Vai vetikö Yawo yliopiston stipendillä niin kuin se yleensä tehdään jääkiekkoilijoiden osalta? Saat opintoihisi stipendin kun pelaat lätkää yliopiston joukkueessa, mutta hoidat myös opiskelut riittävän hyvällä tasolla. Näinhän se yleensä menee, mutta onko Yawon kohdalla muka asiat toisin?
Yawon isällä menestyvä lakifirma ,sieltä ne rahat ovat tulleet.
Pidän kumpaakin vaihtoehtona ihan mahdollisena. Kuten seuraavasta tekstistä käy ilmi, oli Blair ilmeisesti haluttua riistaa USA:n yliopistojoukkueisiin. Toisaalta Ivy League-kouluja kritisoidaan vieläkin sosiaalisesta elitismistä, joten ehkä menestyneellä isällä on ollutkin jotain osuutta asiaan. Vai tarkoittiko Konkari KooKoo-sopparin palkanmaksajaa?
Löysin tosiaan internetin ihmemaassa seikkaillessani Yaworskin tädin, kestävyysurheilijan ja urheiluvalmentajan, blogista seuraavanlaisen tekstinpätkän. Vaikka jätinkin käännöksestä pois muutaman superlatiivin, kannattaa ottaa huomioon sen julkaisuajankohta ja pohjoisamerikkalainen kulttuuri, jossa "image is everything". Kaikesta imelyydestään huolimatta ihan kivaa luettavaa, jonka ajattelinkin iloksenne suomentaa. Alkuperäinen teksti löytyy täältä:
http://sandrayaworski.blogspot.com/2008/02/yale-hockey-profile-on-blair-yaworski.html
--
Yalen yliopistojoukkueen matkatessa linja-autolla New Yorkiin Rensselaerin vieraaksi viime viikonloppuna, Blair tiesi erityisen fanin odottavan häntä perillä; siskonsa Jodin. Blair on hyökkääjä Yalen miesten joukkueessa, Jodi taas pelaa samaa paikkaa RPI:n (Renesselae Polytechnic Institute) naisten joukkueessa. Vaikka heidän yliopistonsa ovatkin vihollisia ECAC:ssa (yliopistoliigan itäinen konferenssi), Jodi kunnioittaa ja ihailee isoveljeään suuresti. "Oli mahtavaa kuulla nimestämme puhuttavan hallilla, kun miesten joukkue valmistautui illan otteluun", hän sanoi. "Blair on aina inspiroinut minua, vaikka lapsena se ilmenikin enemmän kilpailuna". Kanadalaissyntyisellä Blairilla on peliä kohtaan sellainen intohimo kuin kanadalaisella kuuluukin. "Kanadalle menestys jääkiekossa on tärkeää kansalliselle identiteetille", hän selittää.
Yaworski sai ensimmäiset luistimensa jo ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä, ennen kuin oli kunnolla oppinut edes kävelemään. Vuotta myöhemmin hän jo luisteli, ja neljän vuoden iässä liittyi ensimmäiseen joukkueeseensa. Yaworskin taitavuus jäällä ei taida olla pelkästään sattuman kauppaa. Myös hänen sukunsa on erittäin sitoutunut lajiin, jonka pauloihin Blair on kiedottu jo taaperoiässä. Isä ja pari hänen veljistään pelasivat WHL:ää, yksi taas yliopistoliigaa. Kun pikkusisko Jodikin pelaa menestyksekkäästi naisten sarjoissa, lienee tarpeetonta sanoa, että Yaworskeilla on hyvät "lätkägeenit". Huolimatta lahjakkuudestaan kaukalossa, ei Yaworski tyytynyt pelkästään siihen. Lapsena hän kokeili myös jalkapalloa ja baseballia, mutta hänen urheilulliset kykynsä tulivat todella esiin myös sulkapallokentillä. Hän liittyi mukaan paikallisen seuran järjestämään kansallisen valmennusohjelmaan, ja vaikkei sulkapallo ja sen harjoittelu saanutkaan täyttä huomiota, kiersi hän ympäri Kanadaa mestaruustason turnauksissa ja voitti Albertan aluemestaruuden nelinpelissä. Yaleen pääsyn myötä hänen on täytynyt jättää sulkapallo urheilulajina, mutta kesäisin hän vielä pelailee huvikseen.
Suurimman osan nuoruudestaan Yaworski pelasi puolustajana. Mutta 14-vuotiaana Kamloop Blazers varasi hänet WHL:ään hyökkääjänä. Vaikka hän hylkäsikin tarjouksen college-jääkiekon pelaaminen Yhdysvaltojen puolella ollessa sopimatonta, näkivät monet muut valmentajat mahdollisuuden ja harjoituttivat hänestä hyökkääjän. Tänä päivänä Blair näkee itsensä ainoastaan hyökkääjänä. Ehkäpä taustansa takia hän on yksi Yale Bulldogsin monipuolisimmista pelaajista. "Hän on monipuolinen", sanoo Yalen päävalmentaja Keith Allain. "Hän on erittäin taitava pelaaja, joka pystyy pelaamaan kaikissa tilanteissa. Hänellä on taito ottaa halutessaan peli haltuunsa", lisää kakkosvalmentaja Kyle Wallack. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta joukkuekavereiltakaan, jotka ovat riippuvaisia hänen luistelunopeudestaan ja kyvystä voittaa aloituksia. "Hänen kiekonkäsittelynsä on poikkeuksellista ja pelikäsitys kunnioitusta herättävää", ylistää toista vuottaan Yalessa pelaava Greg Beller. Kovan työnteon ja harjoittelunsa ansiosta Yaworski ajautuu harvoin ongelmatilanteisiin kaukalossa. Yksi yhtä vastaan tilanteissa hän pysyy rauhallisena, ennen kuin päihittää vastustajansa joko fyysisyydellään tai nopeudellaan. "Hän on roolimalli kaikille, eritoten nuoremmille faneille, jotka ovat ihastuneet hänen karismaansa ja voimaansa, sekä menestykseen johon kova työnteko on johtanut", kertoo Jodi-sisko.
Yaworski keräsi Kanadassa pelatessaan kunniaa joka suunnasta. Hänet valittiin Albertan alueleirille (Program of Excellence Alberta Cup), jossa hän teki kuudenneksi eniten maaleja. Edustaessaan Calgary Canucksin organisaatiota, joka on yksi Albertan junioriliigan suurimmista, hän pääsi kilpailemaan paikoista Kanadan vuoden 2001 U-17 joukkueeseen. High schoolin jälkeen Yaworski pelasi yhden vuoden USHL:ää Sioux Musketeersissa, Iowassa, jossa hän merkkautti tehot 14+18. Hänet palkittiin joukkueen nopeimpana luistelijana ja valittiin USHL:n vuoden 2004 tulokkaiden All-Stars-otteluun. Sen jälkeen Yaworski alkoi pohtia tulevaisuuttaan. Vaikka hän olisi halunnut pysyä Kanadassa, tajusi hän lopulta, että paremmat mahdollisuudet ammatikseen pelaamiseen avautuisivat USA:ssa. "En uskonut kanadalaisen järjestelmän palvelevan tarpeitani, siksi loikkasin rajan yli", hän selittää.
Vaikka useat jääkiekko-ohjelmistaan kuuluisat koulut, mukaan lukien muut Ivy League-yliopistot yrittivät värvätä häntä, voittivat Yalen monenkirjavat ihmiset hänet puolelleen. "Nautin vierailuista kampuksella ja eri tiedekunnissa, sekä keskusteluista muiden oppilaiden kanssa", hän sanoo. Yaworski ei koskaan ole katunut päätöstään. Alusta alkaen hän sopeutui hyvin Yalen miesten jääkiekon tiiviiseen yhteisöön. Hän on todella kiitollinen saamistaan ystävistä ja erityisesti vanhemmilta opiskelijoilta saamastaan tuesta, jonka ansiosta Yalen vuodet antoivat paljon enemmän kuin hän osasi koskaan odottaa. "Valmentajien ja pelaajien lisäksi sama koskee koko urheiluosastoa, vanhempia, alumneja ja faneja", hän lisää. Toinen syy, miksi Yaworski valitsi Yalen, oli akatemiset opinnot. Vaikka hän ei ollutkaan vielä Yaleen tullessaan valinnut pääainettaan, saivat orientoivat talouskurssit hänet innostumaan alasta. Hänen suosikkikurssinsa oli professori Henry Bolanosin "Creativity and New Product Development", jossa opiskelijoiden tuli kehittää tuote kilpailuille markkinoille.
Tulokaskaudellaan Yaworski pelasi Yalessa jokaisen ottelun. Heti ensimmäisen ottelunsa ensimmäisessä erässä hän teki maalin Alabama-Huntsvillea vastaan. Tulokaskaudella kertyi yhteensä 18 tehopistettä (5+13), joka oli samalla Bulldogsien ennätys. Yaworski erottui joukosta nopeasti. Toisella kaudellaan hänen 4 maaliaan ja 10 syöttöään riitti sisäisen pistepörssin viidenteen tilaan. Kaudella 2006-2007 22 ottelussa kertyi 8 pistettä. Hän menestyi myös opinnoissaan ja hänet valittiinkin ECAC:n All Academic-joukkueeseen. Valmistumisensa jälkeen Yaworski etsii itselleen pelipaikkaa ammattilaisenaa. Vaikka lopullinen tavoite on NHL:ssä, hän tiedostaa että sitä ennen täytyy vielä kehittyä esim. AHL:ssä tai ECHL:ssä.
Mutta toistaiseksi Yaworskin täytyy asettaa joukkue etusijalle. "Auttaakseni joukkuettani minun on kyettävä pelaamaan intohimolla aina kun siihen annetaan mahdollisuus", hän sanoo. Bulldogien viikonloppuun mahtui juuri kaksi tiukkaa tasapeliä. Vaikka ne ammentavatkin taistelutahtoa ja itseluottamusta, tarvitsee joukkue Yaworskin taitoa ja tasaista suorittamista kilvassa ECAC:n mestaruudesta.