Olin juuri kertausharjoituksissa yläjohtoportaan harjoituksessa ja oikeastaan vasta nyt todenteolla ymmärrän mikä asevelvollisuusarmeijan varsinainen tarkoitus on (edit. sinänsä todettakoon että tuo yläjopojen toiminta on niin NATOa termistöä ja menetelmiä myöten että ihme ettei kukaan vasuri ole älähtänyt vielä, ehkä eivät tiedä asiasta). Ja miksi tosiaan on äärettömän tärkeää että on tarpeeksi joukkoja puolustustaistelua varten, eikä pelkästään (Suomen resursseilla) parin prikaatin kokoinen ammattiarmeija. Jos ajatellaan SA-kokoonpanoa nytkin, Suomella on käytännössä 5 (oikeastaan 4) iskuosastoa a'~5000 miestä ja sitten loppu reservi on puhtaasti tukevaa osaa ja mikä tärkeintä, puolustavaa osaa. Jos sota tulee, iskuosastot ja ammattiarmeijat eivät auta yhtään, yksinkertaisesti pinta-alaa ja etenemisreittejä on liikaa jolloin vihollinen voi aina koukata selustaan kun kykyä suojata ei ole, puhumattakaan sitten maahanlaskun estämisestä vaikka kuinka olisi haitek-aseistusta käytössä. Olennainen asia on juuri se uskottava puolustuskyky joka sitoo vihollista niin pitkään että joko saamme apua "jostain" tai sitten WW2-tyyliin vihollinen toteaa että on tärkeämpiäkin kohteita jonne keskittää joukkoja.
Eikä NATO:kaan oikeastaan ole mikään automaattinen ratkaisu, NATO ei ratkaise _sodan ajan_ puolustustaistelun tilannetta, mutta toimii ehkä hieman pidempään riittävänä peloitteena sodalle. Mutta NATO-jäsenyys ei tosiaan poista tarvetta omalle puolustusarmeijalle, koska on selvää että jos tilanne joskus eskaloituu siihen että NATO on sodassa jonkun vihollisen kanssa, on erittäin epätodennäköistä että Suomi on tapahtumien keskipiste. Tämä taas johtaa siihen että NATO-resurssit, jotka ovat oikeasti aika kapoisat varsinaisia maataisteluita varten, jakautuvat moneen paikkaan ja ei liene vaikea arvata miten iso prioriteetti Suomi on jossain NATON:n listoilla ja montako mekanisoitua taisteluosastoa tänne lähetettäisiin ja tuossa on juuri myös se avainsana, NATOlla ei juurikaan ole puolustusjoukkoja.
Eli _jos_ sota tulee, NATO ei tule auttamaan Suomen puolustuksessa, vaan puolustustaistelut on yhä kyettävä hoitamaan omin voimin, kenties saaden tukea NATO:lta. NATO:n ainoa rooli on olla ennen sotaa se viimeinen pelote sodalle, mutta jos sekään ei toimi, sitä ollaan paljolti omillaan ja tällöin ne lukemattomat jalkaväkipataljoonat nousevat arvoon arvaamattomaan ryhmitettynä tiestön varteen ja potentiaalisten maahanlaskupaikkojen alueille.
Noin esimerkiksi Baltian maat ovat eri tilanteessa, niillä ei ole minkäänlaista realistista kykyä puolustaa itseään minkäänlaista hyökkäystä vastaan (Suomikin voisi vallata kaikki Baltian maat), joten niitten ainoa toivo on toivoa että NATO-pelote riittää. Jos sota syttyy ja Venäjä on se mikä on hyökkäämässä, Baltian maat jyrätään yli viikossa, tuollaisessa tilanteessa NATO:lla on suurempiakin huolia (ts. valmistautua mahdolliseen hyökkäykseen Euroopan ydinalueille, alueille joita ei voi menettää, siinä missä Baltian voi laskea uhrattavaksi) kuin auttaa yksittäisiä jäsenmaitaan.
Se että asevelvollisuutta tehostetaan on ihan ok, mutta olennaista kyllä on kyetä yhä tuottamaan suuri reservi sotilaita jotka tarvittaessa kykenevät puolustustaisteluun. PV:n koko taistelusysteemi on kai uudistumassa 5 vuoden kuluttua, joten saa nähdä mitä sieltä on tulossa, voi olla että tuon myötä myös tulee suuriakin muutoksia joukkojen koulutukseen. Voisin kuvitella että asevelvollisuus pysyy pakollisena, mutta tulee kahden tasoista asevelvollisuutta, vuoden koulutusta em. iskuosastoihin (ja erikoisjoukkoihin) ja sitten joku lyhyempi 4kk jalkaväkilinja, missä massatuotetaan puolustusjoukkojen miehistöä kolmessa saapumiserässä. Jos koulutusmääräsuhde näissä olisi joku 2/8 niin uskoisin että vapaaehtoisia vuoden koulutukseen löytyisi ihan riittävästi (ainakin itse menisin) ja näin saataisiin motivoitunut reservi iskuosastoihin.
