Samassa suossa Datsunin kanssa. Aina muksuna/teininä vanhemmat puhui kuinka muutaman vuoden päästä jää raskaampi musiikki taakse, ja sen takia niitä levyjäkään ei olisi tarvinnut ostaa niin paljoa, kun ei niitä kuitenkaan aikuisena kuuntele.
Juuri nyt Blood Red Thronen laulaja murisee taustalla jotain suolistamisesta/ruumiisiin sekaantumisesta ja musiikkimaku on pysynyt kutakuinkin samana. Korkeintaan tosiaan vielä rankempaan suuntaan on menty. Sanotaanko että omalla kohdalla näkyvin muutos lienee se, ettei kaikki radiossa tai yökerhoissa soiva ole enää automaattisesti paskaa (vaikka suuri prosentti sitä onkin), vaan osaan myös nauttia muusta musiikista, joskaan en läheskään siinä määrin kuin metallista.
Niin, ja niitä levyjä, joihin ei olisi kantsinut rahojaan kuluttaa, on nyt paria kappaletta alle 800 hyllyssä.