Minulle avautui vauva.fi:n hienous. Olin jo turtunut siihen, että netissä on vain miesnäkökulma esillä. Vauva.fi:ssä pääsee lukemaan naistenkin tuntoja. Esimerkki keskustelusta, jossa avaaja ihmetteli, miksi suomalaiset naiset näyttävät miehiltä ja rumilta jajaja:
"Koska te suomalaiset kaljamahaiset miehet tienaatte niin pientä palkkaa, että meidän naistenkin pitää raataa töissä, että talous pysyisi jotenkin kunnossa. Ei jää rahaa kauneudenhoitoon, kynsien laittamiseen, kaupoilla juoksemiseen. Ei ole edes aikaa, kun pitää laittaa miehelle ruokaa ja siivota, kun ei se osaa itsekään."
Loistavaa! Jatkoajan sukupuolisuhde pitäisi ehdottomasti saada parempaan tasapainoon.
On tuollakin palstalla näköjään argumentaatio kunnossa ja keskustelu kypsällä tasolla. Jopa niin kypsällä, että nokkelimmat ymmärtävät kypsähtää syrjemmälle keskusteluista, mikäli ovat sinne jostakin syystä erehtyneet.
Olen sivulta seuraten kuullut useasti ym. sitaatin tapaisia näkemyksiä suomalaisnaisilta. Jostakin syystä nämä ovat ihmeen usein heitä, joilla on kohtuullisen hvyin aikaa ja rahaa käydä kampaajalla ynnä manikyyrissä. Shoppailuakaan ei ole suljettu pois elämästä, kaikkea muuta. Tosin ostostelu tapahtuu pääasiassa H&M- ja Gina Tricot -tyyppisissä paikoissa, josta johtuen pukeutumisessa ei heijastu aivan sellainen glamour, joka olisi toivottua. Ehkä kyseessä on jonkinmoinen resurssifrustraatio. Ei ole esimerkiksi varaa asioida liikkeissä, joissa naisille myydään laukkuja ja kasseja, joiden hinta voi vastata perustason toimistotyöntekijän nettokuukausipalkkaa. Resurssifrustraatiota potevan naisen ongelma on vähän samanlainen kuin transsukupuolisilla. Nainen on syntynyt työväenluokkaiseen vartaloon, mutta hän kokee sisimmissään olevansa vaikkapa keski-eurooppalainen perijätär. Yleisin hoitomuoto transluokkaiselle on lokkiutuminen jonkun sopivasti varakkaan ja hövelin miehen kylkeen, mutta tällainen itsehoito epäonnistuu tavattoman usein. Ei se ruotsalaisketjun leggingseissä ja lättänäkengissä varmasti helppoa olekaan.
Ruoanlaitosta, siivouksesta ja kodin olosuhteiden järjestämisestä voi varmasti neuvotella perheen sisällä. Tosin jos siivous-otsikon alle kuuluvat myös jatkuva verhojen, lakanoiden, pörröisten wc-tekstiilisettien ja koristetyynyjen päällisten vaihtaminen sekä veikeiden koriste-esineiden paikkojen säätäminen, niin en ihmettele, jos työtaakka voi naisesta tuntua raskaalta. Ymmärtäväinen mies osaa tässä kohdassa ostaa siivousyrittäjältä kämpän siivoamisen palveluna, edes kerran viikossa, niin rouvalle jää enemmän aikaa nyplätä koriste-esineiden ja kukkakuosien kanssa. Jäljelle jäävät ainakin ruoanlaitto ja pyykinpesu, ehkä myös silittäminen, näistä pitää vielä päästä yhteisymmärrykseen. Miehen kannattaa tässä kohdassa olla hereillä ja ottaa kontolleen enemmän vastuuta ruoanlaitosta. Pakasteranskalaisten ja lihapullien työntäminen uuniin ei ollut naisellekaan kovin paha rasti, tölkkikeiton lämmittämisestä puhumattakaan. Tollompikin mies kykenee noihin suorituksiin. Naisen hämmästys on vielä oleva suuri, kun mies ryhtyy huippukokiksi ja molekyyliruoanlaittaa kookaupan tiskiltä ostetun kirjolohifileen uunissa! Mahtava tasonnosto verrattuna naisen lämmittämiin kalapuikkoihin, jotka nainen on omilla pikku kätösillään asetellut uunipellille.