mielessä ovat lähinnä viime aikaiset peliesitykset kun taas viime kaudesta jäi mieleen ennen kaikkea umpisurkea alkuvuosi.

Viime vuonna meidän takana olivat Jokerit ja Kärpät, jotka runkosarjan lopussa menivät ohi. Nyt takana ovat HIFK ja Kärpät, jotka tekevät saman jos paketti ei pysy loppuun asti kasassa.

 

[Toni85]

viime kaudesta jäi mieleen ennen kaikkea umpisurkea alkuvuosi.

Eikös viime kaudella penkin alle mennyt nimenomaan kauden keskivaihe? Alku meni hyvin, oltiin kai kärjessäkin jossain vaiheessa (vai muistanko väärin..) ja sitten tuli romahdus, kunnes loppukaudesta tilannetta saatiin petrattua edes hieman ja päästiin mukaan pleijareihin.

 

[Pavlovin Koira]

Ei kai me missään vaiheessa säälien ulkopuolella oltu, vikoilla kierroksilla menetettiin kotietu sielläkin (tosin Kärppiä vastaan voitettiinkin vieraissa ja kotona hävittiin). Muistaakseni surkein vaihe osui tammikuulle 2011, uusien ulkkarien (ja Veilleuxin ulostamisen) myötä peli hetkellisesti piristyi mutta loppuun tuli tappioputki, minkä johdosta juuri kukaan ei uskonut että jengillä olisis sääleissä mahdollisuuksia Kärppiä vastaan.

Hauska oli vilkaista sen aikaista viestiketjua. Petua ei todellakaan oltu ikävöimässä. Hymyilyttää kun katselee tuota Bluesin alapuolella näkyvän jengin ketjua.

 

[Lystikäs]

Erikoinen tilasto tänään hesarissa: Blues oli viime vuonna tähän aikaan sijalla 6. pisteitä 33. Nyt Blues on sijalla 6. pisteitä 33. Outo fiilis sinänsä kun on sellainen mielikuva että tämä runkosarjakausi olisi tuntunut paremmalta kuin edellinen. Ehkä se johtuu siitä, että mielessä ovat lähinnä viime aikaiset peliesitykset kun taas viime kaudesta jäi mieleen ennen kaikkea umpisurkea alkuvuosi.

Ja molempina vuosina tähän samaan aikaan oli varmaan yhtä paljon viestejä "Petulle kenkää"-ketjussa, eri joukkueiden pöydissä tosin ;)

 

[Toni85]

Ja molempina vuosina tähän samaan aikaan oli varmaan yhtä paljon viestejä "Petulle kenkää"-ketjussa, eri joukkueiden pöydissä tosin ;)

Tuottavatko itkut myös samanlaisen tuloksen molempina vuosina? Itse nauran ääneen, mikäli HIFK antaa Petulle kenkää kesken kauden. Mikäli KHL-valmentajia ei ala putoamaan markkinoille, ei heillä ole ketään pätevää korvaajaa Matikaiselle. Sormunen ykköskoutsina? Hah!

Jaa, menikin ihan offtopiciksi, joten raapustellaan jotain aiheestakin.

Yksi tärkeä osa-alue on mielestäni parantunut selkeästi viime kaudesta, ja se on sentterit. Varsinkin Erikssonin myötä myös sentteriosasto alkaa olemaan hyvällä mallilla, kunhan hieman hiipunut Ramstedt saadaan takaisin hyvään lentoon. Roolitus on kunnossa ja jokainen hyväksynee tämän. Ainoa puute lienee se, että meillä ei ole ketään haastamassa esim. Sallista kolmosketjun sentterin paikasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osasto on hyvin kapea, eli yksikin loukkaantuminen heikentää miehistöä kummasti. Cami lienee ensimmäinen paikkaaja, mutta kuten kirjoitin aiemmin, minusta hän ei vaan sovellu sentteriksi.

 

[The Nikkari]

Yksi tärkeä osa-alue on mielestäni parantunut selkeästi viime kaudesta, ja se on sentterit.

Tämä onkin mielenkiintoinen pointti. Viime kaudella kaksi johtavaa sentteriä olivat Öhman ja Lajunen. Nyt vastaavat ovat Erikson ja Ramstedt. Mielestäni viimekautinen kaksikko aika tasoissa nykyisen kanssa (Öhman < Erikson ja Lajunen > Ramstedt). Kuitenkin peli näyttää paremmalta. Uskon, että suuri syy tähän on pelitapa. Nyt sentterit pelaavat perinteistä sentterin peliä, eli ohjaavat kentällisen liikettä, rytmittävät peliä ja ennen kaikkea pyrkivät pitämään keskikaistan itsellään. Viime kaudellahan sinkoiltiin ulvoen minne sattuu. Hankala siinä on taitosentterin pelata.

 

[Juhaht]

Tämä onkin mielenkiintoinen pointti. Viime kaudella kaksi johtavaa sentteriä olivat Öhman ja Lajunen. Nyt vastaavat ovat Erikson ja Ramstedt. Mielestäni viimekautinen kaksikko aika tasoissa nykyisen kanssa (Öhman < Erikson ja Lajunen > Ramstedt). Kuitenkin peli näyttää paremmalta. Uskon, että suuri syy tähän on pelitapa. Nyt sentterit pelaavat perinteistä sentterin peliä, eli ohjaavat kentällisen liikettä, rytmittävät peliä ja ennen kaikkea pyrkivät pitämään keskikaistan itsellään. Viime kaudellahan sinkoiltiin ulvoen minne sattuu. Hankala siinä on taitosentterin pelata.

Onhan Ramstedt huomattavasti taitavampi kiekollisena kuin J. Lajunen. Lajunen on sellainen Riku Hahlin tyyppinen, kokoaan hyödyntävä perussentteri, jolta ei ikinä kuitenkaan tule sitä todella maagista koko kaukalon kyykyttävää syöttöä. Näitä taas Ramstedt hakee liikaakin, mutta on sitten taas onnistunutkin kerran tai pari jo tällä kaudella tollaisessa.

Vaikka Lajusella esim. NHL:ssä saattaa olla uraa edessä, ja Ramstedtilla ei, en silti miettisi hetkeäkään jos näistä kahdesta pitäisi valita pariksi seuraavaksi vuodeksi sentteri kärkiketjuihin.

 

[Axbor Nocturne]

Mahdatte olla tyytyväisiä, kun pääsitte Matikaisesta eroon, kun katsoo tämän ensimmäisen neljänneksen saavutuksia Marjamäen alaisuudessa? Eikös Bluesin pelaaminen ole ollut pirteän näköistä, vaikka taustalla asiat ovatkin aika solmussa?

 

[Pavlovin Koira]

Mahdatte olla tyytyväisiä, kun pääsitte Matikaisesta eroon, kun katsoo tämän ensimmäisen neljänneksen saavutuksia Marjamäen alaisuudessa? Eikös Bluesin pelaaminen ole ollut pirteän näköistä, vaikka taustalla asiat ovatkin aika solmussa?

Noo...juuri kirjoittelin että verrattuna viime kauteen ovat sarjasijoitus ja pistemäärä tällä hetkellä identtiset. Aika siis näyttää. Se on kyllä sanottava, että pelitapa on viihdyttävämpää kuin viime kauden runkosarjassa. Kiekkoa tuodaan alueelle eikä aina roiskaista päätyyn ja painella perään kuten viime kaudella. Varsinkin viime peleissä on Espoossa nähty myös todella hienoja ja taidokkaasti tehtyjä maaleja.

Matikaisella on aina merkittävä paikkansa espoolaisen kiekkoilun historiassa (kevät 2008 nevö foget) mutta kyllähän mies sotapuheineen varsinkin viime kaudella rupesi kyllästyttämään pahemman kerran. Kaikella on oma aikansa.

 

[Axbor Nocturne]

Se on kyllä sanottava, että pelitapa on viihdyttävämpää kuin viime kauden runkosarjassa. Kiekkoa tuodaan alueelle eikä aina roiskaista päätyyn ja painella perään kuten viime kaudella. Varsinkin viime peleissä on Espoossa nähty myös todella hienoja ja taidokkaasti tehtyjä maaleja.

Alkukausihan teillä oli hiukan vaikeampi, mutta nyt ennen taukoa alkoivat palaset loksahdella paikoilleen ja olihan tuossa voittoputkikin, joka nosti Bluesin sarjasijoitusta aika reippaasti. Pelaajat ovat sisäistäneet Marjamäen pelitavan ja Koivisto on onnistunut maalinsuulla moitteettomasti. Ei kai tuo paljon muuta vaadi? Ensi viikon torstaina onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka pahasti Blues pistää HIFK:lle jauhot suuhun?

 

[Toni85]

Mielestäni viimekautinen kaksikko aika tasoissa nykyisen kanssa (Öhman < Erikson ja Lajunen > Ramstedt).

Öhman parhaimpina päivinään olisi hyvin tasoissa Erikssonin kanssa, mutta viime kaudella Stefu antoi jo aika paljon tasoitusta. Lajunen-Ramstedt menee aika tasoihin, joskin kaverit ovat ihan erityylisiä pelaajia. Lajunen oli tsemppaaja ja teki pisteensä enemmän asenteella kuin taidolla, täydellinen playoff-pelaaja. Ramstedt on taas taitava kiekonkäsittelija, ehkä hieman pehmeä ja laiska, mutta omaa loistavan pelisilmän. Playoff-taidoista on vielä paha sanoa mitään, viime kaudella homma meni, miten meni ja sitä aiempaa en muista. Pahaa kuitenkin pelkään, että Ramu katoaa kuvasta, kun panokset kasvavat. Näinollen vaakakuppi kääntyy Eriksson-Ramstedt -kaksikon puolelle ainakin vielä runkosarjamatsien suhteen.