Olipa kyllä huikea esitys Blegiltä tänään. Tosin Ässät pelasi etenkin ottelun alun erittäin hyvin. Little joutui jo ennen ensimmäistä maalia tekemään hyvän hanskakäden torjunnan kiekon pyöriessä jatkuvasti Blues-päädyssä. Heti toisen minuutin alussa Bluesin puolustajat unohtivat Peltomaan vapaaksi maalin eteen: 0-1. Mielestäni tämä maali ei mennyt Littlen piikkiin juurikaan, sillä Peltomaa sai laukaista liian vapaasti liian läheltä. Ässien toinen maali tuli muistaakseni läpiajon päätteeksi. Kuuselan "laukaus" tosin oli niin löysä, ettei Littlellä olisi pitänyt olla mitään vaikeuksia torjua sitä.
Tämän jälkeen Bluesin valmennusjohto yritti herätellä joukkuetta vaihtamalla maaliin Matti Kaltiaisen. Masan urakointi maalilla ei alkanut kovinkaan vakuuttavasti kun alivoimalla läpi karannut Uusikartano heitti kiekon vain Blues-maalia kohti ja jostain Kaltiaisen suojuksista pikkumusta lirui verkkoon asti. Ässät siirtyi avauserässä vielä 0-4 -johtoonkin Justin Forrestin ylivoimamaalilla ja peli alkoi olla pelattu. Erän lopussa Rajamäen maila nousi ilmeisesti liian ylös osuen Matt Nickersonia kasvoihin. Kahden minuutin rangaistus tosin muuttui yllättäen suihkukomennukseksi Nickersonin kuukautisten ansiosta.
Ensimmäisen erän torjunnat menivät Riksmanille 20-6, mutta lukemat olivat silti Ässien eduksi 0-4. Bluesin laukaukset olivat mielestäni enemmänkin tusinatavaraa, eikä erittäin vaarallisia maalintekopaikkoja juurikaan ollut. Näennäishallintaa ja kulmissa pyörimistä sanois Dufva. Riksmanin jokaisesta torjunnasta näkyi kuitenkin loistavien otteiden ansiosta huikea itseluottamus kun taas Bluesin maalilla enimmäkseen pelannut Matti Kaltiainen oli jotenkin epävarman tuntuinen.
Toisessa erässä Bluesille tarjottiin tilaisuutta nousta mukaan peliin ylivoimien muodossa. Ensin Niko Nieminen sai survottua kavennuksen maalin edestä ylivoimalla ja heti perään kotijoukkueelle tarjottiin noin 1.20 5v3-ylivoimaa. Blues kuitenkin jätti paikkansa käyttämättä ja Ässät pysyi kolmen maalin päässä. Jari Korhosen otettua kakkosen koukkaamisesta ratkaisi Ässät, tai tarkemmin Rob Hisey, ottelun lopullisesti. Hiseyn kauden kauneinta maalia on niin monessa viestissä kuvailtu ja urheiluruuduissa pyöritelty, etten sitä kommentoi sen tarkemmin. Erittäin ansaitut suosionosoitukset koko hallilta Hiseylle jokatapauksessa. Jari Korhosta ei muuten tämän jälkeen paljon jäällä näkynyt. Blues sai vielä erän lopussa hetken pelata jo kolmannen kerran ottelussa viidellä kolmea vastaan, jälleen tuloksetta.
Toisen erän kohokohta Hiseyn maalin lisäksi oli Nickersonin ämmämäinen karkumatka Semirin haastaessa hänet nyrkkitappeluun. Nickerson jaksaa kyllä uhota, mutta teot jäävät jatkuvasti vähäisiksi. Pelillisestihän oli erittäin järkevä ratkaisu luikkia pakoon, mutta eipä tällaisella pelleilyllä ansaitse kenenkään arvostusta. Itseäni ei kiinnosta vaikka kyseessä olisi koko liigan paras pakki, sillä jos jauhetaan paskaa ja vannotaan kostoja Semireille niin uskottavuuden kannalta olisi syytä vastata näin suoriin haasteisiin. Jos haluaa pelata taitokiekkoa ja leikkiä kiekollista pakkia niin turpa kiinni siinä tapauksessa. Hyvä pelaajahan Matt varmasti on, mutta ämmä. Siitä ei pääse mihinkään. Tulipa muuten vielä mieleen, että taisi olla Semirillä Kaken hyväksyntä mahdolliselle tappelulle, sillä Semir oli laitettu ykkösylivoiman kanssa jäälle.
Kolmannesta erästä ei juurikaan jäänyt kerrottavaa kenellekään. Koukkimisia, väkivaltaisuuksia pari kappaletta ja surffailua. Tosin Semir kyllä jäälle päästessään veti hienoja energisiä vaihtoja ollen päätöserässä yksi Bluesin parhaista pelaajista. Tähän ei tosin paljon vaadittu tänään. Ainoastaan pari kertaa Semir ja Nickerson pääsivät samaan aikaan jäälle ja kuulumisia kyllä vaihdettiin, tosin ilman fyysistä kontaktia. Tässä vaiheessa tappelulla ei pelillisesti olisi ollut enää mitään merkitystä toisin kuin ottelun puolivälissä, jolloin Blues olisi mahdollisesti löytänyt uuden pelivireen Semirin viitoittaessa tietä.
Ottelun päätuomari Sami Partanen on saanut aika paljon kritiikkiä muiden kirjoittajien suunnalta, mutta Ekin suihkutuomiota lukuunottamatta hän vihelsi mielestäni ihan hyvin. Ainakin Partanen yritti enemmän kuin suurin osa Bluesin pelaajista.
Ottelu ratkesi Ässien terävään alkuun ja muutenkin patapaidat olivat sisäistäneet paremmin jääkiekon salat. Vierasjoukkueen vähäiset hyökkäykset olivat erittäin määrätietoisia ja kiekkoa toimitettiin maalille kuten pitääkin. Bluesin peli sen sijaan oli näennäishallintaa pahimmasta päästä. Kauden surkein kotimatsi, sanon mä. Ylihuomenna Bluesilla on erittäin vaikea peli Tampereella Tapparaa vastaan ja tänään nähdyllä pelillä pisteitä ei ole tiedossa. Onnittelut Ässille kolmesta pisteestä ja kauden kauneimmasta maalista Hiseylle. Nickerson sen sijaan saa puolestani painua vittuun. Oksettava "jätkä".