Bändit jotka eivät ole varsinaisesti paskoja, mutta et vaan ymmärrä niitä

  • 28 019
  • 203

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Proge tuntuu harvoin olevan nimensä mukaista eli progressiivista. Ei monessa progelevyssä ole mitään eteenpäin menemisen ja kehityksen tuntua, päin vastoin kikkaillaan jähmeästi tahtilajien kanssa ja osoitetaan ns. ylivertaista pätemistä soittotaidon suhteen. Sitä samaa sitten toistetaan levy levyltä ja kuollaan pystyyn.

Ennen vanhaan progessa oli sitä progea. Jos nykyään haluaisi olla aidosti progressiivinen niin musiikin pitäisi olla muutakin kuin varttitunnin mittaisia kappaleita jotka on tehty metronomin avulla ja joita on hinkattu vuosi.

Hehee, tästä tuli mieleeni vanha Alivaltiosihteeri-sketsi: Helena Takalo Project taisi olla bändin nimi. Jätkät teki levyn soittamalla takaperin, siis niinkuin nuotitus takaperin, ja sitten levy finaaliäänitettiin soittamalla otosten nauhoitukset takaperin. Nerokasta.

Lisäys: vähän termit hukassa, mutta olisiko master-nauhan takaperin toisto se mitä levylle prässättiin?
 

Petros

Jäsen
Suosikkijoukkue
42 Stars
Musiikkikeskusteluiden suola on kyllä aina siinä, kun henkilö X tulee kertomaan vaikkapa Beatlesista että onpa tylsää ja mitäänsanomatonta musaa, ja sitä sitten komppaillaan että toki kyseessä oli pioneeri jne. ja sinä aikana musiikki oli muutenkin paskaa. Sitten tulee joku älykkö paikalle, että te ette vain ymmärrä Beatlesia.

Mutjoo, ei tuo Beatles ehkä itsellekään mitään erityisen merkittävää tai edes hyvää musiikkia ole. Paul McCartneyn soolotuotanto iskee paremmin. John Lennon oli muuten ihan täysi spede ja kusipää-homo.
En ole tosiaankaan älykkö eikä tarvi olla ymmärtääkseen Beatlen olevan maailman paras bändi.

Jälkimäiseen ei pysty sanomaan mitään...voi tsiisus kun olet pihalla ja pysy siellä.
 

Petros

Jäsen
Suosikkijoukkue
42 Stars
Pienenä pidin Beatlesin alkupään tsipaleista, sitten ryhdyin hipiksi ja pidin ainoastaan jälkipään kappaleista. Nykyään olen jälleen repertuaariini, siis kuunteluun myös alkupään, koko tuotanto uppoaa. Niissä ekoissa vedoissa on nimittäin välillä melkomoista rockin raivoa, energiaa purkitettuna. Eivät ne kaikki ole kivoja, söpöjä rakkauslaulelmia.

Tästä aivan samaa mieltä, alkupään tuotannosta löytyy vaikka mitä kuhan kuuntelee muutaman kerran niin avautuu. UUdet 2009 remasteroidut platat ovat aivan helmiä.. sieltä löytyy ja kuulee juttuja joita ei vanhoilta lätyiltä kuule. Syy tietysti se ainakin että kaikki on stereoitu.
Omasta kokoelmasta löytyy kaikki alkupään platat jotka on monoja.
 

Petros

Jäsen
Suosikkijoukkue
42 Stars
Tuossa muutama viikko sitten tuli mielenkiintoinen Proge-ilta Radio Suomesta. Ilta vain oli hankala kun se tuli maanantaina.

Biisit on aika tuttuja ja varsinkin esittäjät, aikamoista vääntöä on. Arto Pajukallion hunajainen ääni on aivan herkkua ja jutut hienoja.
Kannattaa kuunnella jos vain jaksaa...aika raskas setti on..Liika on liikaa varsinkin progessa.

Proge-ilta | Musiikin teemailta | Radio | Areena | yle.fi

linkissä proge-ilta.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Aika lahjakkaasti täällä on väärinymmärretty isolla joukolla tämä ketju. Tänne EI ollut tarkoitus listata musaa mistä ei itse pidä tai pitää paskana, VAAN musaa bändeiltä/artisteilta jota ei vaan ymmärrä. Mielestäni erityisen suolan keskusteluun tuo sellaisten bändien nimeäminen, joiden ns. pitäisi osuta ja upota, mutta kun ei vaan osu eikä uppoa. Hus, menkää asianomaisiin keskusteluihin haukkumaan inhokkejanne (minäkin voin sinne tulla..)
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
En ole tosiaankaan älykkö eikä tarvi olla ymmärtääkseen Beatlen olevan maailman paras bändi.

Jälkimäiseen ei pysty sanomaan mitään...voi tsiisus kun olet pihalla ja pysy siellä.
Haha haha meni ilmeisesti jollain henkilökohtaisella tavalla tunteisiin? Harvoin saa nimittäin näin ylimielistä vastaanottoa sille kun kertoo vaan oman mielipiteensä jostain bändistä ja artistista.

Mutta ihan mielelläni pysyn pihalla jos siellä säästyy tuollaiselta asenteelta.
 

Petros

Jäsen
Suosikkijoukkue
42 Stars
Haha haha meni ilmeisesti jollain henkilökohtaisella tavalla tunteisiin? Harvoin saa nimittäin näin ylimielistä vastaanottoa sille kun kertoo vaan oman mielipiteensä jostain bändistä ja artistista.

Mutta ihan mielelläni pysyn pihalla jos siellä säästyy tuollaiselta asenteelta.
Huumorilla ladattu toi mun viesti, älä ota tosissasi. Sun kanssa on nyt höpötelty täällä muutenkin ja aika yhteinen sävel on.

En olis kirjoittanut tuollaista kovinkaan monelle muulle ja tarkoitus olikin heittää kieli poskessa "raju" kommentti. Arvasin että kyllä sää sen kuittaat niin kuin pitikin.

Mää olen HC Beatles-fani ja sen mukaan tässä elellään. Kyllä mää kritiikkiä kestän ja sitä pitääkin tulla ja kestää se.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Ei kai tähän ketjuun ollut tarkoitus listata paskaa musaa, kuten moni tuntuu tekevän?

Jo mainittu Stam1na ja lisäksi Mokoma ovat sellaisia joita kuuntelee, mutta jotain niistä uupuu, jotta omille soittolistoille niitä laittaisin.
 

Petros

Jäsen
Suosikkijoukkue
42 Stars
Eppu Normaali. Aikaisemmin diggasin mutta nykyään kanava vaihtoon kun Martin mukanokkelat riimit kajahtaa ämyristä.
Bändin rytmiryhmä aivan huippua mutta Pantsen kitarointi ja Martin laulu...ei uppoa enää.

Vanha tavara on jees mutta kasarin puolivälistä aargh.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
The Beatles on ehdottomasti tämän ketjun kamaa. Ei mitään vikaa ja toki musiikillisesti arvostan kyseistä pioneeria, mutta ei vaan sytytä sitten yhtään.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Johtuisikohan siitä, että ....
Helter Skelter maailman historian ensimmäinen hevibiisi

Höpsistä. Dave Davies repi partakoneen terällä rikki vahvarinsa kaiutinelementtiä saadakseen laitteesta irti enemmän luonnetta ja siltä soundipohjalta Kinks levytti kaksi melkein identtistä kipaletta (You really got me / All day and all of the night). Tämä siis 1964 kun Beatles vielä söpöili Can't buy me love-tyyliin.

Ketjun otsikon alle sijoitan hetkeäkään epäilemättä bändin ja nokkamiehen joiden tuotantoa ja varsinkaan suosiota ns. tiedostavien musiikinharrastajien joukossa en kykene millään ymmärtämään: The Smiths ja Morrissey. Masentavaa heikkotasoista musaa ilman mitään koukkuja. Yhtä masentavaa on miten rock-pop-toimittajatkin pettävät itseään hehkuttamalla tätä ja päivittämällä viikottain mitä ihmeellistä ja jumalallista Morrissey on nyt twiitannut.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Omalta kohdalta on pakko muuten jatkaa listaa Nirvanalla, ja itse asiassa varmaan about kaikilla kuulemillani grunge-yhtyeillä. Varmaan jollain tasolla pitäisi tykätä tuosta "räkäisyydestä ja rosoisuudesta", mutta ei vaan avaudu grungen osalta tuo mitenkään.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Uskallanko sen sanoa? Kai se on uskallettava: Eppu Normaali

Kun Eppuja kuuntelee, tavallaan ymmärrän, miksi se on niin valtavan pidetty bändi. Kuitenkin omaan korvaani biiseistä puuttuu "viimeinen koukku", minkä takia Eput jäävät itselleni hyvin haaleaksi kokemukseksi, eikä yhtyeen pariin tee mieli vapaaehtoisesti palata.

Nirvanaa en ymmärrä minäkään (kun ketjun viimeinen viesti sitä käsittelee). Ehkä se on niitä bändejä, joiden menestystä olisi pitänyt olla itse näkemässä saadakseen kaiken irti Smells Like Teen Spiritistä.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ai tämmönenkin on, johonkin tässä joku aika sitten aiheesta kirjottelinkin, mutta luetellaanpa vielä tähän:

- Popeda
- Metallica
- Iron Maiden
- AC/DC
- Rolling Stones

Nuo on minusta semmosta samaa yhdentekevää, ihan kivaa mutta mitäänsanomatonta huttua kuin vaikkapa kaikkien aina parjaama Nickelback. En ymmärrä miksi noille listaamilleni kuitenkin löytyy hehkuttajia, ja miksei silti sitten Nickelbackille kuitenkaan löydy.

Myös tuossa ylempänä mainitut Mokoma ja Stam1na, Mokomalta mulla taitaa tosin pari biisiä olla Spotifyssä tykättynä, mutta silti en ihan hiffaa mikä noissakin on monesta niin hienoa.

Proge nyt taas sitten on ihan vaan kakkaa, en tietoisesti ainakaan ole yhdestäkään proge-biisistä tykännyt, miellän progen vähän samankaltaiseksi äänisaasteeksi ku joku moderni klassinen, mikä kuulostaa siltä kuin Uuno Turhapuro kaatuilee flyygelin päälle 8 minuuttia putkeen.

Joskus naskeina ajeltiin autolla vaan jossain ja kuunneltiin eri radiokanavia, ja vaihdettiin joku Yle Classic, ja sieltä oikeesti tuli semmosta pianon järjetöntä hakkausta joka vaan jatkui ja jatkui. Lopulta naurettiin ihan vitusti sille, eniten sitten kun se loppui ja joku radiojuontaja ihan pokkana onnistui sanomaan että siinä oli modernin klassisen mestariteos, siis se oli ihan tosissaan. Se ois sopinut mielestäni Kummeliin. Progessa on samaa järjettömyyttä ihan vaan järjettömyyden takia.
 
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Coldplay tuli ihan ensimmäisenä mieleen ketjun otsikosta.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Aa, tällainen ketju. Enkä ole kirjoittanut tähän mitään? Outoa.

Mulle ensimmäisenä ketjun otsikosta tulee mieleen Queen. Periaatteessa kyseessä on yhtye, josta minun pitäisi tykätä. 70-luvulta ponnistavaa kitarapohjaista rockia alkujaan, sittemmin kokeilevampaa tavaraa genrerajoista piittaamatta. Taitavasti soitettua ja laulettua. Kaikki palikat periaatteessa kohdallaan. Silti ei vaan sytytä, miksi? Mietitään.

- Biisit. Onhan niillä hittejä, mutta oikeasti hyvät biisit on aika vähissä. Ja olen kyllä kuunnellut koko tuotannon läpi, kun yrittämällä yritin etsiä syitä pitää tästä monien rakastamasta orkesterista. Aika moni albumi oli sitäpaitsi hätäisesti kasatun oloinen. Hitti kärkeen ja perään 35 minuuttia huttua.
- Nimimerkki Freddie Mercuryn lauluääni. Monet pitävät ja arvostavat, mutta minulle herran äänenväri aiheuttaa samoja tuntemuksia kuin haarukka, joka raapii lautasen pohjaa. Yliammuttu camp-tyyppinen oopperakailotus ei ole minun makuuni.
- Monipuolisuus. Usein hyve, mutta Queenin tapauksessa hahmottomuus ja oman identiteetin puute kääntyy jo itseään vastaan. Kun kokeilee koko ajan kaikkea, ei oikein voi keskittyä kunnolla mihinkään. Adhd-bändien kuningatar.
- Julkisuuskuva. Minusta rockbändillä pitää olla tietty asenne, ja siihen ei kuulu Charlesien ja Eltonien kanssa kaulailu tuhansilla kekkereillä, päärien nuoleskelu ja muu keikarointi. Lemmyä ei noissa nähty, ja siksipä esimerkiksi hän on arvoasteikossani hitusen Freddietä korkeammalla. Mutta niin se taitaa olla, että lähes jokaisessa britissä elää sisäsyntyisenä tuo kuninkaallisille nöyristely. Niin ne kesyttivät Jaggerin ja McCartneynkin, sir-arvonimellä. Lennonia eivät, se lähti Amerikkaan ammuttavaksi. Eivätkä Keithiä, joka on usein sanonut että nuo ”kunnianosoitukset” saa survoa haitariin, ja joka piikittelee Mickiä edelleen tittelistä. Enkä usko että kateuttaan.
 
Viimeksi muokattu:

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Mutta niin se taitaa olla, että lähes jokaisessa britissä elää sisäsyntyisenä tuo kuninkaallisille nöyristely. Niin ne kesyttivät Jaggerin ja McCartneynkin, sir-tittelillä. Lennonia eivät, se lähti Amerikkaan ammuttavaksi. Eivätkä Keithiä, joka on usein sanonut että nuo arvonimet saa survoa haitariin, ja joka piikittelee Mickiä edelleen tittelistä. Enkä usko että kateuttaan.

Bowien voi lisätä samaan kastiin, Sir-titteli oli tarjolla, mutta Bowie ei ottanut sitä vastaan. Taisi tuumata, ettei hän tee musiikkia sen takia, että hänet voitaisiin aateloida. Mutta Bowie nyt olikin erittäin hieno mies muutenkin.

Ketjun aiheeseen vastaan että Iron Maiden. Joskus vuosia sitten haukuin bändin täällä kännissä pystyyn, mutta tähän ketjuun orkesteri ehdottomasti kuuluu. Muutamia hyviä biisejä, ehdottoman hyviä muusikoita, mutta kun ei toimi niin ei toimi. Olen antanut mahdollisuuksia, kuunnellut kokonaisia levyjä, mutta jossain vaiheessa täytyy nostaa kädet pystyyn.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
System of a Downia soi ratiossa ja kuten ketjun avaajakin, niin sama mullakin.

En ole tästä bändistä koppia tai sielun veljeä koskaan löytänyt. Sinällään arvostan heppujen musiikillisuutta ja pidän bändiä omintakeisena cocktailina. Mutta kun tämä kohkaus ei uppoa, niin se ei sitten uppoa.

Toinen olisi King Crimson. Taas kerran, valtava määrä lahjakkuutta ja vaikutustaan musiikkiin yleisesti en edes yritä kiistää. Mutta jotenkin jättää täysin kylmäksi.

Frank Zappa olis kolmas. Tämäkin mies teki vaikka mitä. Mutta kun ei niin ei.

Hyvä kuitenkin, että noillekin omat faninsa löytyy.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Hanoi Rocks - ei vaan sytyttänyt silloin 80-luvun taitteessa eikä sitten sen jälkeenkään.
Ehkä tuolloin oli jonkinasteista tungosta ko. yhtyeen genreen, glamrock-tyylin yhtyeitä syntyi kuin sieniä sateella samalla, kun punk ratsasti vielä aallonharjalla.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Mainio ketju. Voisin tykätä melkein joka viestistä, mutta osa niiden kirjoittajista on jo jättänyt palstan.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
The Who:

Arvostan yhtyettä ja sen saavutuksia, mutta ei lähde jostain syystä. Pitäisi ehkä joku päivä taas kokeilla. Hyviä melodioita ja biisejäkin, mutta
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös