Blackhawks kaudella 02-03

[Mahavishnu]

Erittäin valitettava tapahtuma, joka herättää välittömästi tukun kysymyksiä ja epäröivää spekulaatiota. Yleisesti ottaen voidaan ihmetellä mitä Fleury ylipäätään teki strip-baarissa - Fleuryn tilanteen tietäen juuri kyseisen kaltaiset paikat eivät varmasti ole miehelle hyväksi. Alkoholiongelmista kärsivälle veteraanille baari kuin baari voi koitua kohtalokkaaksi, ja vaikka Pure Platinumissa ei anniskeluoikeutta olekaan, voi kyseiseen paikkaan tuoda omia juomia - alkoholin nautinta on siis sallittua.

Missä oli Fleuryn tukijaksi palkattu Jim Jenkins? Jenkins tienaa mukavaa 200.000 dollarin palkkaa vain huolehtiakseen Fleurystä, mutta ilmeisesti hänelläkään ei ole kontrolli pitänyt, koska Theo on sattuneeseen tilanteeseen päätynyt. Voidaankin suurella syyllä peräänkuuluttaa Jenkinsin vastuuta - liekö mies sittenkään oikea henkilö Fleuryn kaitsijaksi, sattuihan muun muassa kumpaisellekin marraskuussa kohua herättänyt pommiin nukkuminen.

Missä on kyseisenä iltana piillyt valmennusjohdon ja ennen kaikkea joukkuetovereiden vastuu? Fleuryn mukana olleista kahdesta pelaajasta on esitetty spekulaatioita, mutta nimillä ei juurikaan ole merkitystä, sillä kenen tahansa Fleuryn joukkuetovereista täytyisi ymmärtää, ettei hänen paikkansa yksinkertaisesti ole baarissa. Jonkinlaista kaitsemista ja huolenpitoa huudetaan siis joukkuetovereiltakin, sillä Fleury ongelmineen on tikittävä aikapommi, joka pienen sylivauvan tavoin kaipaa jatkuvaa tarkkailua.

Kaiken takana piilee kuitenkin Theoren Fleuryn itsensä vastuu. Mies tietää ongelmansa ja myöntää kamppailevansa joka päivä niitä vastaan. Itsekurin ylläpitäminen tuottaa varmasti vaikeuksia, mutta 34-vuotiaalta pelaajalta ei odoteta 18-vuotiaan käyttäytymistä. Vaikka ympäröivillä ihmisillä onkin huolenpidossa suuri vastuu, kaikkein suurin vastuu lepää ilman muuta silmäterän itsensä harteilla, sillä loppujen lopuksi vain hän itse pystyy kääntämään ongelmansa voitokseen - ja sattunut tapahtuma baarissa ei varmastikaan edistä asiaa.

Toisaalta tapahtumassa voidaan vedota yksinkertaiseen inhimillisyyteen, sillä NHL-pelaajilla strip-baareissa käynti on varsin yleistä - etenkin Pure Platinumin kaltaisissa suosituissa paikoissa. Lisäksi kyseessä oli vapaailta, koska joukkue oli juuri lentänyt St. Lousista Columbukseen Blue Jackets-ottelun ollessa vasta seuraavana iltana. Baari-illassa ei näin ollen periaatteessa ollut mitään rangaistavaa.

Tapahtumien johdosta sattuneet mustelmat ja muut ruumiilliset vahingot ovat luonnollisesti herättäneet huomiota, mutta esimerksi Fleuryn silmiinpistävän mustan silmän on sanottu tulleen jo edellisillan St. Louis-ottelussa - vaikkeivat toimitsijat kuulemma olleet huomanneet mitään taphtumaa, joka olisi johtanut mustan silmän saantiin. Sinänsä merkityksetöntä, sillä sen sijaan toinen mustasilmäinen peluri herätti sitäkin enemmän huomiota Blue Jackets-pelissä. Tulokaskauttaan pelaavan Tyler Arnasonin kuontaloa koristi nimittäin myös tummunut silmä ja kuohuvat spekulaatiot ovatkin vahvasti liittäneet juuri Arnasonin toiseksi Fleuryn kumppaneista - toisena nimenä on mainittu Mark Bell.

Toisaalta voidaan huokaista helpotuksesta, etteivät kaksi muuta pelaajaa sentään olleet joukkueen kapteenistoon kuuluvia. Osittain kuitenkin Arnasonin ja Bellin kaltaisten nuorten pelaajien sekä Fleuryn yhteinen illanvietto kuulostaa arvelluttavalta. Nuoret pelurit uransa alkuvaiheilla katsovat varmasti esimerkkiä kokeneimmilta veteraaneilta, mutta Fleury ongelmineen ei ole missään nimessä toivottu esikuva. Lisäksi kokeneemmat pelaajat Fleuryn seurassa olisivat voineet asettaa rajat nopemmin baari-illan retosteluille ja kenties alkoholin nauttimiselle juuri kokemuksensa ja ehkä kypsyydensä ansiosta - vaikkakin haiskahtaa hieman kliseiseltä.

Paikallisen poliisin raporteissa on kerrottu Fleuryn vaikuttaneen alkoholia nauttineelta vaikkei minkäänlaisia testejä asian varmistamiseksi tehtykään. Täyttä varmuutta alkoholin osallisuudesta ei siis ole, joten voikin olla, että juttu kuivuu kokoon ja NHL jättää rangaistukset sikseen. Alkoholin tullessa mukaan kuvaan voi seuraukseksi räpsähtää kuitenkin kuuden kuukauden pelikielto, joka olisi melko varmasti Fleuryn kunniakkaaseen uraan viimeinen isku. Joka tapauksessa Blackhawks-organisaation taholta tullee mitä ilmeisemmin jonkinlainen rangaistus tapahtumassa olleille pelaajille.

Toivottavasti suuremmilta rangaistuksilta kuitenkin vältytään, koska pelipäälle sattuessaan Fleury on Blackhawks-kokoonpanon valovoimaisimmista johtohahmoista. Vaikka alkukausi pelikiellon jälkeen sujuikin mallikkaasti, viimeisimmät pelit ovat näyttäneet väsymyksen merkkejä Theonkin otteissa, jolloin viime kausilta tutuiksi tulleet typerät jäähyt ja turhaantumiset ovat ilmenneet ikävällä tavalla. Koko Fleuryn tilanne uhkaakin räjähtää käsiin, sillä kaukalon ulkopuoliset asiat näyttävät vaikuttavan miehen peliin aivan liikaa, jolloin veteraanin otteet ailahtelevat varsin näkyvästi. Ehkäpä tilanteeseen auttaisi entistäkin tiukempi kuri joukkueen ja taustatukijoiden taholta, jotta mies saisi itsekin tasapainoisen otteen elämästään ja kiekkourastaan - loistokkaan uran pilaaminen typerillä baaritappeluilla kuulostaa nimittäin varsin valitettavaa.

 

[secord]

Niin ankeita ovat joukkueen esitykset viime aikoina olleet, ettei ole jaksanut edes niitä kommentoida. Jotenkin tuntuu näin Nashvillelle hävityn ottelun jälkeen, että olisi Hawksien aika hylätä pleijari haaveet ja aloitettava keskittymään tuleviin vuosiin. Wirtzin mukaan joukkue tuottaa kukkaroon kivasti tappiota ja jos asiat eivät oleellisesti muutu 2004, harkitsee Bill joukkueen muutosta, mikä ei välttämättä olisi huono asia Blackhawksille. Mitä pelaajiin tulee niin aika väritön ja hajuton joukkue on, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kovin odotuksin tähän kauteen ja mitä jää käteen, allekirjoittanut on valmis heittämään pyyhkeen kehään.. ja taas odotellaan draftia.

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti Maple Leaf
Valitettavasti (Blackhawksin kannalta) näyttää nyt siltä, että ensi kaudella jäädään runkosarjassa alle 80 pisteen.

- - - -

Päävalmentaja Sutterinkin aiemmat ansiot edellisissä joukkueissaan ovat olleet nimenomaan hetkellisen nosteen tekemisessä (vrt. juuri päättynyt kausi), joten pelkäänpä, että Chicagossa tuuli on ensi kaudella kovin kylmää joukkueelle itselleen. Nyt tiedossa olevalla porukalla veikkaan runkosarjan pistemääräksi... eh... 77!?

Näin kirjoitin 9.7.2002... ja olisikohan tuo veikattu 77 pistettä osoittautumassa jopa yltiöoptimistiseksi ennusteeksi?

Joskus inhottaa olla oikeassa. Hawks on kuitenkin vahvasti symppaamani jengi.

 

[secord]

Pahasti näyttäisi siltä, että veikkauksesi osuu kutakuinkin kohdalleen. Jossain vaiheessa näytti vielä ennustuksesi menevän metsään...se oli silloin se. No tokihan tässä vielä 16 peliä on jäljellä, mutta en oikein näe merkkejä paremmasta ja pleijareihin menoon tarvittaisiin jo melkein ihmettä. Sutterin syyksi ei kai kuitenkaan heikkoa menestystä voi laskea ja toisaalta läntinen on osoittautunut juuri niin tasaiseksi sekä vaikeaksi kuin ennalta arveltiinkin. Positiivista asiassa on tietty se, että Smith pääsee varaamaan jälleen korkealla kesäisessä varaustilaisuudessa, jossa on laatua ja määrää. Ehkä nyt kannattaisi luopua vanhoista sotaratsuista ja hankkia varausvuoroja, vaikka Thomaseista, Odeleineista ja kumppaneista tuskin kovinkaan korkeita vuoroja takaisin saa. Positiivista olisi, jos he joillekin joukkueille edes kelpaisivat.

 

[Mahavishnu]

Uusia pelaajahankintoja Chicago Maple Leafsin organisaatioon

GM Mike Smith yllätti jälleen siirtorajan lähestyessä hankkimalla ex-Maple Leafs-puolustaja Todd Gillin. Viime kaudella Coloradon riveissä piipahtanut, mutta tällä kaudella pääasiassa AHL:ssä tahkonnut ja vapaa-agentin-statuksella seilannut Gill passitettiin farmiin Norfolkiin pelituntuman ja -kunnon saamiseksi. Vaikka Gillin hankinta entisenä Maple Leafs-veteraani ei pysty enää yllättämään yhtäkään Blackhawks-fania, siirron todelliset motiivit lienevät monisyisemmät.

Mike Smith on myöntänyt, ettei Norfolkin pelaajaringistä enää loppukaudella nosteta pakkiprospecteja Blackhawks-kokoonpanoon saamaan NHL-kokemusta - Burke Henryn poikkeusta lukuunottamatta. Näin ollen Gillin hankinnan takana voisikin piillä eräänlainen opettajan ja kokeneen esimerkinnäyttäjän rooli Norfolkissa - etenkin tietäen Admiralsien puolustuksen ollessa varsin kokematonta ja AHL:n pudotuspelien lähestyessä. Todennäköisempää lienee kuitenkin, että Gill hankittiin korvaamaan useissa huhuissakin pyörineet Phil Housley, Lyle Odelein - tai jopa Jon Klemm - joista yksi tai useampikin mahdollisesti vaihtaa siirtorajan kynnyksellä maisemaa.

Mahdollisten kauppojen syödessä takalinjojen syvyyttä, erittäin sekasortoisen tilan vallitessa organisaatiossa ja joukkueen yhteishengen ollessa lähes utopiaa, kokeneemman veteraanin hankinta puolustukseen voikin osoittautua riskittömämmäksi kuin nuorten pelaajien nostaminen kokoonpanoon vallitsevassa epätoivoisessa tilanteessa. Pudotuspelit voittavassa ympäristössä Norfolkissa voivat nuoren ja kehittyvän pelaajan kohdalla palkita runsaammin kuin pikainen visiitti räjähdysalttiissa NHL-joukkueessa.

Toisaalta vanhan veteraanin hankkiminen vanhojen veteraanien korvaajaksi asettaa lisää kysymysmerkkejä Smithin uusimmalle siirrolle, mutta edes jonkinlaisen hintalapun kanssa kulkevat Housley, Odelein tai Klemm saattavat tuoda Smithin käsiin esimerkiksi aiemmin menetetyt varausvuorot. Gillin hankinnan kulminaatiopisteet lepäävätkin vain ja ainoastaan mahdollisten tulevien kauppojen varassa sekä Gillin sopimuksen päättymisessä kuluvaan kauteen. Tällä skenaariolla Norfolkissa kehittyneille puolustajille saataisiin vihdoin ensi kaudeksi todellinen näyttöpaikka ikääntyvien veteraanien tieltä. Mikäli edellä luetellut ehdot eivät kuitenkaan täyty, voidaan Smithin epäonnistuneiden siirtojen listalle lisätä jälleen yksi uusi merkintä.

 

[secord]

Gillin hankinnan taustalla saattavat hyvinkin olla Mahavishnun arvioimat syyt. Varausvuorojen korvaaminen ja samalla vanhojen ratsujen myyminen olisi vähintäänkin toivottavaa, mutta tässä epätoivon tilassa usko Smithin kykyihin varsinkin siirtomarkkinoilla alkaa olemaan nollarajassa. Erikssonin ja Mironovin kauppaamisen lisäksi ei tule mieleen sellaista kauppaa, josta Chicago olisi TODELLA hyötynyt. Jos teille tulee mieleen, niin valottakaa ihmeessä...

 

[Mahavishnu]

Neljän miljoonan mies waivers-listalle

Windy Cityssä alkaa tapahtua. Johtoporras sai vihdoin tarpeekseen ylipainoisen ja kiukuttelevan Theo Fleuryn surffailuista ja päätti pistää miehen waivers-listalle. Kaukalossa lähes koko kauden täysin ilman ajatusta haahuilleen, ikävissä välikäsissä lopputalvessa olleen ja harjoituksissa apuvalmentaja Denis Savardin kanssa yhteenottaneen Fleuryn piti olla Tony Amonten korvaaja, mutta lopputulos olikin kaikkea muuta.

Viimeistään Columbuksessa tapahtuneesta välikohtauksesta kävi selväksi, ettei Fleuryn elämä ollut palannut raitelleen syksyn aikana vaikka loppusyksy ja alkutalvi näyttivät valon merkkejä. Theon vieroitushoito-ohjelmasta ja yleisestä tilanteesta johtunut erikoiskohtelu joukkueen sisällä alkoi samalla nakertaa joukkuehenkeä melko näkyvästi. Fleuryn vahvimpiin tukijoihin lukeutuva - ja itseasiassa viime kesänä Fleuryn hankkimisen suurin motivaattori - päävalmentaja Brian Sutter antoi pahasti takkuilevalle ja ylipainoiselle Fleurylle ällistyttäviä peliminuutteja tilanteessa, jossa tavallinen rivipelaaja olisi saanut auttamatta penkkikomennuksen.

Lopulta Sutterkin taipui ja istutti Fleuryn pressikatsomoon ensimmäisen kerran sitten räväkän hyökkääjän tulokaskauden. Kahden ottelun mittainen katsomokomennus kenties katkeroitti Fleuryä, mutta toi vihdoin esille organisaation johtoportaan todellisen mielipiteen veteraanin otteista. Ja vaikka johtoportaan sisällä todennäköisesti vallitsi erimielisyys Fleuryn tilanteesta, kävi selväksi, että NHL:n pienensuurenmiehen ura saattoi olla viimeisiä kertoja miehen omissa käsissä.

Pressikatsomokomennuksen saldoksi jäi kuitenkin vain ikävä välikohtaus Savardin kanssa harjoituksissa Fleuryn kiukuteltua ylimääräisistä luisteluharjoituksista. Kentän puolella tehoton ja silmiinpistävän kankea Fleury vaipui edelleenkin taka-alalle kunnes johtoportaan kärsivällisyys viimein saapui päätepisteeseen. Joukkueen kapteenin Alexei Zhamnovin kanssa organisaation suurinta tilipussia nauttiva Fleury laitettiin waivers-listalle - monien mielestä täysin odotetusti ja jopa liian myöhään.

Waivers-listalle iskettyä ja erittäin riskialtista Fleuryä tuskin nappaa mikään liigan joukkueista, joten kaikesta sekasorrosta huolimatta maineikkaan uran pelanneen Fleuryn ura mitä ilmeisemmin päättynee. Blackhawks-paidassa veteraanihyökkääjää tuskin enää ainakaan nähdään - farmissa Norfolkissa ennemminkin - sillä johtoporras on epäsuorasti ilmoittanut halukkuutensa jopa ostaa Fleuryn sopimus ulos, jotta pukukopin pahanilmanlintu lentäisi pesästä vapauteen.

Kauttaaltaan valitettava, mutta silti melko oikeutettu johtoportaan waivers-päätös tiivistää koko organisaation tilanteen selkeästi: ikävien käänteiden sävyttämä ja varsin murheellinen kausi niin Fleuryn itsensä kuin koko Blackhawks-organisaation kohdalta. Viimeisimmän Blackhawks-supertähden, Tony Amonten, korvaajaksi kaavailtu Fleury osoittautuikin kaikkea muuta kuin toivotuksi korvaajaksi. Ja vaikka riski kesällä oli tietoinen, tuskin kukaan odotti kauden tapahtumista kuluneen kaltaista farssia.

Kyseisen farssin pääroolissa häärineellä, joukkuehengen rikkoneella, organisaation johtoportaan riitauttaneella ja erityisesti fanit pahasti pettäneellä Fleuryllä oli eittämättä kaiken aikaisempina kausina tapatuneen johdosta varmasti kovat paineet suurien odotuksien lunastamiseksi. Ja toki saippuaoopperan tuotannon rahoittamisesta voidaan osoittaa syyttävä sormi johtoporrastakin kohtaan. Silti ennen kaikkea sormi voidaan kuitenkin osoittaa kohti suurimpaa vastuunkantajaa Fleuryä itseään - vaikkakaan koko soppa ei kaikessa monimuotoisuudessaan ole näin mustavalkoinen.

Loppujen lopuksi kaiken tämän sirkuksen syynä voikin toki olla Fleuryn hankintaa kesällä vahvasti ajanut ja uskomattomia peliminuutteja takkuilevalle Theolle antanut Brian Sutter, se voi myös olla passiivinen Mike Smith, joka osaltaan lopulta suostui Fleuryn hankintaan. Syynä voi hyvinkin olla myös vice president Bob Pulford, joka kunniakkaasta jääkiekkotaustastaan huolimatta sekaantui - ja sekaantuu varmasti jatkossakin - varsin usein ja sekasortoisesti sekä Blackhawks-GM:ien että -valmentajien toimiin. Syynä voi luultavasti olla myös omistaja Bill Wirtz, joka viime kauden playoff-tulojen kiilto silmissään kieltäytyi kauppaamasta Amontea tai maksamasta tälle hinnakasta jatkosopimusta luottaen kesän muihin vapaa-agenttihankintoihin. Syynä voi silti olla Theoren Fleurykin - luultavimmin kuitenkin kaikki edellä mainitut yhdessä.

 

[Hammer]

Mikä Blackhawksia vaivaa?

Niin, kyllä hieman kummastuttaa, että mikä mättää. Tappioputki sen kuin kasvaa, eikös se ala olemaan jo 10 ottelua pitkä, korjatkaa toki jos olen väärässä! Joukkue on alkanut pelaamaan ihan päin helvettiä, juuri kun pitäisi taistella play-off paikasta. Nyt sekin on sitten menetetty ja pitää alkaa valmistautumaan jo tulevaan kauteen. Suurin syy on kyllä todennäköisesti tuo "Mahavishnun" mainitsema Theoren Fleury. Vahvistusta odotettiin, mutta mitä saatiin. Entinen huippupelaaja, jolla on alkoholi-ongelmia ja riitoja joukkuekavereiden/seurajohdon kesken. Pitäisi jollain ilveellä saada herra Fleury ulos joukkueesta, silloin tulokset jäällä varmasti paranisivat. Tappio Calgarylle oli jo pohjanoteeraus. Suunta ei ole kuin ylöspäin, vaikka pleijarit onkin jo oikeastaan menetetty. Tietysti optimistina toivon koko loppukauden kestävää voittoputkea, mutta sen saavuttamiseen vaadittaisiin Fleuryn heräämistä tai miehen kauppaamista pikaisesti jonnekkin muualle, laitettais nyt vaikka edes farmiin! Kaikkea hyvää Blackhawksille ja teille uskollisille "intiaanien" kannattajille. Kyllä Chicago vielä tulee ja saavuttaa viimeistään ensi kaudella sen playoff-paikan. Ja play-off pelit ovat sitten jo ihan oma maailmansa. Let`s go Blackhawks you can still go to the playoffs (Don`t worry about Fleury, get focused to play your own game!

 

[Miksu00]

Chicago asiantuntijat, millainen tilanne pakistossa? Paikkaako Helenius Odeleinin vai tuleeko farmista Odeleinin paikkaaja?

 

[Mahavishnu]

Viimeisimmissä otteluissa puolustuksen ovat muodostaneet parit Steve Poapst-Nathan Dempsey, Lyle Odelein-Steve McCarthy ja Burke Henry-Jon Klemm. Heleniuksen ollessa tällä hetkellä loukkaantuneena neloskentän laiturina viime ottelut tahkonnut Jason Strudwick siirtynee mitä ilmeisemmin takaisin takalinjoille - etenkin kun sekä Phil Housley että Alexander Karpovtsev parantelevat vielä vammojaan sairastuvalla. Toisaalta viikonloppuna hankitun Todd Gillin nostamista ylös on myös väläytelty, mutta todennäköisimmin Strudwick paikannee Odeleinin jättämää aukkoa - ainakin aluksi.

Heleniuksen tulevaisuus Blackhawks-organisaatiossa jättää paljon arvailujen varaan, mutta luultavimmin kiekkoilu Norfolkissa farmissa tulee tutuksi. Runkopuolustuksen muodostuessa nimistä Jon Klemm, Nathan Dempsey, Steve Poapst, Alexander Karpovtsev, Steve McCarthy sekä miksei myös Jason Strudwick pelipaikan nappaaminen ei ole ylivoimainen tehtävä. Heleniuksen mahdollisuudet lepäävät kuitenkin mahdollisissa kesän hankinnoissa ja harjoitusleirin esityksissä, jos jatkosopimusta ylipäätään edes tarjotaan. Burke Henryn näytöt ovat olleet tyypillisiä kokemattomalle tulokkaalle - ailahtelevia ja paikoittain hapuilevia - mutta liikkuvammalla pelillään etulyöntiasema Heleniukseen nähden on ilmeinen.

Phil Housleyn lähtö joukkueesta on joka tapauksessa varmaa: joko siirtorajan kynnyksellä tai viimeistään kesällä. Näin ollen puolustuksen veteraanipainoitteisuus hellittää One Way-Phillin osalta avaten samalla nuoremmille kyvyille mahdollisuuksia. Nykyisistä Norfolkin prospecteista Kent Huskins lienee lähimpänä NHL-paikkaa - yllätyskortteina Marty Wiltord tai Dmitri Tolkunov. Heleniuksen mahdollisuudet riippuvatkin pitkälti edellä mainittujen nimien kehityksestä ja onnistumisesta harjoitusleirillä - sekä tietenkin mahdollisesta jatkosopimuksesta - sillä nuorempina ja kehityskelpoisempina pelaajina heillä kaikilla lienee jonkinasteinen etulyöntiasema Heleniuksesta, jonka avut lepäävät lähinnä vain ja ainoastaan fyysisessä pelissä ja nyrkkiosaston hoitamisessa.

Goon-puolen edustuksen tarjotessa kokoonpanoon niin Ryan Vandenbusschen, Chris Simonin - jota todennäköisesti ei kuitenkaan ensi kaudella nähdä Blackhawks-paidassa - sekä Jason Strudwickin ja farmissa tulevaisuutta - joskin melko epävarmaa sellaista - edustavan Shawn Thorntonin voi Heleniuksen rooli joukkueen nyrkkisankarinakin olla melko hataralla pohjalla. Toki Sami tuo joukkueeseen kaivattua kokoa ja fyysisyyttä, mutta pelillisten avujen ollessa täysin olemattomalla tasolla lankeaa takalinjojen viimeinen ruutu luultavimmin muille kyvyille.

----

Mitä Odelein-Helenius-kauppaan yleisesti tulee, oli siirto erittäin odotettu vaikkei saatu tulos ollutkaan täysin toivottu. Kaupan päämotiiveina toimivat Odeleinin ikä ja palkka sekä Dallasista saatu varausvuoro - Helenius oli pelkkä kuriositeetti. Posiitivista oli, että Odeleinin 2.500.000 $ palkka vaihtui Heleniuksen 450.000 dollariin ja että erittäin iäkäs puolustus nuorentui edes hieman, mutta mukana tullut 6-8. kierroksen varausvuoro vuoden 2003 tai 2004 draftissa ei riitä kattamaan kuluja, joilla Odelein aikoinaan organisaatioon hankittiin. Loisteliasta kautta Columbuksessa pelaava Jaroslav Spacek ja toisen kierroksen varausvuoro käytännössä vaihdossa Sami Heleniukseen ja 6-8. kierroksen varaukseen jättää varsin karvaan maun vakuuttean samalla entistä enemmän Mike Smithin olemattomista kaupankäyntitaidoista.

Joka tapauksessa tulevaisuuden kannalta ikäloppujen veteraanien kauppaaminen sekä ehkäpä vihdoin ja viimein toivotun uudelleenrakentamisen aloittaminen voivat kieliä edes jonkinasteisesta suunnitelmasta tuleviksi kausiksi. Ja vaikka Odeleinin kauppa ei ehkä vastannutkaan täysin odotuksia - tosin mitäpä oikeastaan voikaan saada ikälopulla kasalla ailahtelevaa paskaa - voi se olla toivottu merkki johtoportaan halusta panostaa palkkaneuvottelun jälkeisiin kausiin nuoruuden ja nimen omaan omien prospectien kautta. Tosin Bill Wirtzin politiikan tietäen kyseinen skenaario jää vain märäksi unelmaksi...

 

[Mahavishnu]

Spekuloinneista huolimatta Theo Fleury jatkaa Blackhawks-paidassa loppukauden. Siirtorajan loppuhetkillä kaupatut veteraanit jättävät ison loven kokoonpanoon, joten Fleuryn farmikomennuskin lienee erittäin epätodennäköistä. Odotetusti waivers-listan läpäisseen Fleuryn tulevaisuus organisaatiossa kauden jälkeen on kuitenkin erittäin epävarma, joten huhuttu sopimuksen ulosostaminen voi hyvinkin toteutua käytännössä - tosin aikaisintaan vasta kesällä.

Housleyn, Thomasin ja Berezinin kauppaamisen myötä jo Norfolkiin hautautuneet Garry Valk sekä Igor Korolev nostettiin tasaamaan kokoonpanovajausta. Erityisesti Korolevin nosto oli melko odotettua hyvin sujuneiden farmiotteluiden ansiosta - oikeastaan Korolevia odoteltiin Windy Cityyn jo Alexei Zhamnovin loukkaannuttua. Sen sijaan Valkin nosto mitättömillä näytöillä vahvistaa vain Mike Smithin lupausta, ettei nuoria prospecteja nosteta ylös loppukaudeksi; kokoonpanon aukot täytetään kokeneemmalla materiaalilla nuorten lupausten pelatessa AHL:n pudotuspelejä ja kartuttaen tosipelien kokemusta ilman sekasortoista pukukoppitilannetta NHL-ympyröissä.

Myös yhdeksän ottelua Blackhawks-paidassa vaihtelevalla menestyksellä pelannut Burke Henry passitettiin Norfolkin playoff-miehistöön. Tarkoituksena lienee saada Henryllekin alle pudotuspelejä merkityksettömien NHL-pelien sijaan. Samalla ilmoitettiin Steve McCarthyn nimi samaiseen playoff-kokoonpanoon - tosin vain epävirallisessa muodossa - jolloin McCarthy pysyy vielä toistaiseksi Blackhawks-kokoonpanossa, mutta tarvittaessa siirtyy Norfolkiin.

Henryn passitus Norfolkiin jättää Blackhawks-takalinjoille vain viisi runkopuolustajaa: Jon Klemmin, Steve Poapstin, Nathan Dempseyn, Jason Strudwickin sekä Steve McCarthyn. Puolustuksen alimiehitys tarkoittanee käytännössä Todd Gillin nostamista ylös, sillä niin Alexei Karpovtsev kuin Sami Helenius parantelevat kumpainenkin vammojaan sairastuvalla. Viiden vakimiehen pakistolla Steve McCarthyn lisääminen Norfolkin playoff-kokoonpanon listaan herättää hämmästystä, mutta luultavasti kyseessä on vain kosmeettinen varatoimi.


Trade Deadlinen tapahtumista kauttaaltaan voidaan olla montaa mieltä. Mike Smith lunasti vihdoin lupauksensa ja kauppasi tukun ensi kauden UFA-veteraaneja pois sekä lohkaisi palkkabudjetista muutaman miljoonan - seikka, joka Bill Wirtzille oli tärkeintä - saaden vastineeksi kaipaamiaan varausvuoroja. Toisaalta saadut varausvuorot ovat lähes identtisiä veteraaneihin uhrattuihin vuoroihin, joten Smithin kolmen vuoden projektista ei jäänyt käytännössä käteen juuri mitään. Toki muutamat nuoret lupaukset kuten Kyle Calder, Mark Bell, Tyler Arnason ja Steve McCarthy ovat kyseisten kolmen vuoden aikana nostaneet profiiliaan huomattavasti - ja kokeneempien veteraanien esimerkki on varmasti auttanut kehityksessä - mutta Mike Smithin omista varauksista yksikään ei ole esittänyt kovinkaan suuria, joten kello tikittää tältäkin osin Mike Smithiä vastaan. Tosin Smithin varauksetkin ovat lähinnä lähivuosilta, joten normaalilla kehityksellä prospectien esiintulo alkanee vasta ensi kausilla.

Kesän lähestyessä herääkin pelko tutusta skenaariosta, jossa vanhat ja pois kaupatut veteraanit korvataan samantasoisella roskalla, jotta kokoonpanoon saataisiin edes jonkinlaista - tosin hyvin usein näennäistä - syvyyttä. Nykyisellä kokoonpanollakaan nuorten kehitys tosin ei varmasti päätähuimaavaa olisi, joten mukaan kaivataan ehdottamasti muutama kokenut ja johtamistaitoinen veteraani. Mike Smithiltä - jos mies edes GM:nä kauden jälkeen jatkaa - peräänkuulutetaankin kesän siirroissa erityistä tarkkasilmäisyyttä, jotta edellisten kausien kaltaiset UFA-fiaskot vältetään: kokemusta nuorten esikuvaksi kaivataan ja tarvitaan, mutta kuitenkin kohtuuden rajoissa, sillä uudelleenrakentamisen ja nuorten lupausten ajamisen joukkueeseen on säilyttävä päämotiiveina - Igor Korolevin ja Garry Valkin tapaisten täytemiehien toivoisi tällöin olevan kaukana joukkueesta.

 

[secord]

Berezinin siirto oli yllättävä ajatellen sitä seikkaa, että maalinteko ongelmista kärsivässä joukkueessa Sergei oli 18 maalillaan parhaita verkonvenyttäjiä. Tosin Berezinin sopimustilanne varmasti vaikutti miehestä luopumiseen, mutta mahdotonta ei ole etteikö Berezin kesällä tee uutta sopimusta. Smithin mukaan Sergei on korkealla hänen papereissaan..go figure

Fleuryn tapaus vai pitäisikö sanoa tapaukset eivät varmasti yllättäneet kiekkoihmisiä, eikä myöskään Chicagon johtoporrasta. Ongelmat olivat tiedossa kyllä. Joukkueen silmäätekevät lupasivat Fleuryn hankkiessaan auttaa kaikin mahdollisin keinon miestä hänen ongelmissaan. Itselleni jäi kuitenkin maku, että joukkue yritti epätoivoisesti saada miehestä Amonten paikkaajaa ja sen tähden, joka Theo on suurimmaksi osaksi ollut mittavalla urallaan. Kuitenkin tietoinen aikapommi tikitti taustalla miehen sairauden takia. Kun tämä pommi räjähti organisaation epäpätevät johtajat olivat valmiita ristiinnaulitsemaan heikolla olevan entisen huippupelaajan ja hylkäämään miehen. Johto olisi voinut antaa Fleuryn rauhassa saada asioitaan kuntoon ja vähintään pitää sanansa auttamalla kaikin mahdollisin keinoin, eikä yrittää päästä hänestä eroon ja samalla säästää muutama dollari Wirtzin taskuista. Mielestäni Hawks-johdon toiminta Fleuryn suhteen on ollut vähintäänkin arveluttavaa, mutta ei yllättäävää.

Zhamnov jäi pari päivää sitten kiinni autolla ajosta alkoholin vaikutuksen alaisena.Tapaus herättääkin epäilykset, että tunnetusti alkoholibisneksellä rahansa tienaava Bill Wirtz on ruennut maksaamaan pelaajien palkkoja alkoholipitoisilla nesteillä. Myös Mike Smith tiettävästi kuittaa korvauksensa kymppikasseilla, mikä selittäisikin sitten miehen hankinnat ja surkeat kaupat...

 

[Mahavishnu]

Johtoporras otti tietoisen riskin Fleury-hankinnassaan, mutta vaikka Theon ongelmat olivatkin osaksi tiedossa, ei kuluneen kauden kaltaista fiaskoa kukaan voinut ennustaa - saatikkaa tietää. Organisaatio uskoi varmastikin kykenevänsä auttamaan Fleuryn takaisin raitelleen Bob Probertin esimerkkiä muistellen, mutta todellisuus osoitti raadollisuutensa ja iski armotti avokämmenellä. Isku oli ehkä lopulta odotettu, mutta sen tuhovoimaa ei yksinkertaisesti voitu tietää.

Organisaatio olisi varmasti voinut toimia hieman inhimillisemmin viime viikkojen tapahtumissaan ja hoitaa tiedotukset kunniallisemmin. Alkukauden toimet kuitenkin osoittivat organisaation halukkuuden todella auttaa Fleuryä. Pelikiertue Kanadassa mahdollisti Fleurylle vierailun sukulaistensa luona vaikka aikaisemmin pelimatkalla Montrealissa joukkueen montrealilaiset pelaajat eivät saaneet perheitään tavata organisaation pelätessä Fleuryn mahdollista baarireissua paikallisissa yökerhoissa. Columbus-tapaus pyrittiin unohtamaan ja ainakin mediaan luotiin kuva, jossa Fleurylle ikään kuin annettiin anteeksi - olihan miehellä vakava sairaus. Ja vaikka tapauksesta ei edes asianomaisia pelaajia rangaistu, oli täysi kuohunta organisaation sisällä sekä pukukopissa varmasti käynnissä.

Kyseiset esimerkit ovat vain osa siitä erikoiskohtelusta jota Fleury joukkueen sisällä nautti. Organisaatio oli halukas auttamaan uransa kuilulla hapuilevaa pelaajaa ja todellakin toteutti avunantonsa - henkilökohtaisen avustajan(Jim Jenkins) palkkaaminen lienee selkein näyttö. Anteeksi annetut selkkaukset ja lukuisat uudet mahdollisuudet eivät kuitenkaan muuttaneet tilannetta, jolloin organisaation oli myönnettävä riskin hinnan olleen liian korkea ja aikapommin räjähtäneen. Waivers-listauksen korrektiudesta voidaan tietenkin olla montaa mieltä, ja vaikka organisaatio ei ollut pystynyt hankkimaan Amonten paikalla kaavailtua korvaajaa, on kauden aikaisen saippuaoopperan vastuu koko organisaation lisäksi myös Fleuryllä itsellään.

Organisaation riskipeli osoittautui fiaskoksi, mutta Fleury itse omilla teoillaan vain pahensi jo valmiiksi räjähdysherkkää tilannetta. Kauden aikainen erikoiskohtelu ei auttanut demonien jo hallitessa Fleuryä. Lähtökohdat Fleuryn tilanteelle olivat toki muodostuneet jo aikaisemmin ja johtoporras olisi varmastikin kaivannut kaukonäköisyyttä kesän UFA-markkinoilla, mutta koska Chicago Blackhawks ei ole AA-klinikka vaan jääkiekkojoukkue on Fleury ainoa, joka pystyy todella ottamaan itseään niskasta kiinni ja päättämään elämänsä suunnan - organisaatio voi auttaa, mutta lopullinen kohtalo on vain ja ainoastaan pelaajan omissa käsissä. Näin ollen vastuu kuuluu organisaation ohella myös Fleurylle itselleen.

Kauttaaltaan organisaatio jaksoi katsoa Fleuryn temppuilua yllättävän kauan. Taustalla piili varmasti haluttomuus epäonnistumisen myöntämisestä, mutta tilanteen räjähdettyä waivers-listaus osoitti johtoportaan kärsivällisyyden loppuneen. Erikoiskohtelu, palkatut avustajat sekä anteeksiannetut töppäykset eivät tuottaneet tulosta jäällä eikä siviilissä. Waivers-listaus oli osaltaan varsin tökerösti hoidettu, mutta toi toisaalta ilmi organisaation olevan tosissaan Fleuryn tilanteessa. Listauksen motiivit olivat varmasti monisyiset, mutta tuskin kukaan johtoportaasta todellisuudessa odotti Fleuryn herättävän mielenkiintoa muissa organisaatioissa. Aikasemman pressikatsomokomennuksen herättävä vaikutus haluttiin luultavasti osoittaa vasta alkusoitoksi ja räjäyttää pankki waivers-listauksella: menon olisi muututtava, sillä neljän miljoonan mies surffaamassa kaukalossa vahingoitti koko joukkuetta.

Waivers-listauksessa olisi varmasti voitu toimia kunniallisemmin ja puheet sopimuksen ostamisesta ulos herättivät välittömästi paheksuntaa organisaatio kohtaan, mutta NHL:n ollessa puhdasta bisnestä ei organisaatiolla ole varaa tuhlata neljää miljoonaa joukkueen yhteishengen rikkovaan ja kentällä tehottamasti pelaavaan kiukuttelijaan. Waivers-listaus osoittikin viimeistään, että Fleuryn mahdollisuudet vetävät viimeisiään: kesällä uutta mahdollisuutta ei välttämättä enää tule.

Koko sopan kiehuessa yli johtoporras menetti ehkä otteensa tilanteesta, joka johti varsin arvelluttaviinkin seurauksiin. Kokonaiden välivuosi Bob Probertin tavoin olisi voinut auttaa Fleuryn tilanteessa, mutta jossittelu tässä vaiheessa on turhaa. Joka tapauksessa kanssakäyminen yli 30-vuotiaan ammattilaisurheilijan kanssa ei kuuluisi olla lapsenkaitsentaa, jossa lapsenvahti juoksee kiukuttelevan ja ailahtelevan uhmaikäisen perässä vain menettäen juuri otteensa kun lapsi näyttäisi asettuvan aloilleen.

Kaiken kaikkiaan Blackhaws-organisaatio toimi erittäin tyypilliseen tapaansa - paikoitellen tökeröstikin - päämääränään saada Fleuryn elämä raitelleen, mutta epäonnistui tehtävässään, koska potilas oli jo menetetty tapaus. Mutta vaikka johtoportaan toimet ovatkin olleet kyseenalaisia ja kenties voineet olla jopa vahingollisia, lepää Fleuryn elämä todellisuudessa miehen omissa käsissä. Luultavasti kuitenkin liian hatarissa käsissä, sillä lopputulokseksi on toistaiseksi saatu vain riitautunut johtoporras, pettyneet fanit, kahtiajakautunut pukukoppi sekä ylipainoinen ja puolikuntoinen entinen huippuhyökkääjä surffaamassa jäällä täysin hyödyttömästi etsien samalla elämänsä johtolankoja jo toivottomassa tilanteessa.

 

[Cramer]

Kausi loppuu taas valitettavan aikaisin. Pelejä on toki jäljellä, mutta käytännössä haaveet play offeista saadaan unohtaa. Kauden alussa näytti vielä suhkot lupaavalle, mutta epävarmat otteet pitkillä vieraskiertueilla ja loputtomilta tuntuneet tappioputket veivät lopulta mahdollisuudet.

Maalinteko on takkuillut koko kauden ja myönnettävä on, että Amonten puuttuminen ja Dazen loukkaantumiset ovat näkyneet tehoissa. Ongelmasta nimeltä Fleury (10+15=25, -8) ei ollut täyttämään maalitykin hokkareita ja toivottavasti Theo löytäisi uuden seuran ensi kaudeksi.

Chicagon pelaajahankinnat ovat ihmetyttäneet suuresti viime vuosina. Seuraan on hankittu lähinnä ehtoopuolella olevia "miljoonäärejä", joista ei ole tullut mitään pelastajia. Pelaajien keski-ikä on liigan vanhimpia, vaikka farmista löytyisi nuoria lupaavia pelaajia. Onneksi viimeinkin päästiin eroon osasta vanhoista ja kalliista pelaajista kuten Thomas, Odelein, Housley, joiden pelipaikat voidaan antaa nuoremmille. Vielä kun saataisiin pois Fleury, Simon, Korolev ja Karpotsev niin uudelleenrakentaminen voitaisiin aloittaa alusta.

Täytynee mennä katselemaan Chicagon rostereita vuosilta 89-95, jolloin joukkue oli edes paperilla jotain. Nykyään joutuu vain unelmoimaan moisesta.

Kiitokset Mahavishnulle ja sullille hyvistä kirjoituksista Blackhawks-ketjuun. Cheers!

 

[secord]

Tottakai Theon kohtalo on hänen omissa käsissään, mutta ilman tukea mies ei eteenpäin pääse ja onhan sitä toki joukkue pyrkinyt antamaan, mutta silti pidän miehen kohtelua vääränä.Selvää on sekin, että Fleuryn hankkiminen osoittautui virheeksi ja kun Smithiltä kysyttiin kauden "turning pointtia", jolloin homma alkoi tökkiä pahemman kerran tuli vastaus kuin apteekin hyllyltä: Columbuksessa tapahtunut insidentti. Mutta turha rutista kun löysät on jo housuissa eli katse (jälleen kerran) tulevaisuuteen ja toivotaan, että mm. Ruutu, Vorobiev, Bell, McCarthy ja muut nostavat legendaarisen joukkueen uuteen kukoistukseen (mitä se on). Toivossa on hyvä elää...

 

[secord]

Smith ja Sutter jatkavat Chicagossa

Bob Pulford ampui huhuilta siivet, jossa Sharkseista potkut saanut GM Lombardi olisi korvannut Smithin ensi kaudella ja ilmoitti samalla Smithin ja Sutterin jatkavan Blackhawks-organisaatiossa myös ensi kaudella. Paikallinen media oli vahvasti tuomassa Lombardia Windy Cityyn ja seikka, että mies on naimisissa Pulfordin tyttären kanssa antoi lisämaustetta epäilyyn. Pulford ilmoitti kuitenkin pysyvänsä nykyisen GM:n tukena ja oli pahoillaan Lombardin kohtalosta. Sutterin tilanteesta hän totesi, että mies on tehnyt töitä kiitettävästi sekasorron selvittämiseksi eikä häntä voi syyttää huonosta menestyksestä.

Sutterin pitäisin mielelläni, mutta harmi sinänsä ettei Pully ole kiinnostunut Lombardista, joka teki mielestäni hyvää työtä Sharksien toimitusjohtajana. Toki Pulfordin ilmoituksen taustalla voi olla tilanteen rauhoittaminen ja johdon todelliset aikeet tulevat esille myöhemmin. Huono siirto ei olisi esim. Smithin siirtäminen director of amateur scouting- paikalle ja Lombardi GM:n ominaisuuteen, mutta tuskin Mike Smith ja hänen väitetty suuri egonsa tällaiseen siirtoon suostuisi. Toisaalta taas Pulford haluaa tietoisesti suojella vävypoikaansa, tietäen Chicagossa tehtävän olevan yhtä turhauttavaa kuin oravalla jolla on pussillinen pähkinöitä, muttei saa pussia auki.

 

[Mahavishnu]

Vaikka Pulford useissa medioissa vakuuttelikin johtoportaan pysyvyyttä, lausuntojen todenmukaisuutta saatikka niiden varmuutta voidaan epäillä. Tarkoituksena voi todellakin olla pelkkä tilanteen nollaaminen ja turhien huhujen karsiminen. Tosiasiassa johtoportaan sisällä on kuitenkin käynyt koko kauden ajan valtava kuhina ja eripuraisuus. Sutterin ja Smithin kireät välit ovat luultavasti jokaisen Blackhawks-fanin tiedossa ja kun väliin isketään tunnettu GM:n tappaja Pulford, niin hedelmäsalaatti lienee valmis.

Nykyisellä kokoonpanolla on luultavasti kuitenkin merkityksetöntä kuka GM:n pallilla istuu, sillä kaksikon Pulford-Wirtz valta todellisiin toimiin on varsin merkittävä. Wirtzin oikeana kätenä Pulford pystyy sekoittamaan kummasti sekä GM:n että valmentajan pyrkimyksiä ja samalla hämmentämään näiden keskinäisiä suhteita. Juuri tämän vuoksi Lombardin mahdollinen hankkiminen uudeksi Blackhawks-GM:ksi herättää eripuraisia tunteita: kyvykkäänkin jääkiekkovaikuttajan taidot kun saattavat herkästi valua sormien välistä Pulfordin ja Wirtzin monopolissa.

Näin ollen lisävuosi Smithin ja Sutterin kanssa voisi palvella kenties parhaiten organisaatiota - etenkin odotellessa tulevia palkkaneuvotteluita NHL:n ja NHLPA:n välillä. Smithin kyseenalaiset kaupat puoltavat toki miehen päätä vadille, mutta todellisten uudistusten ajan toivoisi johtoportaassakin koittavan vasta CBA-neuvotteluiden jälkeen, jolloin tulevaisuuden näkymät Blackhawks-rintamallakin voivat olla huomattavasti valoisemmat.
Ja vaikka eripura akselilla Smith-Sutter on lähes käsin kosketeltavissa ja se tuskin lieventyy tulevaisuudessakaan, täytyisi organisaation hankkiman uuden nimen olla todella vahva persoona mikäli mielisi selvitä vallitsevasta sekasortoisesta tilanteesta puhtain paperein.

Sutterin tilanteen tekee hankalaksi miehen ristiriitaiset kyvyt. Toisaalta hän on kykenevä piiskaamaan joukkueen äärirajoille ja saa pelaajat ylittämään itsensä ilta toisensa jälkeen, mutta toisaalta juuri samaiset metodit voivat vahingoittaa pelaajia kaikkein eniten - kuten kuluvan kauden oireet ovat viitanneet. Ja etenkin jos joukkueeseen ryhdytään toden teolla ajamaan nuoruutta, eivät Sutterin niksit välttämättä enää pure, sillä nuorten pelaajien kohdalla ilta toisensa jälkeen äärirajoille puskeminen ei välttämättä tuo toivottavinta kehitystä. Trent Yawneyn nimeä onkin väläytelty paikallisissa medioissa ja upea työ nuorten lupausten parissa Norfolkissa antaa eittämättä osviittaa miehen kyvyistä. Kenties juuri Yawney voisikin olla nuorentuvalle joukkueelle paras ratkaisu - tosin vasta CBA-neuvotteluiden jälkeen.

Kauttaaltaan loppukevään ja kesän tapahtumat muodostuvat varsin mielenkiintoisiksi. Pulfordin lausunto tekee johtoportaan kuvioista entistä mielenkiintoisempia, sillä lähes koko kevään ajan media on spekuloinut varmoilla lähtijöillä. Kuluvan kauden tapahtumat ovatkin synnyttäneet läjän potentiaalisia syntipukkeja, joista jonkun odotettiin - ja odotetaan mitä ilmeisemmin vieläkin - saavan koko vastuu harteilleen ja maksavan samalla hinnan organisaation sekoiluista.

Smithin unelmoitu siirto vastaamaan ainoastaan varauksesta voisi tietenkin olla varteenotettava vaihtoehto, mutta toisaalta sekään ei välttämättä poistaisi kitkaa johtoportaan väliltä. Lombardin tulo ylimääräiseksi pyöräksi voisi rauhoittaa tilannetta, mutta samoin edellytyksen se voisi myös räjäyttää koko pakan totaalisesti. Liian monta vaikutusvaltaista, isoa persoonaa, saman organisaation ohjaksissa ei välttämättä toimi - ei ainakaan niin kauaa kun Pulford sekä Wirtz vetävät viimeisiä naruja.

 

[masaman]

Helenius

Kuinkas moni teistä on huomannut Sami Heleniuksen selkeän profiilin noston Dallasista tulon jälkeen? Vaikka peleissä tulee turpaan niin Heleniuksen pojalla koristaa tilastoissa pitkälti yli 10 minuuttia ja tehotilaston puolella on viime aikoina ruvennut ropsimaan +-merkkistä nannaa. Kertonee kasvaneesta vastuusta ja loppupeleissä myös siitä, että kaveri osaa muutakin kuin lätkiä nyrkillä poskelta toiselle:)

Hienoa Sami ja lisäminuutteja toivon ma!!

 

[Parker27]

Sami on todellakin pelannut hyvin Chicagossa ja on hän on pelannut hyvin varmaa puolustuspeliä. Ei mitään kikkailuita vaan juuri sitä varmaa hyvää peliä. Ja vastuu on myös kasvanut näiden hyvin otteiden ansiosta. Vaikka Chicago on saanut turpaan pahasti viime aikoina niin Heleniuksen tilastoissa se tosiaan ei ole näkynyt. Ja kuten masaman sanoi niin kyllä Sami osaa vähän pelatakin siinä sivussa. Ei hän mikään täys puuskäsi ole. Silloin tällöin tappeluita ja varmaa peliä sitä häneltä odotetaan ja siten hän on pelannut. Olin todella hyvilläkin kun hän pääsi pois Dallasista ja Chicago on juuri oikea joukkue hänelle. Chicagossa on aina rakastettu Heleniuksen tapaisia pelaajia.

 

[Mahavishnu]

Helenius vuorotteli Todd Gillin kanssa kuudennen puolustajan paikasta, mutta veteraanipuolustajan passittaminen takaisin Norfolkiin on avannut Heleniukselle paremman mahdollisuuden vakuuttaa Blackhawks-johtoporras. Profiilinnosto Dallas-ajoista on varsin ymmärrettävää kun vertaa Blackhawks-puolustuksen AHL-rykelmää Starsin kivikoviin takalinjojen All-Stars-mieheen: Blackhawks-pakistossa huonompikin kaveri näyttää astetta tasokkaammalta. Toki Helenius on tuonut takalinjoille ripauksen kovuutta ja fyysisyyttä, mutta avujen lepääminen pelkästään juuri kovuudessa asettaa tietyt rajat, sillä nuorista lupauksista on kehittymässä merkittävästi monipuolisempaa ainesta kilpailemaan puolustuksen viimeisistä tonteista.

Heleniuksen peliaika kertoo ymmärrettävästi valmennusjohdon halusta nähdä mihin mies pystyy, sillä kauden näytöt ovat suomalaisjätille oikeastaan ainoa mahdollisuus vakuuttaa organisaatio, jotta jatkosopimukseen saadaan piirrettyä oikeat ruksit. Peliaikaan on vaikuttanut myös erittäin merkittävästi puolustuksen loukkaantumisherkkyys, joka on vienyt muun muassa Alexander Karpovtsevin, Nathan Dempseyn sekä Steve Poapstin sairastuvalle lyhyemmäksi tai pitemmäksi aikaa. Näin ollen Helenius onkin saanut eräänlaisen tuuraajan roolin paikatessaan vakiomiesten jättämiä aukkoja, joten mistään todella merkittävästä profiilinnostosta ei kannata puhua.

Ensi kauden Blackhawks-puolustusta on äärettömän vaikea spekuloida, mutta todennäköisesti varmojen jatkajien listalle voidaan laskea Jon Klemm, Nathan Dempsey, Steve Poapst, Steve McCarthy sekä varauksella Jason Strudwick ja Alexander Karpovtsev. Strudwickin pelattua lähes koko kauden hyökkääjänä aukeaa puolustukseen yksi lisäpaikka, mutta Burke Henryn, Kent Huskinsin sekä muiden nuorukaisten otteet loppukesän harjoitusleirillä sanelevat pitkälti Heleniuksenkin kohtalon - mikäli jatkosopimuksesta ylipäätään päästään yhteisymmärrykseen.

Juuri yksipuolisuutensa vuoksi Heleniuksen tulevaisuus Blackhawks-organisaatiossa voi olla hataralla pohjalla. Vähintään välttävät otteet kuluvan kauden otteluissa voivat kuitenkin poikia suomalaispuolustajalle jatkopaperin, jos organisaatio ei päätä panostaa todenteolla nuorennusleikkaukseen ajamalla omia lupauksia sisään. Kesän ostoslistalla voi myös hyvinkin olla ykkösparin puolustaja, sillä viimeistään Phil Housleyn kauppaamisen jälkeen puolustuksen johtajahahmo on ollut pelkkä päiväunelma. Kesän tapahtumat sanelevatkin paljon, mutta runkopuolustuksen pysyessä mitä todennäköisemmin vakiona, taistelee Helenius nuorten lupausten kanssa täytepaikoista ja seitsemännen puolustajan roolista, jos kauden loppupelit ylipäätään jatkosopimukseen riittävät.

 

[mikkoz]

sikako omistajana

leikattu jounin tekstistä-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tämän jälkeen Chicagon omistajat ovat periaatteessa kaataneet koko jälleen kerran epäonnistuneen kauden Theoren Fleuryn niskaan ilmoittaen että valmentaja Brian Sutterin ja muutaman vuoden sisällä Blackhawksin pahasti epäonnistuneilla pelaajakaupoilla pilanneen GM Mike Smithin työpaikat ovat turvattuja. (linkki: http://www.sport.fm/ohjelmat/ohjelmat_jouni.html )
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Ei voi taas kuin ihmetellä. Voin jo ennustaa ensi kauden tuloksen.

- Ennen kauden alkua hommataan lisää venäläisiä ja muita puolikuntoisia
jämämiehiä. Ja muutama hyvä mutta kallispalkkainen veteraani

- Alku kausi luultavasti menee kohtuullisesti

- Jossain vaiheessa tulee pitkä tappio putki jonka johdosta B Sutter
saa kenkää. Tilalle kakkos valmentaja.

- Ollaan lähellä pudotuspeli viivaa mutta koska tulos ei tyydytä M Smith
saa kenkää, tilalle väliaikaisesti joku (S Pietilä :) heh, okei tosi huono)

- Näyttää vahvasti siltä että pleijareihin ei päästä joten myydään ns ratkaisija
pelaajat(ketkä) ja mutta jätetään Zhamnov ja Daze kun ne on niin hyviä runkosarjassa.

- Zhamnov ja Karpotsev + puolet USAn maajoukkueesta jatkaa kevättä MM-kisoissa.

Kuinka tyhmänä tuo joukkueen omistaja BH- faneja pitää, eihän koko areenaa voi myydä aitiona.. vai voiskohan.

 

[The Hawks]

Toivottavasti Jounin teksti ei tule pitämään paikkaansa. Okei, Fleury oli suuri pettymys, mutta syytä tämän kauden epäonnistumiseen on turha kaataa pelkästään hänen niskaansa.

Minun mielestäni Smithin ajan Blackhawksissa pitäisi olla viimeistään tämän kauden jälkeen ohi. Treidit ovat lähes järjestään epäonnistuneet, tai ainakaan ne eivät ole vieneet joukkuetta oikeaan suuntaan. Myös panostukset (Fleury) ovat menneet pieleen. Minun mielestäni nämä ovat jo riittäviä perusteita GM:n erottamiselle.

Eli. Smith ulos -> esim. Lombardi tilalle.

 

[Hammer]

Viestin lähetti The Hawks
.
Minun mielestäni Smithin ajan Blackhawksissa pitäisi olla viimeistään tämän kauden jälkeen ohi. Treidit ovat lähes järjestään epäonnistuneet, tai ainakaan ne eivät ole vieneet joukkuetta oikeaan suuntaan. Myös panostukset (Fleury) ovat menneet pieleen. Minun mielestäni nämä ovat jo riittäviä perusteita GM:n erottamiselle.

Eli. Smith ulos -> esim. Lombardi tilalle.

Samaa mieltä. Treidit ovat tosiaan menneet lähes poikkeuksetta pahasti penkin alle. Joukkueeseen tarvittaisiin sellainen Tony Amonte tyylinen huippuhyökkääjä. Fleuryn hankkimista pidin jo kauden alussa varsin idioottimaisena, hankkia nyt pelaaja jolla on paha alkoholi ongelma ja kaiken lisäksi jo hieman mennyt suuruus. Joukkueeseen tarvittaisiin mieluummin isokokoisia rymistelijöitä kuin pienikokoisia mikki-hiiriä. Smith ulos ehdottomasti ja ammattimaisempi kaveri tilalle.

 

[secord]

Itse toivoisin, että Wirtzin ja Pulfordin aika olisi ohi, mutta se on kaikista unista se märin ja epätodennäköisin. Sairas ja väsyny koko touhuun....pettynytkö?

 

[The Hawks]

No, Wirtz ja Pulford saisivat lähteä ensisijaisesti, mutta se on epätodennäköistä. Ei sellaiseen jaksa edes uskoa. Siitä johtuen toivoisin muutoksia juuri GM osastolle.