Asia, joka ei avaudu minulle

[Jymäkkä]

Keskimäärin halvemmat kuteet eivät näytä yhtä hyvältä ja vaikka näyttäisivätkin, niin brändiä niillä ei saa mukana.

No sen brändin tuoman mielikuvan verran paremmilta nimenomaan. Mutta tuo on kuitenkin tietysti sikäli aito asia, että useimmat pitävät noita paremman näköisenä. Itse en viitsi moiseen rahojani tuhlata. Jos jätetään ihan ala-arvoiset lumput pois, niin samaa tavaraa saa eri nimellä halvemmallakin.

 

[pernaveikko]

brändiä niillä ei saa mukana.

Ei saa, ei. Niin ja?

 

[polvipetteri]

Tämä yksi kauneusalan yrittäjä, joka on leikkauttanut kasvonsa koko lailla muodottomaksi selittää, että on ollut kuvauksissa Portugalin Playboy-lehteen. Ihmettelen, että miksi ihmeessä, kun on tuon ikäisiä oikeastikin kauniita ja näyttäviä naisia olemassa. Vai julkaiseeko kyseinen aviisi jonkinlaisen kauneusleikkausten vastaisen teemanumeron, jossa esitellään takavuosien missejä tai malleja nuoruusvuosinaan versus nykytilanne masiivisten operaatioiden jälkeen. En tiedä, mutta ei avaudu, miksi joku haluaisi tuota ilmestystä nähdä nimenomaan tuon genren lehdessä.

Tässä vielä Iltalehden artikkeli asiasta.

 

[-OO-]

En tiedä tästä Billebeinosta kun en ole koskaan livenä nähnyt, mutta kyllä se pitää sanoa että monesti vähän hinnakkaammissa vaatteissa on erona halpiksiin se että materiaalit on huomattavasti laadukkaampia ja työn jälkin parempaa. Ei tietenkään päde kaikkiin, koska kyllä sitä välillä törmää ihan kelvottomaan kuraan jota myydään brändillä, mutta pääsääntöisesti sanoisin että se hinta näkyy yleensä materiaalin laadussa ja kestävyydessä. Esim. juuri huppareissa kangas on paljon ryhdikkäämpää eikä ala heti ensimmäisen pesun jälkeen nukkaantumaan.

Ja nuo ulkonäköasiathan on niitä kuuluisia makuasioita. Mitä nyt kävin nopeasti vilkaisemassa niin minusta tuolla Billebeinon shopissa näytti olevan muutamia ihan fiksun näköisiäkin rytkyjä.

 

[Varis]

Ei saa, ei. Niin ja?

Sitä vaan, että ihmiset tahtovat niitä brändejä vaikka tietävät saavansa lähes vastaavan tuotteen halvemmalla. Pukeutuminen on osa omaa identiteettiä ja yksi itseilmaisun muoto. Sillä vähän kalliimmalla paidalla voi viestiä maailmalle, että mulla on massia päällä/olen lätkäjätkä/seuraan muotia/ihan mitä vaan riippuen brändistä.

HIFK:n miehelle brändi käsitteenä on toki ymmärrettävästi vähän hankala. Se voi kuitenkin olla ihan todellinen ja yrityksen toiminnassa nähtävissä oleva asia.

 

[pernaveikko]

HIFK:n miehelle brändi käsitteenä on toki ymmärrettävästi vähän hankala. Se voi kuitenkin olla ihan todellinen ja yrityksen toiminnassa nähtävissä oleva asia.

Totta, eipä ole vuosiin näkynyt prändikiekkoa.

 

[ernestipotsi]

Tuota aasiakas.net -sivustoa lueskellessa usein pomppaa eteen asiakaspalvelijoiden ärtyneisyys siitä, että joku asiakas ei tervehdi.

Olen tehnyt aiemmin erilaisia aspa-duuneja eikä mua ole koskaan kiinnostanut tuleeko sitä moikkaa vai ei.

"Hei, iso punanen LM" vs "Iso punainen LM"

Ei mitään käytännön eroa. Ei avaudu, mikä tässä jotakuta ärsyttää.

 

[Leon]

"Hei, iso punanen LM" vs "Iso punainen LM"

Ei mitään käytännön eroa. Ei avaudu, mikä tässä jotakuta ärsyttää.

Onhan sillä nyt eroa, sanooko "Kuus mestaruut!" vai "Kuus mestaruut, hei!".

 

[teppana]

Ei saa, ei. Niin ja?

Tämä voi tulla melkoisena shokkina, mutta aika suuri osa läntisen maailman ihmisistä välittää brändistä. Eikä se välttämättä tee ihmisestä pinnallista. Jotenkin alkaa olla jo aika kulunut sepustus tuo "miksi turhaan ostaa kallista merkkiä kun Halpa-Hallista saa kympillä". No kun ei saa. Halpa-Hallista saa kympillä aurinkolasit mutta sieltä ei saa kympillä Ray Baneja. Brändi voi edustaa ostajalle montaa eri asiaa ja kyllä joskus se voi olla myös pinnallista. Mutta mitä sitten? Se ken ei ole pinnallinen heittäköön ensimmäisen kiven. Kummasti vain sillä brändillä tuntuu olevan arvoa sillä sekunnilla kun on rahaa ostaa itselleen mieluisia asioita.

Itselleni ei avaudu kyllä millään joidenkin ihmisten halu/tarve julistaa kuinka muu maailma on lampaita kun ostaa Applea, Pradaa ja Bemareita kun samat jutut ilman logoa saa ale-laaristakin.

 

[teppana]

Onhan sillä nyt eroa, sanooko "Kuus mestaruut!" vai "Kuus mestaruut, hei!".

Hahaha! Loistavaa!

 

[pernaveikko]

Tuota aasiakas.net -sivustoa lueskellessa usein pomppaa eteen asiakaspalvelijoiden ärtyneisyys siitä, että joku asiakas ei tervehdi.

Olen tehnyt aiemmin erilaisia aspa-duuneja eikä mua ole koskaan kiinnostanut tuleeko sitä moikkaa vai ei.

Venäjällä monin paikoin isommassa ruokakaupassa käynti on virkistävää. Ei siellä mitään moikkailla vaan otetaan rahaa pois ja sitten saa ottaa tuoteet mukaansa.

Työntekijä haluaisi olla vapaalla ja asiakas haluaisi olla jossain muualla kuin kauppajonossa. Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää.

 

[Valapatto]

Sen sijaan asiakaspalvelutöihin hakeutuvan henkilön haluttomuus asiakaskontaktiin on jotenkin outoa. Esimerkiksi bussikuskeissa on paljon näitä, joita vituttaa kyytiin tulevat ihmiset niin paljon, että katse hakee kaikkialle muualle kuin kyytiin nousevaan asiakkaaseen. Ja sitten jos kerran päivässä joku uskaltaa vielä kysyä jotain, niin sitten murahdetaan jotain jos murahdetaan. Onhan niitä sellaisiakin kuskin hommia, joissa ei juuri asiakaskontaktia ole. Eikö sellaiseen kannattaisi mielummin hakea?

 

[godofthunder]

En ymmärrän, miksi ihmiset menevät keikoille hirveessä tuubassa. Voisi kuvitella että elämys jää vähä laihaksi moisella taktiikalla. Sama kun koittaisit katsoa lätkää kännissä. Myöskään en ymmärrä niitä, jotka kesken keikan lähtevät jonottamaan kaljaa jostain jonosta. "Se fiilis, kun maksat huntin keikkalipusta, etkä aamulla muista keikasta mitään".

 

[teppana]

En ymmärrän, miksi ihmiset menevät keikoille hirveessä tuubassa. Voisi kuvitella että elämys jää vähä laihaksi moisella taktiikalla. Sama kun koittaisit katsoa lätkää kännissä. Myöskään en ymmärrä niitä, jotka kesken keikan lähtevät jonottamaan kaljaa jostain jonosta. "Se fiilis, kun maksat huntin keikkalipusta, etkä aamulla muista keikasta mitään".

Tämä pätee yllättävän moneen asiaan. Kahdesti ollaan avovaimon kanssa käyty pakettimatkalla rantalomalla ja molemmilla kerroilla todella reilu osa matkalaisista imee viinaa kaksin käsin lentokoneesta alkaen. Hotellilla istutaan altaalla aamusta asti änkyräkännissä ja liikutaan suurin piirtein akselilla huone-allasbaari-huone. Jos ainoa aikomus (oli se sitten keikka, lomareissu tai jokin muu) on olla naamat niin miksi yleensä poistua kotoa? Eikä minulla siis mitään alkoholin käyttöä vastaan ole, itsekkään en kuppiin sylje. Mutta onko siinä mitään eroa että ootko 3 promillen tuubassa kotisohvalla vai jossain muualla?

 

[Sammy]

Tuota aasiakas.net -sivustoa lueskellessa usein pomppaa eteen asiakaspalvelijoiden ärtyneisyys siitä, että joku asiakas ei tervehdi.

Olen tehnyt aiemmin erilaisia aspa-duuneja eikä mua ole koskaan kiinnostanut tuleeko sitä moikkaa vai ei.

"Hei, iso punanen LM" vs "Iso punainen LM"

Ei mitään käytännön eroa. Ei avaudu, mikä tässä jotakuta ärsyttää.

Itse taas ymmärrän oikein hyvin tuon harmituksen. Itse ainakin koen kyseessä olevan kahden ihmisen välisen vuorovaikutustilanteen, jossa hyviin tapoihin kuuluu tervehtiä toista ihmistä. Mutta yllättävän monilla ihmisillä on joku kummallinen ajatus siitä, että kun he menevät kauppaan, niin esim. se kaupan kassa on jotain alinta pohjasakkaa, jonka se asiakas "omistaa", ja kassan pitää kestää vaikka millaista käytöstä.

 

[pernaveikko]

En ymmärrän, miksi ihmiset menevät keikoille hirveessä tuubassa. Voisi kuvitella että elämys jää vähä laihaksi moisella taktiikalla.

Ihmiset on erilaisia. En ymmärrä ollenkaan niitä ihmisiä, mitä on ymmärtääkseni aika paljon, mitkä eivät ehdi ottaa edes takkia pois kotona, kun pitää jo luukuttaa Appetite for Destructionia. Ja jotkuthan ilmeisesti tekee samaa autolla ajaessa.

En koskaan kuuntele musiikkia selvin päin, miksi ihmeessä niin tekisin. Paljon mielummin käytän sen ajan esimerkiksi uutisten seuraamiseen.

 

[teppana]

Ihmiset on erilaisia. En ymmärrä ollenkaan niitä ihmisiä, mitä on ymmärtääkseni aika paljon, mitkä eivät ehdi ottaa edes takkia pois kotona, kun pitää jo luukuttaa Appetite for Destructionia. Ja jotkuthan ilmeisesti tekee samaa autolla ajaessa.

En koskaan kuuntele musiikkia selvin päin, miksi ihmeessä niin tekisin. Paljon mielummin käytän sen ajan esimerkiksi uutisten seuraamiseen.

Mutta jos olisit maksanut sata euroa siitä, että pääset katsomaan kun Arvi Lind lukee amppareista otsikoita niin et varmasti vetäisi niin kovia kännejä että et muistaisi mitä se oikein puhui.

 

[Prof. Puck]

Tämä voi tulla melkoisena shokkina, mutta aika suuri osa läntisen maailman ihmisistä välittää brändistä. Eikä se välttämättä tee ihmisestä pinnallista. Jotenkin alkaa olla jo aika kulunut sepustus tuo "miksi turhaan ostaa kallista merkkiä kun Halpa-Hallista saa kympillä". No kun ei saa. Halpa-Hallista saa kympillä aurinkolasit mutta sieltä ei saa kympillä Ray Baneja...

Minua puolestaan kiinnostaa kaikki laadukkaat tuotteet, jossa brändi-lisää ei tarvitse maksaa. Hintaero samanlaatuisen tuotteen välillä on yleensä monia kymmenä prosentteja. Ainoa ongelma tässä on se, että oikeasti laadukkaita "brändittömiä" tuotteita on hemmetin vaikea löytää.

Muistelen joskus lukeneeni artikkelin, jossa väitettiin noissa pahimmissa brändituotteissa markkinoinnin lisäävän tuotteen hintaa jopa 85%? En väitteen todenperäisyydestä tiedä, mutta onhan se totta, että esimerkiksi tietyt kellomerkit mainostavat niin hemmetin isolla rahalla erilaisissa paremman väen massatapahtumissa ja lehdissä, että markkinointikustannusten täytyy pakostakin olla aivan hurjat. Paljonkohan kymppitonnin Rolexin oikeat valmistuskustannukset ovat... ehkä noin tonnin luokkaa (tämä siis arvaus)?

 

[pernaveikko]

Paljonkohan kymppitonnin Rolexin oikeat valmistuskustannukset ovat... ehkä noin tonnin luokkaa (tämä siis arvaus)?

Applen luuri on jotain 8 euroa. Tuskin Rolexikaan kummoisia maksaa.

 

[teppana]

@pernaveikko
Ei todellakaan ole kustannukset 8 euroa iPhonessa. Sen kasauskustannukset on jotain tuota luokka mutta materiaalit on reippaasti yli 200 dollaria. Ei kai kukaan oikeasti luule että Apple tuottaa 700€ luureja 8 eurolla?

@Prof. Puck
Tuohon Rolexiin on mahdoton vastata koska niitä on niin montaa erilaista. Riippuen metallista ja koneistosta kustannukset voi vaihdella varmasti kaikkea 1000 ja 50 000 välillä. Mutta kyllä näillä ultra-brändeillä kuten Rolex, Luis Vuitton, etc. on katteet aivan järkkyjä. Ei tosin ihan samaa luokkaa kun Applen 100-kertainen. :D

 

[Prof. Puck]

@Prof. Puck
Tuohon Rolexiin on mahdoton vastata koska niitä on niin montaa erilaista. Riippuen metallista ja koneistosta kustannukset voi vaihdella varmasti kaikkea 1000 ja 50 000 välillä. Mutta kyllä näillä ultra-brändeillä kuten Rolex, Luis Vuitton, etc. on katteet aivan järkkyjä. Ei tosin ihan samaa luokkaa kun Applen 100-kertainen. :D[/QUOTE]

Kyllähän minä tiedän, että Rolexeja on monenhintaisia :-) Siksi mainitsinkin esimerkinomaisesti tuo "kymppitonnin" Rolexin. Joka tapauksessa en hämmästyisi tippaakaan, jos tuollaisen kellon valmistuskustannukset ovat noin tonnin luokkaa. En millään usko, että "kymppitonnin" Rolexin valmistus työn ja materiaalin osalta maksaa ainakaan pariatonnia enempää. Siksi massiivisesti ja kalliilla Rolex mainostaa.

Olen mm. vaatteiden(kin) osalta pyrkinyt löytämään valmistajia, joissa tuota merkkilisää ei tarvitsisi maksaa laadusta/materiaalista kuitenkaan tinkimättä. Vaikeaa on ellei sitten suosiolla kävele räätälille ja sitten toki joutuu maksamaan käsityöstä enemmän tai vähemmän paljon. Kiitollisena otan vastaan vinkkejä laadukkaista vaatevalmistajista, joissa tuota merkkilisää ei ainakaan aivan mahdottomia olisi. Nyt se on sellaista salapoliisityötä.. keskustelupalstoilta (kuten jatkoajasta) saa välillä hyviä vinkkejä. Inhoan muotia ja kertakäyttökulttuuria ja siten jo lähtökohtaisesti heikkolaatuisten tuotteiden ostamista (H&M tässä vaikka esimerkkinä), joten tämä on sillä tavalla itselleni kiinnostava aihealue. Laadusta kyllä maksan mielelläni ihan käyvän hinnan jos/kun tiedän että rahalle saa vastinetta.

 

[teppana]

Nopealla googlailulla lötyi valistuneita arvioita että 5000€ Rolex voi maksaa jopa alle 1000€ valmistaa. Eli katteet on kyllä huikeat. Toki siihen tulee vielä paljon kuluja päälle (maahantuojan osuus, kelloliikkeen osuus) ja tuosta 5000€ Rolex Co. osa on varmaankin jotain 2000€ luokkaa. Mutta kalliimmissa onkin sitten melkein mahdoton arvella katteita. Mutta niiden merkitys liiketoiminnalle on melko pieni. Kyllä se raha liikkuu siellä volyymi-myynnissä mikä Rolexilla on varmaankin juuri tuo alle 10k kellot.

En itsekään ole oikein muodissa mukana ja avovaimo hoitaakin n.90% vaatehankinnoista näinä päivinä. Mutta jos itse jotain haluan ostaa, Sokoksen Pukumies pitää listoilla laadukkaita tuotteita. Ainahan laadussa myös se brändi jotain maksaa, mutta Gant tms. merkki pysyy vielä aika järkevissä hinnoissa ja laatu on tosiaan jo kestävää. Nämä perus Gant, Boss, Hilfiger, ToS on laadultaan jo niin hyviä että ei kalliimmat brändit oleellisesti niistä eroa. Itse olen kyllä kanssasi täysin samoilla linjoilla. Laadusta haluaa maksaa ja ihan periaatteesta en halua ostaa vaatteita joiden elinikä on päättynyt kun viisi kertaa vedät päälle. Vaikka ne eivät paljon mitään maksaisi.

 

[douppi]

Rokotevastaisuus. Voiko enää hölmömpää ja ajattelemattompaa asiaa olla? Tai voi varmaan, mutta toi on kyllä aika top-kamaa sillä saralla.

 

[SamSpade]

@pernaveikko
Ei todellakaan ole kustannukset 8 euroa iPhonessa. Sen kasauskustannukset on jotain tuota luokka mutta materiaalit on reippaasti yli 200 dollaria. Ei kai kukaan oikeasti luule että Apple tuottaa 700€ luureja 8 eurolla?

@Prof. Puck
Tuohon Rolexiin on mahdoton vastata koska niitä on niin montaa erilaista. Riippuen metallista ja koneistosta kustannukset voi vaihdella varmasti kaikkea 1000 ja 50 000 välillä. Mutta kyllä näillä ultra-brändeillä kuten Rolex, Luis Vuitton, etc. on katteet aivan järkkyjä. Ei tosin ihan samaa luokkaa kun Applen 100-kertainen. :D

Rolexin kate myyjälle on noin 38-40% OVH hinnasta (tämä vähän maasta ja mallista riippuen).
Rolexin valmistuskustannut voi olla hyvinkin alle 1000 per kello (kun siis puhutaan Submariner ym perusmalleista) mutta tuossa on vain materiaali ja työkustannukset. Sitten hintaan pitää jyvittää R&D kustannukset, verot, muut kiinteät kulut, markkinointi ym.

 

[teppana]

Rolexin kate myyjälle on noin 38-40% OVH hinnasta (tämä vähän maasta ja mallista riippuen).
Rolexin valmistuskustannut voi olla hyvinkin alle 1000 per kello (kun siis puhutaan Submariner ym perusmalleista) mutta tuossa on vain materiaali ja työkustannukset. Sitten hintaan pitää jyvittää R&D kustannukset, verot, muut kiinteät kulut, markkinointi ym.

Ookoo. Kiitoksia tästä pläjäyksestä. Ei noilla perus rolexeilla niitä katteita tosiaan saa tuosta niin paljon ylöspäin kun äkkiseltään luulisi.

Tuo pernaveikon ajatus siitä että iPhone maksaa 8 euroa oli kyllä mahtava oivallus. :D