Nyt kun on noin kolmisenkymmentä tuntia pelattuna, niin eipä voi muuta kuin ylistää tätä mestariteosta!
Ostin upouuden peli-PC:n ihan vain Baldur's Gate III:n takia, kun ei suostunut vanhalla peliläppärillä pyörimään, eikä ole kyllä hetkeäkään kaduttanut! Päinvastoin, olisi kaduttanut kamalasti, jos olisin jäänyt paitsi tästä herkusta.
Pidän muutenkin fantasia-RPG:istä sekä vuoropohjaisesta, strategisesta taistelusysteemistä peleissä, siihen kun vielä yhdistää kerrassaan loistavasti luodun ja eletyn tuntuisen maailman sekä mukaansatempaavan tarinan, on kasassa legendapelin resepti.
Valintojen määrä tarinaa läpi pelatessa on häkellyttävä, joista luulisin ainakin suurimman osan ihan oikeasti muuttavan pelimaailmaa ja tarinaa. Tosin nyt on vasta ensimmäinen läpipeluukerta menossa, ja siinäkin vasta tarinan ensimmäisessä kappaleessa, niin tuota täytyy katsella seuraavalla läpipeluukerralla, miten eri valinnat vaikuttavat mihinkin. Kuulemma vaikuttavat paljonkin, joten uudelleenpelattavuus on kyllä tapissa ja tuolle 60 eurolle saa kyllä ainakin vastinetta pelituntien muodossa!
Muutenkin se vapaus siitä miten haluat pelin tarinaa edistää ja että pystyt voittamaan tappelut ihan niin kuin parhaaksi näet, selvittämään esteet tai jopa kokonaan ohittamaan jotkin ongelmat, on jotain sellaista, mihin en ole peleissä tottunut. Ainakaan tässä skaalassa. Välillä jopa vähän ärsyttää, kun haluaisi kokeilla monella eri tavalla jonkin ongelman ratkaisua, mutta olen kuitenkin pitäytynyt siinä, että en save scummaa. Jos nopat eivät ole olleet ystäviä ja olen epäonnistunut jossain skill checkissä, niin voi voi, nyt meni näin ja katsotaan miten se vaikuttaa tarinaan.
Jos ei ole aikaisemmin pelannut CRPG:itä, niin ymmärrän kyllä, että alussa saattaa olla "hieman" syvässä päädyssä, kun on niin paljon näprättävää, muistettavaa ja opittavaa, sekä asioiden eteneminen hitaasti saattaa joillekin olla tylsää. Itse kuitenkin nautin juurikin tuosta, että ei ole kiire tehdä mitään, kaikkeen voi paneutua, voi rauhassa lukea jokaisen kirjan ja paperin joka tulee vastaan, jutella jokaiselle vastaantulijalle, joilla kaikilla on jotain mielenkiintoista sanottavaa ja mm. taistelussa voi viettää niin paljon aikaa kuin vain haluaa miettimällä seuraavaa siirtoa. Ja ne nopan heitot keskusteluissa, tiirikoimisessa tai ansojen purkamisessa. Aaah, kuinka upeasti tuotu D&D:n ydinelementti videopeliversioon! Nautin!
Käyttöliittymä nyt on ihan samanlainen kun Larianin aikaisemmassa Divinity: Original Sin II:ssa, joka on itselleni tuttu, joten mukaan hyppääminen tuntui hyvin luontevalta. Valitettavasti kuitenkin tavaroiden läpikäyminen, myyminen ja yleisesti inventaarion hallinta ei ole oikein kehittynyt lainkaan DOS2:sta, vaan on ihan yhtä vaivalloista. Itselleni juurikin tuo kaman kanssa säätäminen on oikeastaan se pelin vähiten miellyttävä osa-alue. Kaikennäköistä rihkamaa tulee napattua mukaan tolkuttomia määriä, joita paladinini kantaa selkä vääränä ja sitä tulee itseasiassa vietettyä aika paljonkin aikaa reppua tonkiessa. Yksi ärsyttävä esimerkki on, että kun sorttaat tavarat niin, että uusin tavara on ensimmäisenä, on seuraavalla kerralla kun repun avaat kamat taas sikin sokin ja joudut sorttaamaan uudestaan kamat uusimmasta vanhimpaan. Joka kerta sama homma kun suljet ja avaat repun.
Toinen hieman kummallinenkin asia, josta en niin pidä, on se, että seuralaiset alkavat liian herkästi ehdottelemaan petipuuhia kun heidän kanssaan vähääkään ystävystyt. Yritän olla seuralaisten kanssa aina hyvää pataa ja keskusteluissa usein valitsen sellaisen ystävällisen vastausvaihtoehdon, ja usein vastauksena kaveri alkaakin yhtäkkiä flirttailemaan ja ehdottelemaan, että
"mennään tänä yönä tonne puskaan nussimaan kun muut nukkuu", vaikka halusin vain olla ystävällinen. Selkeästi siis jokaisen seuralaisen kanssa pystyisi myös näitä romanttisempiakin polkuja toteuttamaan, mutta itse haluaisin keskusteluvaihtoehdoissa olevan selkeämmin ilmoitettu "ystävällinen vastaus" tai "romanttinen vastaus". Joskus joku seuralainen on suuttunutkin kun on aluksi luullut, että haluan mennä puskaan sen kanssa, mutta sitten olenkin antanut rukkaset...
Mutta, kaiken kaikkiaan on hengästyttävän valtava, mukaansatempaava, immersiivinen peli, jossa riittää tekemistä aivan käsittämättömän paljon. Tätä tulen hakkaamaan vielä vuosia eteenpäin! Ihan heittämällä vuoden peli. Ehkäpä koko vuosikymmenen paras.
-----
Joo tämä on mullakin, yleensä tapahtuu noissa hyppimisissä, että ei jostain syystä tajua hypätä.
Eikös tämä ole ihan ominaisuus, eikä bugi? Hypyn pituus määrittyy voimapisteiden mukaan, mitä enemmän strengthiä, sitä pidemmälle ukkeli pystyy hyppäämään. Seuralainen, jolla ei ole tarpeeksi strengthiä ei pysty hyppäämään sen rotkon yli, jolloin jää sitten kököttämään sen kuilun toiselle puolelle ja sitten pitää keksiä jokin muu keino hoitaa se sen rotkon yli, esim. misty step-taialla, tai jotenkin muuten.