No kerro se mittari millä biitit, lyriikat ja mutkikkuus laitetaan järjestykseen. Minä en oo vielä keksinyt sitä suoritusta joka musiikissa pitää tehdä voittaakseen/ollakseen parempi kuin muut.
Ja edelleen, me ei tiedetä menevätkö nämä ko. artistit musiikki edellä vai eivätkö.
Tämä taas ei ole kenenkään artistin vika, vaan levy-yhtiön ja levyjä ostavien ihmisten. Valtavirta nimenomaan on sitä mitä suurin osa haluaa kuunnella, niin perseestä kuin se onkin.
Ja totta tuo että pienten levy-yhtiöiden artisteilla on hankalampaa saada sitä
soittoaikaa. Mutta musiikki on bisnestä ja raha puhuu.
Jos tekisin itse sinfonian, jonka ottaisi joku suuri levy-yhtiö hehkutukseen, veikkaisin, että jotkut sanoisivat sinfoniaa heikoksi ja todella huonoksi vrt. Mozartiin. Voisin silti itse sanoa, että tämä on maailman nerokkain sinfonia, eikä kukaan voi periaatteessa todistaa sitä suoraan, että musiikkini olisi aivan täyttä paskaa.
Soittoaikaa saa isoista levy-yhtiöstä helposti, etkö näe tässä ongelmaa? Kaikki eivät halua siihen rumbaan, halutaan tehdä omaa juttua ja omalla levy-yhtiöllä, ei näiden seikkojen pitäisi vaikuttaa soittoaikaan. On totta, että sitä kuunnellaan mitä valtavirrassa soi, mutta valtavirtaa kuuntelevat omaksuvat "kaiken" todella nopeasti ja myös unohtaa. Joskus kun Avain oli Sonylla ja Tulenkantajat Pokolla niin videot ja biisit olivat esillä näkyvästi, molemmat hävisivät valtavirrasta kun eivät halunneet tehdä yhteistyötä enää näiden kanssa. Tulenkantajien kohdalla tosin ei tainnut olla kyse halusta jatkaa Pokolla kun homma laitettiin telakalle.
Voidaankin siis sanoa, että lahjakkuudella tai laadulla ei ole suhdetta musiikin suosioon juurikaan.
Biittien kritisointi isojen poikien liigassa on erittäin turhaa. Siellä ei tosiaan enää kikkailla millään kahden markan fruityloopsdemolla. Tässä kohtaa ollaan makuasioiden äärellä. Toisille putoaa läskisti potkiva biitti ilman suuria lisähöysteitä, toisille syntikkavoittoisesti rakennettu tausta.
Cheekin tekstit toistavat monesti itseään, mutta teknisesti hän on ehdottomasti maamme kärkeä. Sitä voi jokainen huvikseen kokeilla kirjoittaa kuusitoista riviä tupla-triplariimein ilman että se vaikuttaa itsetarkoitukselliselta kikkailulta. Seuraavaksi voi kokeilla tehdä 12 biisiä samalla idealla. Useimmille riimittelijöille tuottaa tuskaa saada edes rivin viimeiset tavut rimmaamaan keskenään. Vaikka tekniikoita on monia, en minä ainakaan keksi selvästi Cheekkiä parempaa tekniikan omaajaa tästä maasta.
Edit. Valtavirrassa pyörivien hippihoppirallien kohdalla kannattaa muistaa myös kuulijakunnan taso. Kaikki ihmiset kun eivät ole niin syvällisiä että nauttivat Asan tai Pyhimyksen sadannen kuuntelukerran jälkeen aukeavista teksteistä. Joskus ne päätyyn saakka toistetut kliseetkin ovat mainioita tarttumapintoja sekä samaistumisen kohteita.(No joo tämä lisäys nyt oli melko hirveää paskaa, mutta olkoot).
Biittejä kun suomessakin kuuntelee, nousee ehdottomasti parhaana esille Panama Rayo, biisien sanoitukset ja flow ovat aikamoista skeidaa, mutta biitit tekee todella laadukkaasti. Tämä tosin on vain oma mielipide, omaan korvaan vain nuo Rähinän biitit kuullostavat kaikki suunnilleen samoilta ja laimeilta.
Tekniikassa Cheek on kyllä parhaita, tällä ei vain ole mitään merkitystä kun sanat ovat niin aivotonta ja järkyttävää paskaa. Veikkaisin, että tämän teknisen osaamisen parissa Cheek on tehnyt kiitettävän määrän duunia, harmi että se duuni menee "hukkaan".
Tuotannosta ja tekniikasta voidaan tietysti nostaa Huge-l esille, tekee aivan tolkuttomalla tahdilla levyjä loistavalla tekniikallaan. Sanoituksetkin ovat Cheekiin verrattuna oivaltavia, tunnettavuudessa jää Cheekille kuitenkin paljon.