Auroraliiga 2024–2025

  • 19 045
  • 157

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Tämä ei sinällään liity naislätkään, mutta muutenkin kun puhutaan laukomisesta niin ymmärrän miksi
sitä opetetaan niin vähän kun harva osaa selittää miten saa hyvän vedon milläkin tyylillä eli suurimman osan laukaus kaikissa sarjoissa on melko kotikutoinen. Lisäksi kiertoharjotteissa tyydytään liian huonoihin laukauksiin eikä yritetä joka vedolla maalia ja seurata reboundia . Tietenkin maalivahtivalmentaja on parempi satsaus kuin maalintekovalmentaja....
 

Glove

Jäsen
Tämä ei sinällään liity naislätkään, mutta muutenkin kun puhutaan laukomisesta niin ymmärrän miksi
sitä opetetaan niin vähän kun harva osaa selittää miten saa hyvän vedon milläkin tyylillä eli suurimman osan laukaus kaikissa sarjoissa on melko kotikutoinen. Lisäksi kiertoharjotteissa tyydytään liian huonoihin laukauksiin eikä yritetä joka vedolla maalia ja seurata reboundia . Tietenkin maalivahtivalmentaja on parempi satsaus kuin maalintekovalmentaja....
Eikä se jääreenissä saatu 30-50 laukausta riitä vielä mihinkään, jos haluaa, että laukaus on erinomainen tai edes hyvä. Kymmeniä tuhansia oikeita toistoja niin silloin siitä voi tulla jotain.
 

Alavaari

Jäsen
harva osaa selittää miten saa hyvän vedon milläkin tyylillä eli suurimman osan laukaus kaikissa sarjoissa on melko kotikutoinen
Näissä voi olla toki olla korrelaatiota, selittämisen laadussa ja pelaajien laukausten laadussa.

Toisaalta, suomikiekkoakatemiassa on laukomisen koulutus, missä toistuu ne samat asiat, mitkä suunnilleen kaikki valmentajat tietävät jo muutenkin ja loput voi opetella sieltä akatemiasta.

En sano, että koulutus on välttämättä huono, vaan että tuolla selittämisellä on rajansa. Esitän teesin, että parhaat laukojat kautta aikain ovat tietysti laukoneet paljon, mutta olleet myös muita tietoisempia kehonsa asennoista ja liikkeistä ja kyvykkäämpia analysoimaan näitä intuitiivisesti.

Opettamisella on ilman muuta oma roolinsa, mutta lähtisin itse niistä muutamasta simppelistä periaatteesta ja ohjeistuksesta laukoa paljon perusperiaatteet huomioiden mutta samalla tunnustellen, millä hienosäädöillä kutiin saa lisää tehoa / nopeutta / tarkkuutta.
 

predsfan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nashville Predators
Pari poimintaa päivän kierrokselta
KEISALA Anni 63 MV 4 10 71,4 En peliä nähnyt, mutta ei vaikuta maajoukkue maalivahdin lukemilta?
Kärpillä yleisöä Rokia vastaan 153. Vastaavasti esim. Ilves/Espoo 40 Lukema on kyllä umpisurkea kärkiotteluksi.
Oulussa halli on keskustan välittömässä läheisyydessä. Tesoma vaan on niin syrjässä että kannattaisi varmaan harkita sitä Hakametsää vaikka tuo Tesoman halli onkin uudehko ja hieno.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Tesoma vaan on niin syrjässä että kannattaisi varmaan harkita sitä Hakametsää vaikka tuo Tesoman halli onkin uudehko ja hieno.
On ihan totta, että Tesoman jäähalli on syrjässä keskustasta ja Itä- ja Etelä-Tampereelta katsottuna. Vaikka Hakametsäkin on keskustasta 5 km päässä, se on huomattavasti lähempänä keskustaa ja helpommin saavutettavissa mm. joukkoliikenteellä. Tuossa on ikävä valintatilanne naisten joukkueella: valitako Tesoman halli, jossa on oma pysyvä koppi, kuivauskaapit, kuntosali ja paremmin jääaikoja valittavana vai siirtyäkö kilpailemaan Hakametsän hallien jäävuoroista mm. U20-poikien joukkueiden kanssa ja pahimmassa tapauksessa ilman pysyvää pukukoppia. Jälkimmäisen puuttuminen tarkoittaisi tavaroiden roudaamista edestakaisin jostain varastosta harjoituksiin ja otteluihin.

U20 SM-sarjan joukkueet menevät tietääkseni edelleen Jääkiekkoliiton tärkeysjärjestyksessä Auroraliigan edelle mm. jääaikoja varattaessa. Joku ehkä saattaa vielä muistaakin keväältä 2019 irvokkaan tilanteen, kun Naisten Liigan kolmannen loppuottelun alla odotettiin Nuorten SM-liigan puolivälieräsarjan tuloksia, että selviäisi, pitääkö Bluesin naisten väistää Bluesin A-junnuja. Molemmat halusivat pelata ensisijaisesti Tapiola 2:ssa. Lopulta Naisten Liigan mestaruuden ratkaissut kolmas loppuottelu pelattiin Espoonlahden jäähallissa, kun Bluesin A-junnut pelasivat samaan aikaan Tapiola 2:ssa ratkaisevan viidennen puolivälieräottelun.

Tesoman nykyisen hallin rakentamisen aikaan Ilveksen naiset pelasivat evakossa Hakametsän ykkös- ja kakkoshalleissa. Valitettavasti ainakaan silloin tuo ei näkynyt yleisömäärien kasvun muodossa, vaikka myös Ilveksen ja Tapparan miesten liigajoukkueet pelasivat silloin Hakametsässä ja ympäristö oli silloin tuttu tamperelaisille kiekkokatsojille. Sama tilanne on toistunut myös myöhemmin, kun Ilves on muutaman kerran Tesoman päällekäisyyksien vuoksi pelannut Hakametsässä. Muun muassa keväällä 2022 TPS-puolivälieräsarjan ratkaisevassa kolmannessa ottelussa Hakametsän ykköshalliin saapui Tesomankin otteluille tyypillinen 70 katsojaa. Itse asiassa saman pudotuspelisarjan avausottelussa Tesomalla oli paikalla 90 katsojaa.

Voi olla, että tilanne olisi tänä päivänä erilainen, jos Ilves pelaisi koko kauden Hakametsässä. Mitään takeita siitä ei kuitenkaan ole. Siitä ei pääse kuitenkaan mihinkään, että 40 katsojaa on surullisen vähän ja heikko lukema Ilvekselle, joka on houkutellut viime vuosina tyypillisesti 70-80 katsojan keskiarvolla yleisöä kotiotteluihin. Tällä kaudella Ilveksen yleisökeskiarvo näyttäisi olevan tasan 70 katsojaa. Aiemmin tuolla lukemalla on oltu tukevasti vähintään keskikastissa. Nyt näyttäisi siltä, että tuolla keskiarvolla valutaan sarjan peräpäätä kohti.

Tällä kaudellahan Ilveksen naiset pelaa tammikuussa yhden ottelun Nokia Arenassa. Olen mielelläni väärässä, mutta pahoin pelkään sielläkin nähtävän melko vaatimattomia lukemia. Niin Ilveksen naisten kuin miesten joukkuekin saa toden teolla panostaa ja onnistua markkinoinnissa, että klo 12.30 alkavaan otteluun saadaan poikkeuksellisen paljon katsojia. Klo 17 alkava miesten Sm-liigan ottelu ei valitettavasti taida toimia vetoapuna, vaan pahimmassa tapauksessa päinvastoin asettaa vain valintatilanteen, kumpaa ottelua lähteä katsomaan. Jos samalla reissulla aikoo katsoa molemmat ottelut, se vie noin 7 tuntia aikaa ja matkat päälle. Otteluiden väliin jää noin kaksi tuntia joutoaikaa, kun areena tyhjennetään ennen miesten ottelua. Kun valittavana on joko Auroraliigan tai SM-liigan ottelu, niin jokainen varmaan arvaa kuinka moni valitsee naisten ottelun.

Marraskuussa on muuten Oulussa mielenkiintoinen tilanne, kun Saija Tarkin pelinumero jäädytetään. Tai no, Kärppien tiedotteessa puhutaan paidan nostamisesta kattoon, mutta oletan kattoon nousevan kuitenkin lakanalla oleva käytöstä poistuva numero, kuten on yleinen käytäntö. Seremonia alkaa klo 12.00, Auroraliigan ottelu klo 12.30 ja miesten SM-liigan ottelu klo 17.00. Kärppien otteluissa on käynyt Auroraliigan mittapuulla varsin hyvin katsojia. Jos liiton tulospalveluun on luottaminen, oululaisten 9 kotiottelussa on käynyt keskimäärin 152 katsojaa. Tuollaiseen juhlahetkeen toivoisi tietysti nelinumeroisen määrän katsojia, mutta nähtäväksi jää onko harvinainen tilaisuus riittävä houkutin oululaisille saapua otteluun. Tuonkin tuplapelipäivän järjestelyissä myöhemmin pelattava miesten liigaottelu saattaa pikemminkin viedä kuin tuoda katsojia naisten otteluun.


 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Kauden alkaessa Auroraliigan viestinnässä nähtiin muovisen historiattomia Auroraliigan historian ensimmäinen ottelu/maali/voitto jne. viestejä, joita osasinkin vähän pelätä jo etukäteen. Sittemmin sarjassa on herätty, että onhan naisten pääsarjakiekkoa pelattu aiemminkin ja pelaajien pitkien urien merkkipaaluthan ovatkin itse asiassa aika hieno aihe uutisointiin. Pelaajien huomioimisesta hatunnosto ainakin täältä suunnasta. Tosin valitettavasti pöhinän keskellä faktat ovat välillä ikäviä hidasteita.

Auroraliigan Instagram-tilillä on huomioitu tänä syksynä viisi pelaajaa, joiden ottelumäärät ovat saavuttaneet tasalukemia. Tai niin on päivityksissä ainakin väitetty. Valitettavasti uutuutta kiiltävä muovibrändi on ilmeisesti päässyt häikäisemään niin pahasti, että siinä samassa on päässyt unohtumaan aiemman tunkkaisemman brändin alla pelatut sarjajärjestelmähimmelit ja liiton omat linjaukset niiden tilastointiin. Kun tarkemmin tarkastelee merkkipaaluja saavuttaneiden viiden pelaajan tilastoja, käykin ilmi, että heistä kolme ei ole vielä saavuttanut niitä merkkipaaluja.

Syy on Naisten Liigan alemmassa jatkosarjassa, jota pelattiin neljällä kaudella vuosina 2018-2022. Ensimmäisellä kaudella oli mukana vain syksylläkin liigassa pelanneita joukkueita, mutta kolmella seuraavalla kaudella alempaan jatkosarjaan otettiin mukaan syksyisen Mestis-karsinnan kaksi parasta joukkuetta. Jääkiekkokirja, joka ilmaisee kannessaan olevansa jääkiekkoilun virallinen vuosikirja - official guide & record book, ei ole missään vaiheessa laskenut Naisten Liigan alemman jatkosarjan otteluita naisten SM-tason otteluiksi. Asian voi tarkistaa myös tuoreimmasta Jääkiekkokirjasta, joka ilmestyi sähköisenä 30.10.2024. Tämäkin painos noudattaa naisten uratilastojen suhteen johdonmukaisesti samaa linjaa, jossa Naisten Liigan alemman jatkosarjan ottelut eivät olleet pääsarjatason otteluita. Jostain syystä joukkueissa ja/tai sarjan viestinnässä on unohdettu tämä asia kokonaan tai sitten oltu välittämättä siitä ja alettu kirjoittaa historiaa uusiksi. Toki kun sarjan joukkueidenkin viestinnästä vastaa välillä joukkueiden teini-ikäiset pelaajat, niin historiallisen perspektiivin puuttuminen on tavallaan ihan ymmärrettävää. Silti tuollaista ei saisi tapahtua uskottavan sarjan viestinnässä.

Alla vielä ihan konkreettisin esimerkein, mistä on kyse. Nimien kohdalla linkki Auroraliigan Instagram-julkaisuun merkkipaalun saavuttamisesta.

Pelaajakeväällä 2024kaudella 2024-25yhteensämerkkipaalu
Johanna Juutilainen37915394400 ottelua lähestyy
Aino Kaijankoski18716203200 ottelua saavutettu
Johanna Kemppainen27616292300 ottelua lähestyy
Tanja Koljonen2829291300 ottelua lähestyy
Reetta Valkjärvi29012302300 ottelua saavutettu

Viime kauden jälkeen vallinnut tilanne on tarkastettu tuoreimman Jääkiekkokirjan sivulta 602 alkaen, josta löytyy naisten SM-tason kenttäpelaajien uratilastot.
Tällä kaudella pelatut ottelut on tarkistettu liiton sivuston pelaajakorteista.
Nämä laskemalla yhteen on saatu tämän hetken pääsarjauran runkosarjaotteluiden määrä. Tuo summa näyttäisi täsmäävän myös Elite Prospectsin pelaajakorttien kanssa. Niistä löytyy erikseen myös alemman jatkosarjan uratilastot.

Reetta Valkjärvi ei ole pelannut alemman jatkosarjan otteluita, joten hänen kohdalla lukema meni automaattisesti oikein. Sen sijaan Aino Kaijankoski on pelannut, mutta hänen kohdallaan alemman jatkosarjan ottelut on jostain syystä osattu olla huomioimatta. Siksi hämmentää, minkä vuoksi KalPa- ja HIFK-pelaajien kohdalla on laskettu mukaan myös alemman jatkosarjan ottelut.

Eihän tämä ole maailman suurin asia, mutta tuollaisista merkkipaaluista muistaminen menettää merkityksensä, jos palkitut pelaajat eivät ole niitä vielä saavuttaneet. Onneksi jokainen mainittu pelaaja taitaa lopulta merkkipaalut saavuttaa ilman loukkaantumisia jo tämän kauden aikana. Nyt niitä vaan juhlittiin hieman etuajassa. Tulevien merkkipaalujen huomioimisen kohdalla olisi kuitenkin hyvä muistaa liiton omat linjaukset tilastoinnin suhteen, vaikka kaikenlainen pöhinä olisikin kivaa.

Kuten jatkosarjakausien pistepörssin voittajien ja parhaiden maalintekijöiden palkitsemisesta muistetaan, sarjan on kannalta on kyllä varsin kätevää, kun voi tulkita tilastoja ihan niin epäjohdonmukaisesti kuin huvittaa ja ketään ei kiinnosta. Korkeintaan joku kaltaiseni tilastoautisti saattaa nostaa kulmakarvoja, mutta heitäkään ei naisten sarjat yleensä juurikaan jaksa kiinnostaa.

* * *

Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole sitä. Tai korkeintaankin jollain todella erikoisella tulkinnalla. Kun nyt päästiin tilastojen makuun, niin tuorein erikoinen tapaus on Karoliina Rantamäki, jonka ilmoitettiin Jatkoajan uutisessa nousseen kaikkien aikojen pistepörssin kärkeen ja saavuttaneen 900 pisteen merkkipaalun. Hurjia lukemia selittää, että artikkelin mukaankin lukemaan oli laskettu yhteen runkosarja-, pudotuspeli- ja karsintaottelut. Rantamäki ei ole pelannut karsintaotteluita, joten yhteen oli laskettu tässä kohdin siis runkosarjan ja pudotuspelien ottelut. Huvittavaa kyllä, tässä kohdin oltiin osattu olla laskematta mukaan alemman jatkosarjan otteluita, joita Rantamäki ehti pelata HIFK-paidassa 10 ottelua kaudella 2019-20.

Auroraliigan Instagram-tilin päivittäjä oli ilmeisesti jaksanut lukea Jatkoajan uutisesta vain otsikon, kun päivityksessä kirjoitettiin näin: Kiekko-Espoon Karoliina Rantamäki teki viikonloppuna historiaa, kun hän nousi yksin naisten pääsarjan kaikkien aikojen pistepörssin kärkeen! Pistelukemat oli kyllä saatu kirjattua päivitykseen, mutta siinä jäi mainitsematta, että nämä lukemat on laskettu erikoisella tavalla runkosarja- ja pudotuspelitilastot yhdistäen.

Karoliina Rantamäen runkosarjapisteet tällä hetkellä:

Rich (BB code):
keväällä 2024  433. 387+349=736
kaudella 24-25  12.   9+ 11= 20
yhteensä       445. 396+360=756
Naisten pääsarjatason kaikkien aikojen pistepörssi löytyy myös Jääkiekkokirjasta ja kuten Jatkoajan uutisessakin mainitaan Riikka Noronen on edelleen sen kärjessä. Uutisessa puhutaan vain runkosarjaottelut huomioivasta pistepörssistä, mutta se nyt vaan on suurin piirtein kaikissa maailman jääkiekkosarjoissa vakiintunut käytäntö. Pudotuspeleissä on oma pistepörssinsä. Esimerkiksi NHL:ssä seurataan parhaillaan saavuttaako Putinin maskotti Gretzkyn runkosarjamaalien määrän.

Rantamäki saattaa siirtyä tuossa virallisessa tilastossakin kärkeen jopa tämän kauden aikana, jos kaikki sujuu hyvin. Matkaa on nyt 19 pistettä Norosen 775 pisteeseen. 400 maaliin on jäljellä neljä osumaa ja sen merkkipaalun Rantamäki saavuttaa ensimmäisenä pelaajana.

Siinä missä Norosella meni 644 ottelua nykyisten ennätyslukemien saavuttamiseen, Rantamäellä on nyt kasassa 445 ottelua eli tahti on ollut kovempi ja pysynyt myös varttuneemmallakin iällä. Hurjaa ajatella, että Rantamäki ehti pelata välissä myös 12 kautta Venäjällä. Olisi myös mielenkiintoista tietää, millaisissa lukemissa esimerkiksi Linda Leppänen olisi nyt, jos hän ei olisi ripustanut hokkareita naulaan 29-vuotiaana kesällä 2019, vaan olisi jäänyt Naisten Liigaan murskaamaan tilastoja.

En tiedä, vastaako Auroraliigan viestinnästä joku, joka ei ole seurannut koskaan jääkiekkoa ja/tai naisten pääsarjaa. Jos vastaa, niin ennen Lähetä-napin painamista tai joukkueiden omien päivitysten kritiikitöntä uudelleen jakamista kannattaisi tarkastaa faktat paremmin joltain, joka saattaisi tietääkin jotain. Näitä virallisia lähteitäkin on tarjolla ihan avoimesti, kuten linkkien takaa näkee. Kun nyt on lähdetty uudistamaan brändiä, niin on todella tärkeää, että se uusi brändi ei tahriinnu samanlaisella sekoilulla ja puuhastelulla kuin aiempi brändi.
 

Alavaari

Jäsen
Toivottavasti se toteutuu, että nimenvaihdos oli vasta ensiaskel. Nyt hetkellisesti näyttää vähän siltä, että nimi vaihtui ja homma jatkui ennallaaan. Tämä on tietysti luonnollistakin alkuvaiheessa, mutta kohta aletaan mitata sitä, onko paukkuja ottaa markkinointi- ja organisointityössä seuraavia askelia.

Omalta osaltani lievästi epäonnistuin enismmäisissä tempauksissa, kun en saanut yhtään ohjaamaani poikapelaajaa innostumaan katsomoon asti kun yritettiin koordinoidusti käydä fanittamassa. Mutta kokonaisuutena pientä mielipiteenmuokkausta pyritään koko ajan tekemään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös