Tyhjentävästi kirjoitettu. Koko episodi lopulta kulminoitui Ruutuun ja tämän toimiin kaukalossa edelliseltä kaudelta. Aika paljon on ollut tällä palstalla kirjoituksia siitä, kuinka Ruutu on pelkuri eikä uskalla vastata tempuistaan rehdisti Melartille, jonka HIFK on valjastanut laittamaan Ruutu tilille. Samalla yhtä vähän näyttäisi olevan tiedossa, että Ruudulla on ollut ja on suora tappelukielto sm-liigassa. Tappelukielto juontaa juurensa Jokereiden pyrkimyksestä luoda imagonsa vastaamaan markkinoinnin asettamia tavoitteita. Korostunut yhteisöllisyys Minä, Me, Jokerit - sloganin ympärillä pyrkii houkuttelemaan asiakkaiksi nuoria, joille halutaan tarjota salonkikelpoista tuotetta, johon tappelut ja agressiiviset otteet eivät istu. Samalla sivutuotteena tulee selkeä kontrasti naapurijoukkueeseen, joka luo vastakkainasettelua myös imagon osalta. Samaan imagon luomiseen ja uuden asiakaskunnan houkuttelemiseen tähtää Jokerit@School-projekti, jossa yhtenä merkittävänä osa-alueena oli ehkäistä koulukiusaamista. Jokerit on asettanut valtavasti resursseja sekä imagon luomiseen että uusien asiakkaiden tavoittamiseen ja mikäli koko markkinointi sotii imagoa vastaan on lopputulos tehoton ja korni. Se onko Jokerit tässä onnistunut arvioikoon jokainen itse. Ainakin katsojaluvut ovat olleet nousussa, kausikorttimyynti oli menestys ja kannattajien sitouttaminen on ylittänyt odotukset.
Ruudun sopimus oli alunperinkin riski Jokereille. Ruudun tunnettuus sopi Jokereiden sekä urheilullisten että markkinoinnin tavoitteiden saavuttamiseen erinomaisesti. Viimekaudella Ruudun sopimuksen sivutuotteena tulevat riskit realisoituivat toimina kaukalossa, jotka sotivat erityisesti HIFK:n periaatteita vastaan saaden HIFK:n kopin suoranaiseen raivoon. Ymmärrän hyvin niin HIFK:n pelaajien kuin fanienkin turhautumisen Ruudun temppuihin ja mikäli tilanne olisi päinvastainen Ruudun pelatessa HIFK-paidassa olisi Jokerifanien asenne Ruutua kohtaan takuuvarmasti identtinen. Jos Ruudulle ei olisi istutettu keinotekoisia suitsia tappelukieltona, uskon Ruudun vastanneen teoistaan asiaankuuluvin keinoin jo viimekaudella ja koko 1.9. tapahtunutta episodia tuskin olisi syntynyt. Vastuuta tapahtuneesta tulisikin mielestäni ohjata myös sille instanssille, joka päätöstä on ollut tekemässä. Pelaajien tulisi antaa pelata vaistoillaan, temperamenttisuudellaan, intohimollaan ja spontaanisuudellaan ilman keinotekoisia esteitä. Kun niin ei tehdä on tuloksena ylilyöntejä, jotka vaarantavat pelaajien terveyden ja asiosta pääsevät päättämään tahot joilla on valtaa muttei riittävää kompetenssia ymmärtämään jääkiekon kirjoittamattomia sääntöjä joita myös koodiksi kutsutaan.