Kauden alkaessa Auroraliigan viestinnässä nähtiin muovisen historiattomia
Auroraliigan historian ensimmäinen ottelu/maali/voitto jne. viestejä, joita osasinkin vähän pelätä jo etukäteen. Sittemmin sarjassa on herätty, että onhan naisten pääsarjakiekkoa pelattu aiemminkin ja pelaajien pitkien urien merkkipaaluthan ovatkin itse asiassa aika hieno aihe uutisointiin. Pelaajien huomioimisesta hatunnosto ainakin täältä suunnasta. Tosin valitettavasti pöhinän keskellä faktat ovat välillä ikäviä hidasteita.
Auroraliigan Instagram-tilillä on huomioitu tänä syksynä viisi pelaajaa, joiden ottelumäärät ovat saavuttaneet tasalukemia. Tai niin on päivityksissä ainakin väitetty. Valitettavasti uutuutta kiiltävä muovibrändi on ilmeisesti päässyt häikäisemään niin pahasti, että siinä samassa on päässyt unohtumaan aiemman tunkkaisemman brändin alla pelatut sarjajärjestelmähimmelit ja liiton omat linjaukset niiden tilastointiin. Kun tarkemmin tarkastelee merkkipaaluja saavuttaneiden viiden pelaajan tilastoja, käykin ilmi, että heistä kolme ei ole vielä saavuttanut niitä merkkipaaluja.
Syy on Naisten Liigan alemmassa jatkosarjassa, jota pelattiin neljällä kaudella vuosina 2018-2022. Ensimmäisellä kaudella oli mukana vain syksylläkin liigassa pelanneita joukkueita, mutta kolmella seuraavalla kaudella alempaan jatkosarjaan otettiin mukaan syksyisen Mestis-karsinnan kaksi parasta joukkuetta. Jääkiekkokirja, joka ilmaisee kannessaan olevansa jääkiekkoilun virallinen vuosikirja - official guide & record book, ei ole missään vaiheessa laskenut Naisten Liigan alemman jatkosarjan otteluita naisten SM-tason otteluiksi. Asian voi tarkistaa myös tuoreimmasta Jääkiekkokirjasta, joka ilmestyi sähköisenä 30.10.2024. Tämäkin painos noudattaa naisten uratilastojen suhteen johdonmukaisesti samaa linjaa, jossa Naisten Liigan alemman jatkosarjan ottelut eivät olleet pääsarjatason otteluita. Jostain syystä joukkueissa ja/tai sarjan viestinnässä on unohdettu tämä asia kokonaan tai sitten oltu välittämättä siitä ja alettu kirjoittaa historiaa uusiksi. Toki kun sarjan joukkueidenkin viestinnästä vastaa välillä joukkueiden teini-ikäiset pelaajat, niin historiallisen perspektiivin puuttuminen on tavallaan ihan ymmärrettävää. Silti tuollaista ei saisi tapahtua uskottavan sarjan viestinnässä.
Alla vielä ihan konkreettisin esimerkein, mistä on kyse. Nimien kohdalla linkki Auroraliigan Instagram-julkaisuun merkkipaalun saavuttamisesta.
Viime kauden jälkeen vallinnut tilanne on tarkastettu tuoreimman
Jääkiekkokirjan sivulta 602 alkaen, josta löytyy naisten SM-tason kenttäpelaajien uratilastot.
Tällä kaudella pelatut ottelut on tarkistettu liiton sivuston pelaajakorteista.
Nämä laskemalla yhteen on saatu tämän hetken pääsarjauran runkosarjaotteluiden määrä. Tuo summa näyttäisi täsmäävän myös Elite Prospectsin pelaajakorttien kanssa. Niistä löytyy erikseen myös alemman jatkosarjan uratilastot.
Reetta Valkjärvi ei ole pelannut alemman jatkosarjan otteluita, joten hänen kohdalla lukema meni automaattisesti oikein. Sen sijaan Aino Kaijankoski on pelannut, mutta hänen kohdallaan alemman jatkosarjan ottelut on jostain syystä osattu olla huomioimatta. Siksi hämmentää, minkä vuoksi KalPa- ja HIFK-pelaajien kohdalla on laskettu mukaan myös alemman jatkosarjan ottelut.
Eihän tämä ole maailman suurin asia, mutta tuollaisista merkkipaaluista muistaminen menettää merkityksensä, jos palkitut pelaajat eivät ole niitä vielä saavuttaneet. Onneksi jokainen mainittu pelaaja taitaa lopulta merkkipaalut saavuttaa ilman loukkaantumisia jo tämän kauden aikana. Nyt niitä vaan juhlittiin hieman etuajassa. Tulevien merkkipaalujen huomioimisen kohdalla olisi kuitenkin hyvä muistaa liiton omat linjaukset tilastoinnin suhteen, vaikka kaikenlainen pöhinä olisikin kivaa.
Kuten jatkosarjakausien pistepörssin voittajien ja parhaiden maalintekijöiden palkitsemisesta muistetaan, sarjan on kannalta on kyllä varsin kätevää, kun voi tulkita tilastoja ihan niin epäjohdonmukaisesti kuin huvittaa ja ketään ei kiinnosta. Korkeintaan joku kaltaiseni tilastoautisti saattaa nostaa kulmakarvoja, mutta heitäkään ei naisten sarjat yleensä juurikaan jaksa kiinnostaa.
* * *
Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole sitä. Tai korkeintaankin jollain todella erikoisella tulkinnalla. Kun nyt päästiin tilastojen makuun, niin tuorein erikoinen tapaus on Karoliina Rantamäki, jonka ilmoitettiin
Jatkoajan uutisessa nousseen kaikkien aikojen pistepörssin kärkeen ja saavuttaneen 900 pisteen merkkipaalun. Hurjia lukemia selittää, että artikkelin mukaankin lukemaan oli laskettu yhteen runkosarja-, pudotuspeli- ja karsintaottelut. Rantamäki ei ole pelannut karsintaotteluita, joten yhteen oli laskettu tässä kohdin siis runkosarjan ja pudotuspelien ottelut. Huvittavaa kyllä, tässä kohdin oltiin osattu olla laskematta mukaan alemman jatkosarjan otteluita, joita Rantamäki ehti pelata HIFK-paidassa 10 ottelua kaudella 2019-20.
Auroraliigan Instagram-tilin päivittäjä oli ilmeisesti jaksanut lukea Jatkoajan uutisesta vain otsikon, kun
päivityksessä kirjoitettiin näin:
Kiekko-Espoon Karoliina Rantamäki teki viikonloppuna historiaa, kun hän nousi yksin naisten pääsarjan kaikkien aikojen pistepörssin kärkeen! Pistelukemat oli kyllä saatu kirjattua päivitykseen, mutta siinä jäi mainitsematta, että nämä lukemat on laskettu erikoisella tavalla runkosarja- ja pudotuspelitilastot yhdistäen.
Karoliina Rantamäen runkosarjapisteet tällä hetkellä:
Rich (BB code):
keväällä 2024 433. 387+349=736
kaudella 24-25 12. 9+ 11= 20
yhteensä 445. 396+360=756
Naisten pääsarjatason kaikkien aikojen pistepörssi löytyy myös
Jääkiekkokirjasta ja kuten Jatkoajan uutisessakin mainitaan Riikka Noronen on edelleen sen kärjessä. Uutisessa puhutaan
vain runkosarjaottelut huomioivasta pistepörssistä, mutta se nyt vaan on suurin piirtein kaikissa maailman jääkiekkosarjoissa vakiintunut käytäntö. Pudotuspeleissä on oma pistepörssinsä. Esimerkiksi NHL:ssä seurataan parhaillaan saavuttaako Putinin maskotti Gretzkyn
runkosarjamaalien määrän.
Rantamäki saattaa siirtyä tuossa virallisessa tilastossakin kärkeen jopa tämän kauden aikana, jos kaikki sujuu hyvin. Matkaa on nyt 19 pistettä Norosen 775 pisteeseen. 400 maaliin on jäljellä neljä osumaa ja sen merkkipaalun Rantamäki saavuttaa ensimmäisenä pelaajana.
Siinä missä Norosella meni 644 ottelua nykyisten ennätyslukemien saavuttamiseen, Rantamäellä on nyt kasassa 445 ottelua eli tahti on ollut kovempi ja pysynyt myös varttuneemmallakin iällä. Hurjaa ajatella, että Rantamäki ehti pelata välissä myös 12 kautta Venäjällä. Olisi myös mielenkiintoista tietää, millaisissa lukemissa esimerkiksi Linda Leppänen olisi nyt, jos hän ei olisi ripustanut hokkareita naulaan 29-vuotiaana kesällä 2019, vaan olisi jäänyt Naisten Liigaan murskaamaan tilastoja.
En tiedä, vastaako Auroraliigan viestinnästä joku, joka ei ole seurannut koskaan jääkiekkoa ja/tai naisten pääsarjaa. Jos vastaa, niin ennen Lähetä-napin painamista tai joukkueiden omien päivitysten kritiikitöntä uudelleen jakamista kannattaisi tarkastaa faktat paremmin joltain, joka saattaisi tietääkin jotain. Näitä virallisia lähteitäkin on tarjolla ihan avoimesti, kuten linkkien takaa näkee. Kun nyt on lähdetty uudistamaan brändiä, niin on todella tärkeää, että se uusi brändi ei tahriinnu samanlaisella sekoilulla ja puuhastelulla kuin aiempi brändi.