Asevelvollisuusarmeijasta luopuminen

[Stonewall]

Ja tässä näitä muita sotilaallisia uhkakuvia tulikin. Ja kyllä nämä meikäläiset reserviarmeijan operatiiviset joukot kykenevät vastaamaan strategiseen iskuun.

Täsmennetään edelleen sen verran, että erikoisjoukkommehan eivät ole reserviläisiä. He palvelevat tyypillisesti viiden vuoden sopimuksilla sopimussotilaina. Heidän tarkasta lukumäärästä ei tietenkään anneta julkisuuteen tietoa, mutta organisaation koosta voi osaava jotain päätellä. Sitä en tiedä onko niissä huhuissa perää, että taistelusukeltajissa palvelisi myös sopimussotilaita. Voisi olettaa että palvelee, mutta tietoa asiasta en omaa. Joku ehkä tietää?

 

[Tarinankertoja]

Voisi olettaa että palvelee, mutta tietoa asiasta en omaa. Joku ehkä tietää?

Eip tiedä ei, mutta jotain voi päätellä siitä, että kantahenkilökunnassa palvele 7600 sotilasta ja palkkaa maksetaan n 9000 sotilaalle

 

[Saloxi]

Täsmennetään edelleen sen verran, että erikoisjoukkommehan eivät ole reserviläisiä. He palvelevat tyypillisesti viiden vuoden sopimuksilla sopimussotilaina. Heidän tarkasta lukumäärästä ei tietenkään anneta julkisuuteen tietoa, mutta organisaation koosta voi osaava jotain päätellä. Sitä en tiedä onko niissä huhuissa perää, että taistelusukeltajissa palvelisi myös sopimussotilaita. Voisi olettaa että palvelee, mutta tietoa asiasta en omaa. Joku ehkä tietää?

Operatiiviset joukot koostuvat valmiusprikaateista, panssariprikaatista, jääkäriprikaateista, helikopteripataljoonasta ja mekanisoiduista taisteluosastoista, erikois- ja aselajijoukoista ja ilmatorjuntajoukoista sekä meri- ja ilmavoimista. Näiden yksiköiden, jotka perustetaan kriisin varhaisessa vaiheessa, tehtävänä on suojata liikekannallepano sekä estää ja torjua strateginen isku. Näistä siis käytännössä lähes kaikki ovat reserviläisiä. Ja näillä joukoilla kyllä pidetään riittävä puolustuskyky juuri strategisia iskuja vastaan sekä pienimuotoisissa selkkauksissa.

Sen lisäksihän meillä on näitä alueellisen puolustuksen joukkoja.

 

[ms.qvist]

Cyberjoukot olisi joka tapauksessa ihan must, mutta miksi näitä pitäisi kiusata metsässä ryynäämisellä, kun voitaisiin viedä suoraan heidän omaan ympäristöönsä konehalliin ja laitaa tekemään simuloitua hyökkäystä ”pentagoniin”. Nykymuodossaanhan nämä nörtit joutuvat myös sinne metsäryynäykseen, ja siksipä hakeutuvat mieluummin sivariin.

Olen myös hivenen kritisoinut sitä, että tällä saralla pv ei mielestäni toimi kaikella tavalla ammatillisesti järkevimmällä mahdollisella tavalla. Aivan kuten sinä, en myöskään näe järkeä siinä, että mahdollisesti taitavimmat ja parhaimmat (tai lähes) atk-nörtit laitetaan rymyämään metsään kun heidän paikkansa on aivan jossain muualla. Tulevaisuudessa (ja jo nyt) sotia käydään entistä enemmän verkossa ja "kourallinen" todella taitavia hakkereita/krakkereita voi saada enemmän tuhoa aikaiseksi kuin prikaatillinen metsässä rymyäviä sotilaita (huom: leikkimielinen vertaus). Onhan näitä esimerkkejä kuinka esim. Kiinasta tietyistä "oppilaitoksista" opiskelijat ovat tunkeutuneet Pentagonin tms. laitosten tietokantoihin vain ja ainoastaan osoittaakseen kuinka haavoittuvia tietokannat ovat (ja mistä me tiedämme mitä muuta nämä tunkeutumiset ovat pitäneet sisällään). En nyt tarkoita, että Suomesta näiden tietokonenerojen tulisi tehdä aito hyökkäys esim. Pentagonin tai FSB:n tietokantoihin vaan juuri simuloituja iskuja erilaisiin ympäristöihin.

vlad.

 

[Stonewall]

Olen myös hivenen kritisoinut sitä, että tällä saralla pv ei mielestäni toimi kaikella tavalla ammatillisesti järkevimmällä mahdollisella tavalla. Aivan kuten sinä, en myöskään näe järkeä siinä, että mahdollisesti taitavimmat ja parhaimmat (tai lähes) atk-nörtit laitetaan rymyämään metsään kun heidän paikkansa on aivan jossain muualla.

vlad.

Tähänkin pitää raottaa sen verran salaisuuden verhoa, että elektronisesta sodankäynnistä vastaavat taas palkatut henkilöt. Se on jo niin salaista, että reserviläisten ei oleteta tietävän moista olemassa olevankaan. Toki paljon johtuu tehtävän luonteesta. Kukaanhan ei Suomessa saa esim. salakuunnella kännyköitä ilman oikeuden lupaa tai hakkeroida toisten järjestelmiä. Olisi kuitenkin erittäin naivia uskoa, etteikö Nokia-maassa tätä osata erittäin hyvin. Ja vaikka kukaan ei koskaan asiaa tule myöntämään , niin satavarmasti harjoituksissa kuuntelevat salaa haluamiaan puhelimia, ja aiheuttavat häiriöitä milloin mihinkin verkkoon sekä harjoittelevat arkisesti virusten kirjoittamista, vihollisen verkkoon ujuttamista ja niiltä suojautumista. Ei pidä aliarvioida pv:tä vaikka kaikesta ei meteliä pidetäkään.

 

[ms.qvist]

Tähänkin pitää raottaa sen verran salaisuuden verhoa, että elektronisesta sodankäynnistä vastaavat taas palkatut henkilöt. Se on jo niin salaista, että reserviläisten ei oleteta tietävän moista olemassa olevankaan. Toki paljon johtuu tehtävän luonteesta. Kukaanhan ei Suomessa saa esim. salakuunnella kännyköitä ilman oikeuden lupaa tai hakkeroida toisten järjestelmiä. Olisi kuitenkin erittäin naivia uskoa, etteikö Nokia-maassa tätä osata erittäin hyvin. Ja vaikka kukaan ei koskaan asiaa tule myöntämään , niin satavarmasti harjoituksissa kuuntelevat salaa haluamiaan puhelimia, ja aiheuttavat häiriöitä milloin mihinkin verkkoon sekä harjoittelevat arkisesti virusten kirjoittamista, vihollisen verkkoon ujuttamista ja niiltä suojautumista. Ei pidä aliarvioida pv:tä vaikka kaikesta ei meteliä pidetäkään.

Täsmennetään vielä sen verran, että tarkoitukseni ei ollut aliarvioida pv:n toimintaa, vaan ennemminkin pohtia, että voitaisiko näitä nörttejä hyödyntää entistä paremmin maanpuolustuksellisissa asioissa, koska metsässä heistä kaikista ei juurikaan ole hyötyä - siellä kun ei saa juoda paria litraa kokista päivässä ja leikkiä koneella. Voitaisiko siviilipalveluksen tilalle tarjota jokin mielekäs tehtävänkuva heille (tai edes osalle)? Sellainen kuva monella sektorilla (pv ei välttämättä ole nykyään enää nihkein järjestelmä/organisaatio) minulle on muodostunut, että aina ei joko osata (tai haluta) hyödyntää henkilöiden parhainta osaamista vaan mennään eteenpäin "ohjeiden" mukaan. Toki pv on muuttunut edistyksellisemmäksi viime vuosien kuluessa ja pakkokin on ollut muuttua, koska maailma on muuttunut paljon ja sodankäyntitavat samoin. Ei 90-luvun lopulla vielä kovinkaan paljon verkkosodasta puhuttu, vaikka tuolloinkin oli hakkereita/krakkeita ja varmasti myös Suomessa eri instanssit alkoivat pohtia asiaa tavalla tai toisella mutta tämän vuosituhannen puolella epäsymmetrisensodankäynnin, internethyökkäysten, kotisivujen kaappaamisten/-kaatamisten tms. seurauksena asia nousee entistäkin selkeämmin esille, näkyy myös puheenvuoroina Sotilasaikauslehdessa.

vlad.

 

[Tarinankertoja]

Kukaanhan ei Suomessa saa esim. salakuunnella kännyköitä ilman oikeuden lupaa tai hakkeroida toisten järjestelmiä. Olisi kuitenkin erittäin naivia uskoa, etteikö Nokia-maassa tätä osata erittäin hyvin.

Eli et tunne teknologiaa, ja sen hakkerointimahdollisuuksia. Minä tunnen, kun satun alan nörtti olemaan.

Suomessa ei ole minkäänlaisia valmiuksia tällaiseen toimintaan valtion taholta. Ja ei, tätä tietotaitoa ei voi palkata, ei ole mitään firmaa, joka suostuu rahasta tekemään laittomuuksia. Kaikki hakkeroinnit on tehty yksityisesti. Jos viittaat, että näitä palveluja voisi hankkia ulkomailta, niin se olis ehkä maanpuolustuksellisesti typerintä mitä vois tehdä.

 

[Tarinankertoja]

Näistä siis käytännössä lähes kaikki ovat reserviläisiä.

Sen lisäksihän meillä on näitä alueellisen puolustuksen joukkoja.

Reserviläisiä, joista yhä vähemmän ja vähemmän pääsee kertamaan, puhumattakaan alueellisten joukkojen koulutustasosta ja varustuksesta.

Kauheata luotta ei ole meikäläisellä tähän järjestelmään, jos sitä oikeasti täytyisi käyttää

 

[Viljuri]

Viestikoelaitos lienee kuitenkin ihan ajan hermolla oleva taho? KRP on saanut kehitettyä myös huomattavasti osaamistaan.

Suomi on pieni maa, resursseja viranomaistahoilla ei ole määräämättömästi. Tämän vuoksi kansainvälisen yhteistyön ja siviilipuolen osaamisen rooli on keskeinen. Molemmista meillä on pidempi historia kuin mitä ihan suoraan missään sanotaan. Jo rauhan aikana harjoitellaan viranomaistahojen ja yksityisen sektorin välillä yhteistyötä, yhteinen tahtotila on ainakin viime aikoihin asti ollut varsin selkeä sen suhteen, että mitä turvallisuuden ja maanpuolustuksen eteen tehdään jo ennakoivasti. Yhteydenpitoa on.

Kaikella on tarkoituksensa, varusmiesaikaisella "venaamisella" tai "säätämisellä" mitataan kykyä toimia osana joukkoa ja/tai johtaa sitä stressaavissa tilanteissa. Kovin perusteetonta ja näkemyksetöntä on olettaa, että Suomen kaltaisessa maassa ei muka tehtäisi "sitä" tai "tätä", jos itse ei ole törmännyt "siihen" tai "tähän".

Vielä sen verran, että informaatiota nykyään hankitaan pääosin julkisista lähteistä. Silti perinteistäkin informaationhankintaa on. Vaikka meille asevelvollisillekin uskotaan sodanajan sijoituksesta riippuen toisinaan salassa pidettävää tietoa, niin siltikin eri tasot avautuvat aivan eri tavalla sen suhteen, että mitä tehdään ja missä roolissa ollaan. Koskee luonnollisesti viranomaistahojen kanssa yhteistyötä tekeviä tahoja, yrityksissäkin.

Perustellusti voidaan otaksua, että meillä on melkoisen omintakeinen järjestelmä käytössä kaikin puolin näiden puolustusvalmistelujen suhteen, johtuen siis erityisolosuhteistamme. Jos vaikka organisaatio- ja prosessikaavioita saatetaankin nykyään piirrellä enemmän, niin sattumanvaraisista papereista ei koko kuva aukene kenellekään. Moni asia ei ole paperilla.

Mikään tällainen "tekno" ei ole relevanttia sen suhteen, että meillä on viime kädessä oltava riittävä ja tarpeellinen määrä oikein tavallisia "nurmiporia", jotka kaivautuvat sinne isänmaahan tarpeen niin vaatiessa. On turha sulkea ovia "teknouhilta" jos pääportti jää apposen auki.

 

[Suomi-Salama]

Tarvitsisi sii tietää, mikä esimerkiksi oma mallisi olisi?

Samaa mieltä olen siitä, että nykymallista ei ole hyötyä kenellekään.

Kuten olen kirjoittanut, kannatan siviilipalveluksen kehittämistä kohti kokonaismaanpuolustusta hyödyttävää siviilikriisinhallintaa. Vaikka yksilön itsensä kannalta saattaa olla hyvinkin hyödyttävää työskennellä sivarina esim. yliopiston kielikeskuksessa, kokonaismaanpuolustuksen kannalta sillä on todennäköisesti hyvin vähän merkitystä.

eihän se yksilölle ole mikään itsekäs, vaan ideologinen, ja vakaumuksellinen asia. Kysehän on siitä, hyväksytäänkö muunlainen vakaumus kansallisvaltiota kohtaan. Minä ainakin hyväksyn, vaikka itse olenkin asevelvollisuuteni suorittanut. Totaalikieltäytyjät ovat mielestäni mielipidevankeja, ja sivarin pituus on rangaistuksen omainen.

Toinen tapa käsitellä tuota asiaa on ajatella niin, että yhteiskunnalla on tiettyjä velvollisuuksia kansalaisia kohtaan ja ellei niitä ole valmis täyttämään, on kyse vapaamatkustamisesta. Olen samaa mieltä siitä, että alun alkaen sivarin pituus on tarkoitettu rangaistuksenomaiseksi. Nyt asiasta voidaan olla jo montaa mieltä sivariajan pikku hiljaa lyhentyessä matkan varrella, pitäen mielessä kokonaisrasittavuuden laskennan eri palvelusmuotojen välillä. Toisin sanoen varusmies- ja siviilipalvelusta tulee kyetä vertailemaan eri tekijöiden summana ja arvioida sitä kautta palvelusmuotojen rasittavuutta. Kuitenkin näkisin, että sivarin kestoa voitaisiin lyhentää edelleen, mikäli se palvelisi kokonaismaanpuolustusta.

Mistä rahat? Puolustusmäärärahojen reaalinen nousu ei ole realistista. Ja varusteiden ja materiaalien hinta nouse koko ajan. Samoin ihmisten (kantapeikkojen) palkat.

Sotilaallinen maanpuolustus nielee rahaa, sen asian kanssa on kyettävä elämään, jos ylipäätään haluaa puolustuskyvystä pitää kiinni. Kertausharjoitusten määrä on nyt siedettävällä tasolla, mutta etenkin miehistöä pitäisi kertauttaa enemmän. Koska SA-joukkojen määrä joka tapauksessa pienenee, uskoisin olevan mahdollista puuttua tähän asiaan kustannustehokkaalla tavalla.

Tässä keskustelussa unohtuu helposti se, että en minä (enkä usko, että muutkaan yleisestä asevelvollisuudesta kiinnipitävät) ole vaatimassa sitä, etteikö puolustusvoimia tulisi kehittää ja sekin on fakta, että suureen jopa 700 000 miehen armeijaan meillä ei ole enää paluuta, eikä tarvettakaan. Mutta en olisi romuttamassa nykyistä kutsuntajärjestelmää, minkä erinomainen puoli on siinä, että puolustusvoimiamme voidaan kutsua todelliseksi kansanarmeijaksi, millä taas on runsaasti hyviä vaikutuksia.

Kyllä meinaan. Massa-armeijalla me ei pärjätä taatusti, koska lähes kenellä tahansa se on suurempi. Meidän pärjääminen voi lähteä paremmasta varustelusta (ja toki avainasiasta, eli maanpuolustustahdosta, mutta sehän ei suomessa oel ollut ongelma)

Hmm, muut maatko eivät olekaan luopuneet massa-armeijoista? Maanpuolustustahto ei ole mikään selviö. Jos yhteiskunta ja armeija ovat kovin erillisiä asioita, on aihetta pelätä maanpuolustustahdon rapautumista. Mikäli armeija on jokin muu kuin kansanarmeijatyyppinen, pelko edellä mainittuun on erittäinkin aiheellinen.

Jouduimme lainaamaan, koska meillä itsellä on niitä liian vähän. Ne maksavat, ei niitä Patria ilmaiseksi tee, valtiollekaan.

En tunne niin tarkkaan Suomen Afganistan -operaatiota, että voisin mennä sanomaan, miksi miehistönkuljetusajoneuvoja on lainattu. Mutta tuo nyt on ihan höpöpuhetta, etteikö Paseja ko. operaatioon riittäisi. Ehkä asiassa on haettu synergiaetuja, toimivathan suomalaiset ja ruotsalaiset muutoinkin tiiviissä yhteistyössä ko. alueella.

USA taas tukeutuu teknologiaan siksi, että se pienentää tappioita, joka taas vähentää kotirintaman painetta vetäytyä. Ja siinä Suomenkin syy käyttää korkeateknologisia keinoa, tappioiden pienentäminen. Meillä ei ole väkeä massa-armeijalla pärjäämiskesi.

USA:n puolustusdoktriini lähtee siitä, että se pyrkii viimeiseen asti välttämään sodan omalla maaperällään. Toisaalta tuo aiheuttaa sen, että sodankäyntiä on hankala legitimoida omalle kansalle. Varsinkin, kun tulee henkilötappioita.

Suomen tapauksessa lienee selvää, että laajamittaista sotaa tultaisiin käymään omalla maaperällä, jolloin puolustettaisiin ihan konkreettisesti omaa aluetta. Tällöin tappioitakin olisi helpompi kestää ja hyväksyä välttämättömänä pahana.

Teknologiaa tulee toki käyttää niiden resurssien puitteissa, mihin rahkeet riittävät. Kuitenkin on edelleen lähinnä rambomaista kuvittelua luulla, että laajamittainen sodankäynti perustuu nykyaikana puhtaasti korkeaan teknologiaan. Sen käyttö on sitä paitsi ääriolosuhteissa useasti hankalaa. Heitetään nyt esimerkkinä vaikkapa ilmatorjunnassa käytettävä laseriin perustuva maalinsuuntaus: hyvin käyttöherkkää verrattuna toimintavarmaan manuaaliseen tykkilaskimeen.

Pahoittelen, etten ehdi käymään tätä keskustelua tällä hetkellä reaaliajassa. Vastaan kuitenkin viesteihin aikajärjestyksessä oman ajankäyttöni puitteissa.

 

[Stonewall]

Eli et tunne teknologiaa, ja sen hakkerointimahdollisuuksia. Minä tunnen, kun satun alan nörtti olemaan.

Suomessa ei ole minkäänlaisia valmiuksia tällaiseen toimintaan valtion taholta. Ja ei, tätä tietotaitoa ei voi palkata, ei ole mitään firmaa, joka suostuu rahasta tekemään laittomuuksia. Kaikki hakkeroinnit on tehty yksityisesti. Jos viittaat, että näitä palveluja voisi hankkia ulkomailta, niin se olis ehkä maanpuolustuksellisesti typerintä mitä vois tehdä.

En oikein voi kommentoida asiaa, mutta sanotaan niin, että olet onnistuneen julkisuuskuvan uhri. Hyvä niin. Kaikkea ei tarvitsekaan tietää. Itse kun en organisaatioon kuulu voisin periaatteessa vaikka YV:llä vihjata miten se tapahtuu, mutta lienee parasta jättää sekin tekemättä.

 

[Tarinankertoja]

Kuten olen kirjoittanut, kannatan siviilipalveluksen kehittämistä kohti kokonaismaanpuolustusta hyödyttävää siviilikriisinhallintaa.

Sivarin pitäsi olla vaihtoehto, mikä vaihtoehto tuo on, kun kelpoisuusvaatimukset olisivat täysin samat kuin armeijaan?

toinen tapa käsitellä tuota asiaa on ajatella niin, että yhteiskunnalla on tiettyjä velvollisuuksia kansalaisia kohtaan ja ellei niitä ole valmis täyttämään, on kyse vapaamatkustamisesta.

Tuo ajatusmalli pitää sisällään sen, että erilaisuutta ei hyväksytä, ja kaikkien on ajateltava maanpuolustuksesta samalla tavoin. Itse olen valmis hyväksymään erilasia vakaumuksia maanpuolustukseen.

arvioida sitä kautta palvelusmuotojen rasittavuutta.

Rasittavuutta? Tarkoitatko fyysistä rasittavuutta vai kelpuutatko myös henkisen rasittavuuden tähän? Väittäisin sivarina esim vanhustenhuollossa toimimisen hemmetin paljon rasittavammaksi psyykelle, kuin intti, jossa ei tarvitse ajatella ja kaikki ruuasta lähtein kannetaan valmiina eteen.

Tämä asenne, jossa vain fyysinen ryynäys nähdään arvokkaana, on erittäin rajaava ja ahdas.

Sotilaallinen maanpuolustus nielee rahaa, sen asian kanssa on kyettävä elämään, jos ylipäätään haluaa puolustuskyvystä pitää kiinni.

Totta kai, mutta tarkoitatko siis että olisit valmis nostamaan puolustusmäärärahojen osuutta valtion budjetissa? Suurin osa suomalaisista ei ole, eikä näin eduskuntakaan.

Kertausharjoitusten määrä on nyt siedettävällä tasolla, mutta etenkin miehistöä pitäisi kertauttaa enemmän. Koska SA-joukkojen määrä joka tapauksessa pienenee, uskoisin olevan mahdollista puuttua tähän asiaan kustannustehokkaalla tavalla.

Kertustahan on jouduttu supistamaan rajusti. Ja joudutaan edelleen kalustokustannusten puristuksessa.
Nykypäivänä voi odottaa kertausharjoituskäskyä neljästä kuuteen vuoden päähän kotiuttamisestaan. Eli aikas harvakseltaan. Poisjäännitkin on lisääntynyt, koska kertausta ei koeta kovin mielekkääksi. Jos oltaisiin valikoivassa palvelussa, myös kertausmotiivit olisivat ihan eri luokkaa. Viime vuonna kertauskäskyn sai reilut 35 000 reserviläistä, joista 8 800 jäi tulematta.

Maanpuolustustahto ei ole mikään selviö. Jos yhteiskunta ja armeija ovat kovin erillisiä asioita, on aihetta pelätä maanpuolustustahdon rapautumista. .

Tämä on vain ”mutua”, sillä näin ei ole käynyt niissä maissa, joissa on siirrytty valikoivaan asepalvelukseen. Jos yhteiskunnallisesti samankaltaisissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa asia ei ole vaikuttanut, miksi se vaikuttaisi Suomessa?

Mutta tuo nyt on ihan höpöpuhetta, etteikö Paseja ko. operaatioon riittäisi. .

No kyllähän ne nyt muutaman sadan miehen operaatioon riittää, kysehän on siitä, minkä verran niitä olisi mahdollisuus hankkia koko armeijan liikkumiseen. Eihän niitä riitä tätä nykyä edes varusmiehille siinä määrin, että niiden kanssa kaikki pääsisivät harjoittelemaan.

Tästä on kyse, millainen varuste- ja kalustotaso on hankittavissa reserville. Siinä on rahat aika tiukalla, jos tätä menoa jatketaan.

Tuo Afganistan-operaation varustelupuutteet olivat vain hyvä osoitus siitä, ettei nykyvaateita oikein ymmärretty edes pääesikunnassa.

Teknologiaa tulee toki käyttää niiden resurssien puitteissa, mihin rahkeet riittävät. Kuitenkin on edelleen lähinnä rambomaista kuvittelua luulla, että laajamittainen sodankäynti perustuu nykyaikana puhtaasti korkeaan teknologiaan. .

Siis et edelleenkään näe minkään muun tapaisia uhkakuvia, kuin massa-armeija hyökkäys? Kaikki vastineesi perustuvat siihen, että todennäköinen uhkakuva olisi laajamittainen hyökkäys suomen aluetta kohtaan.

Hyvin varustetuilla ja nopeilla joukoillahan on tarkoitus vastata nimenomaan muunlaisiin, huomattavasti realistisimpiin nykyaikaisiin uhkiin, kuten terrorismiin, merirosvoukseen, siviilikriiseihin jne.

Massa-armeijalla voidaan hoitaa vain tuo massa-armeija hyökkäys, ja siinäkin Suomen armeija tulee olemaan aina pienempi kuin vastustajalla. Vieläkö elää usko siitä 1 suomalainen vastaa 10 venäläistä? Tuohan on puhdas historian myytti, joka sisältää ajatuksen suomalaisesta jotenkin erinomaisempana sotilaana kuin muut. Ja vaikka tätä uskoa haluaisi vaaliakin, niin Väinö Linna jo kysäisi, että mitäs tehdään kun tulee se 11.sta

Sen käyttö on sitä paitsi ääriolosuhteissa useasti hankalaa. Heitetään nyt esimerkkinä vaikkapa ilmatorjunnassa käytettävä laseriin perustuva maalinsuuntaus: hyvin käyttöherkkää verrattuna toimintavarmaan manuaaliseen tykkilaskimeen.

Tämä skenaario liittyy jälleen laajamittaiseen maahantunkeutumisskenaarioon.

Pahoittelen, etten ehdi käymään tätä keskustelua tällä hetkellä reaaliajassa. Vastaan kuitenkin viesteihin aikajärjestyksessä oman ajankäyttöni puitteissa.

c’mon, kaikilla miellä on oikeekin elämä (toivottavasti ;-) ei nettikirjoittelusta kande paineita ottaa, itseämmehän me täällä vaan viihdytämme

 

[BitterX]

Mutta en olisi romuttamassa nykyistä kutsuntajärjestelmää, minkä erinomainen puoli on siinä, että puolustusvoimiamme voidaan kutsua todelliseksi kansanarmeijaksi, millä taas on runsaasti hyviä vaikutuksia.



Hmm, muut maatko eivät olekaan luopuneet massa-armeijoista? Maanpuolustustahto ei ole mikään selviö. Jos yhteiskunta ja armeija ovat kovin erillisiä asioita, on aihetta pelätä maanpuolustustahdon rapautumista. Mikäli armeija on jokin muu kuin kansanarmeijatyyppinen, pelko edellä mainittuun on erittäinkin aiheellinen.

Kansanarmeija kuulostaa aika Pohjois-Korealta ;)

No onhan meillä eurooppalaiseksi, demokraattiseksi länsimaaksi tässä armeija-asiassa muutenkin yllättäviä yhtäläisyyksiä Pohjois-Korean kanssa. Armeijaa glorifisoidaan ja usein järjestettävät paraatit saavat kansassa aikaan isänmaallisia värinöitä.

Noh, vitsailu vitsailuna, joskin totta toinen puoli.

Nimittäin se puoli, ettei tämän pyhän lehmän asemasta pysty tässä maassa edes järkevästi keskustelemaan, kuten ei varmaankaan pysty Pohjois-Koreassakaan.

Jos Suomessa joku mainitseekin radikaalien reformien tekemisestä asevelvollisuusjärjestelmään, tulee niskaan välittömästi muutama pakallinen kommunisti- sekä sivarikortteja. Lisäksi joku maininnee, ettei reformien ehdottaja kunnioita sotaveteraaneja.

Koska olen erikoiskoulutettu reservin aliupseeri ja saatanan kova sotilas (oli ihan pakko mainita tämä absoluuttinen totuus, ettei leimata - hui kauhistus sentään - hihhuliksi ;), pidän toimivaa maanpuolustusta täkeänä asiana. Siitä vaan pitää voida keskustella: liittyi se sitten armeijan reformoimiseksi ammattiarmeijaksi tai ainakin siihen suuntaan, liittyi se sitten sotilaalliseen liittoutumiseen... armeija ja maanpuolustus ovat Suomessa tabuja, joskin pientä liikkumista avoimen keskustelun suuntaan olen ilokseni ollut havaitsevinani.

Sanotaan nyt vielä, että olen vahvasti sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä on aikansa elänyt. Se ei vastaa enää nykyaikaa maanpuolustuksellisesti - se ei tunnu vastaavan moderneihin uhkiin. Ihmisten arvomaailma on myös muuttunut radikaalisti: vaikka maanpuolustustahto edelleen on korkea, yhä nuivempi suhtautuminen moiseen järjestelmään on hyvin ymmärrettävästi yhä yleisempää: tästä seurauksena on se, että riveissä on liian paljon epämotivoitunutta ja muuten sopimatonta aineistoa, jotka hidastavat niidenkin tahtia, joilla motivaatiota ja valmiuksia olisi. Seurauksena on kaoottinen ja tehoton organisaatio.

Vaikka sotilasorganisaatiota ei voi verrata suoraan siviiliorganisaation, voin sanoa jonkun verran organisaatioteoriaa tuntevana, että Suomen puolustusvoimat on erittäin tehoton organisaatio.

 

[Yläpesä]

Jokatapauksessa olisi hölmöä vähentää uusimmilla varusteilla varustetun armeijan kokoa alle 300 000:n. Eikä missään nimessä alle 250 000:n. Eikä näin toki tulla tekemäänkään ellei geopolitiikassa tai maailman yleisessä tilanteessa tapahdu isompia muutoksia.

Miten sen vedon kanssa? Rajana tuo 250 000, aikaraja 2030 ja palkintona pullo Stolitshnajaa? Vai etkö usko omiin sanoihisi lainkaan?

"Suomen armeijalla on liian suuri reservi, kirjoittaa puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.). Näin Häkämies liittyy samaan kuoroon kenraali Ari Puheloisen ja eduskunnan puolustusvaliokunnan kanssa siitä, että armeija on nykyisellään liian kallis." (YLE)

 

[Viljuri]

Minusta on suorastaan outoa rajoittaa tarkastelu jotenkin vain "teknopuolen" 'force multipliereihin', mahdollisella vastustajalla on olemassa tarkat sodankäyntiopit sen suhteen, että mikä pitäisi esimerkiksi elävän voiman osalta ylivoiman olla, että hyökkäystoimiin on tarkoituksenmukaista ryhtyä.

Tämä luku ei löydy Tuntemattomasta sotilaasta tai oman mielen sopukoista, mutta monesta muusta paikasta doktriineja kyllä löytyy. Peukalosääntönä hyökkääjä haluaa vähintään kolmin- tai nelinkertaisen ylivoiman, jotta vihollinen voidaan lyödä painopistesuunnassa. Tämäkään ei riitä kuin todellakin vain vastustajan lyömiseen, vastustajan tuhoaminen koko syvyydessä edellyttää vieläkin suurempaa ylivoimaa.

Itse asiassa on aika yksinkertainen sormiharjoitus, että miten esimerkiksi mobilisoitavissa olevan reservin määrä pitää sovittaa yhteen potentiaalisen vastustajan armeijan kehityksen kanssa. Sikäli mikäli esimerkiksi Venäjän (sattumanvarainen esimerkki) uusimpia doktriineja tarkastellaan, niin armeijan kehityspaineet puoltavat itse asiassa sitä tulkintaa, että Venäjän federaation olisi sidottava lähes kaikki operationaalisessa valmiudessa ja varustuksessa olevat armeijan yksikkönsä noudattamiensa oppien mukaan Suomen puolustuskyvyn murentamiseen. Ei riittäsi vain yhden sotilaspiirin, esimerkiksi Leningradin joukot.

Ohessa Venäjän sotilasoppien uusin julkinen käännös, helmikuulta 2010: Text of Newly-Approved Russian military doctrine / Carnegie endowment of international peace

Mielenkiintoista tässä ei ole ehkä esimerkiksi vuoden 2000 versioon verrattuna nämä ydinaseiden käyttötilanteita koskevat kysymykset, vaan esimerkiksi se, että miten doktriinissa useammassa kohdassa esiintyvä "international law" ajatellaan määriteltävän suhteessa Venäjän sodankäynnin oppeihin. Esimerkiksi kohdassa 20:

20. The Russian Federation considers it legitimate to utilize the Armed Forces and other troops in order to repulse aggression against it and (or) its allies, to maintain (restore) peace in accordance with a decision of the UN Security Council or other collective security structures, and also to
ensure the protection of its citizens located beyond the borders of the
Russian Federation in accordance with generally recognized principles and
norms of international law and international treaties of the Russian
Federation.

Jos toimittajat osaisivat tai ylipäätään haluaisivat käyttää päätänsä itse pelkän liturgian ja tyhjän sekä kuluneen ideologian toistelemisen sijasta, niin mielenkiintoisen reportaasin voisi kirjoittaa siitä, että "Bulavaa" koskevan kehityshankkeen lisäksi Venäjälle tärkeä "uusvanha" "asejärjestelmä" ovat esimerkiksi federaation rajojen ulkopuolella vaikuttavat akateemiset tahot, kuten Martin Scheinin tai Martti Koskenniemi, jotka voivat vaikuttaa termin "international law" sisältöön ja tulkintoihin, erityisesti mitä tulee tiedostusvälineissä esiintyviin narratiiveihin.

"Rauhanohjusliturgian" lisäksi on tunnistettava kokonaisuuksia, ei voi mielivaltaisesti rajata ongelmia omien halujensa mukaisesti.

 

[Suomi-Salama]

Sivarin pitäsi olla vaihtoehto, mikä vaihtoehto tuo on, kun kelpoisuusvaatimukset olisivat täysin samat kuin armeijaan?

Terveydelliset kelpoisuusvaatimuksethan toki pitää ollakin molemmissa vaihtoehdoissa samat. Sen sijaan esittämässäni mallissa on valinnanmahdollisuus siinä, haluaako suorittaa kansalaisvelvollisuutensa armeijassa vai siviilipalveluksessa. Aivan samalla tavalla kuin tähänkin asti, paitsi että siviilipalvelus tukisi aidosti kokonaismaanpuolustusta. Mikä tässä on nyt se ongelma? Sekö, että yksittäinen Seppo Sivari haluaisi mielummin palvella sivariaikansa yliopiston kielikeskuksessa ja hyödyntää mahdollisesti hyvinkin suoraan tulevaa työuraansa? Mutta kun ei ole kyse yksilön edusta vaan yhteiskunnan tarpeesta maanpuolustukseen.

Tuo ajatusmalli pitää sisällään sen, että erilaisuutta ei hyväksytä, ja kaikkien on ajateltava maanpuolustuksesta samalla tavoin.

En ole samaa mieltä, koska mallissa on selvä valinnanmahdollisuus. Asiaa taas ei mielestäni ole syytä edes ajatella siltä kantilta, että jokainen saisi tehdä tasan oman mielensä mukaan. Et kai sinä jätä verojakaan maksamatta, koska se ei vaan huvita tai ajattelet ideologisesti verojen maksun olevan väärin? Tai jos jätät maksamatta, siitä on sinulle seuraukset. Aivan kuten totaalikieltäytyjällekin on.

Näissä keskusteluissa toistuu joka kerta sama kaava: Ns. pasifistit eivät halua ymmärtää tai hyväksyä sitä, että kyseessä on laissa määritelty kansalaisvelvollisuus, ei yksilön täysi vapaus valita, nappaako vai ei tehdä jotain.

Rasittavuutta? Tarkoitatko fyysistä rasittavuutta vai kelpuutatko myös henkisen rasittavuuden tähän? Väittäisin sivarina esim vanhustenhuollossa toimimisen hemmetin paljon rasittavammaksi psyykelle, kuin intti, jossa ei tarvitse ajatella ja kaikki ruuasta lähtein kannetaan valmiina eteen.

Tarkoitan juuri kuten kirjoitin eli kokonaisrasittavuutta. Se sisältää mm. ajallisen keston, palveluksen fyysisen ja henkisen rasittavuuden, palveluksen sitovuuden ja oman vapauden asteen, jne.

Jos haluamme hakea ääritapauksia, armeijan ja sivarin vertaamisen saa toki kuulostamaan juuri tuolta kuin kirjoitit. Mutta oikea tapa kaiketi on hakea keskimääräisyyksiä.

Totta kai, mutta tarkoitatko siis että olisit valmis nostamaan puolustusmäärärahojen osuutta valtion budjetissa? Suurin osa suomalaisista ei ole, eikä näin eduskuntakaan.

Indeksikorotukset sinne tulevat joka tapauksessa. Itse olisin valmis jopa nostamaan puolustusmäärärahoja siinä tapauksessa, että siviilipalvelus linkitettäisiin todellakin osaksi kokonaismaanpuolustusta. Tietenkin tällöin osa varoista myös suunnattaisiin suoraan siviilikriisinhallintaan, jolloin kustannusvaikutus kevenisi nykyisiltä siviilikriisinhallintaa suorittavilta organisaatioilta.

Kertustahan on jouduttu supistamaan rajusti. Ja joudutaan edelleen kalustokustannusten puristuksessa.
Nykypäivänä voi odottaa kertausharjoituskäskyä neljästä kuuteen vuoden päähän kotiuttamisestaan. Eli aikas harvakseltaan. Poisjäännitkin on lisääntynyt, koska kertausta ei koeta kovin mielekkääksi. Jos oltaisiin valikoivassa palvelussa, myös kertausmotiivit olisivat ihan eri luokkaa. Viime vuonna kertauskäskyn sai reilut 35 000 reserviläistä, joista 8 800 jäi tulematta.

Kertausharjoitusten määrä on nykyisin siedettävällä tasolla verrattuna esimerkiksi vuosituhannen vaihteeseen, jolloin jopa jo kaavailtuja kertausharjoituksia jouduttiin perumaan varojen puutteessa.

Mikäli tuleva puolustuspolitiikka lähtee alkuunkaan siitä, mitä Siilasmaan työryhmä esittää, ei kertausharjoituksista voida missään nimessä luopua, eikä niitä voi edes vähentää. Se on toinen asia, keitä kertautetaan.

Seuraavaan tietenkin ns. pasifistit reagoivat toteamalla, että "väärin kysytty", mutta puolustusvoiminen omat nimettöminä tehdyt kyselyt kertovat kyllä jotain vallan muuta kertausharjoitusten mielekkyydestä kuin tuo kommenttisi. Merkittävä osa kertauksista lykkäystä saaneista saa sen siviilityön vuoksi. Kun samaan aikaan lykkäämisen ehtoja tiukennetaan, on syytä olettaa, että lykkäysten määrätkin vähenevät.

No kyllähän ne nyt muutaman sadan miehen operaatioon riittää, kysehän on siitä, minkä verran niitä olisi mahdollisuus hankkia koko armeijan liikkumiseen. Eihän niitä riitä tätä nykyä edes varusmiehille siinä määrin, että niiden kanssa kaikki pääsisivät harjoittelemaan.

Nyt heittelet jo selvästi mutu-tietämystä kehiin. Valmousprikaatien ja muiden operatiivisten joukkojen osalta kalusto on vertailukelpoista mihin tahansa armeijaan. Seuraavaksi puolustusministeri Häkämiehen mukaan aletaan satsata alueellisiin joukkoihin. Nämä alueelliset joukot risupartareserviläisineen ovat saaneet ehkä aika monenkin kuvittelemaan, että puolustusvoimien varustetaso on edelleen mallia Cajander.

Siis et edelleenkään näe minkään muun tapaisia uhkakuvia, kuin massa-armeija hyökkäys? Kaikki vastineesi perustuvat siihen, että todennäköinen uhkakuva olisi laajamittainen hyökkäys suomen aluetta kohtaan.

Huoh! Enkö juuri ole viestikaupalla toitottanut siviilikriisinhallinnan tärkeyttä nykyisiiin uhkakuviin valmistauduttaessa??? Sen sijaan sinä - ja itse asiassa kaikki poliittiset puolueet mukana - puhutte vain valikoivasta asevelvollisuudesta ja siitä, että sivarijärjestelmään ei saa koskea kuin korkeintaan palvelusaikaa lyhentävästi. Ikään kuin sivarin pitäisi sitten olla joku pyhä lehmä.

Suppeaa ja laajaa turvallisuuden käsitettä ei saa asettaa vastakkain. Ei ole sellaista fakiiria, joka pystyy sanomaan, että sitä tai tätä ei tulla tulevaisuudessa tarvitsemaan. On kerta kaikkiaan varauduttava kaikkeen mahdolliseen, jos ylipäätään halutaan jatkossa puolustaa tätä maata. Se maksaa, totta. Kyse on myös arvovalinnoista.

En usko siihen, että Suomi joutuisi talvisodan tavoin yksin suurvaltaa vastaan, vaan että kyseessä olisi laajempi konfilkti. Tämäkin on toki vain uskoni asia. Mutta sen verran siihen luotan, etten minä lähde siitä ajatuksesta, että me tarvitsisimme sen 700 000 miehen armeijan edelleen. Mutta joka tapauksessa meillä tulisi mielestäni olla edelleen kohtuullisen vahva kansanarmeijatyyppinen reservi. Ei ainoastaan suoraan puolustuksellisista syistä vaan myös maanpuolustustahdon ja yhteiskunnan kriisiaikaisenkin legitimiteetin vuoksi.

Hyvin varustetuilla ja nopeilla joukoillahan on tarkoitus vastata nimenomaan muunlaisiin, huomattavasti realistisimpiin nykyaikaisiin uhkiin, kuten terrorismiin, merirosvoukseen, siviilikriiseihin jne.

Miksi luulet, että meillä on olemassa ns. valmiusprikaatit? Toisaalta miksi luulet, että vaadin siviilipalvelusjärjestelmään uudistuksia? Ennen kuin riemastut, vaadin sitä mm. lainauksessa mainitun viimeisen seikan vuoksi.

ps. Jännä juttu, ettei tässä ketjussa ole vielä kommentointi laajemmin Siilasmaan eilen julkistamaa raporttia. Siellähän mm. lähdetään siitä, että yleinen asevelvollisuus edelleen säilyy. Paha takaisku varmasti joillekin.

 

[Wristlock]

ps. Jännä juttu, ettei tässä ketjussa ole vielä kommentointi laajemmin Siilasmaan eilen julkistamaa raporttia. Siellähän mm. lähdetään siitä, että yleinen asevelvollisuus edelleen säilyy. Paha takaisku varmasti joillekin.

Minulle on aivan se ja sama säilyykö nimellinen yleinen asevelvollisuus, tuleeko palkka-armeija, NATO, Varsovan liitto jne., kunhan puolustusbudjettia leikataan ja säästetään siten veronmaksajien rahoja. Puolustusmenoja pitää leikata siinä missä muitakin valtion menoja ja tämä 4 kuukauden varusmiespalvelus + hallinnon karsimiset jne. on hyvä alku, mutta ei vielä riitä.

 

[Tarinankertoja]

ps. Jännä juttu, ettei tässä ketjussa ole vielä kommentointi laajemmin Siilasmaan eilen julkistamaa raporttia. Siellähän mm. lähdetään siitä, että yleinen asevelvollisuus edelleen säilyy. Paha takaisku varmasti joillekin.

Siis aikamoista roskaa tuli Siilasmaan raportista.

Tulevaisuudessa puolet varusmiehistä saattaa suorittaa asevelvollisuutensa neljässä kuukaudessa. Sen jälkeen he ovat valmiusjoukkoa, joka lähtee lisäkoulutukseen, jos maata uhkaava kriisi kärjistyy.

Eli täysin samanarvoista sakkia, kun nostaa koulutukseen miehet tarvittaessa.

Ainoa hyvä pointti oli, että Siilasmaa valitti, jotta kehitystyötä rajoittavat sodan ajan joukkojen pyhäksi koettu suuruus sekä puolustukseen ympätty aluepolitiikka. Reserviin saattaisi riittää jopa 170 000 sotilasta nykyisen 350 000 sijasta.

Talouden osalta faktat on kylmiä, jos puolustusbudjetti edelleen pysyy 2,7 miljardissa eurossa toimintamenoille ei jää juuri tilaa. Henkilöstömenot ja materiaalikulut pelkästään syövät rahat.



Siis yleistä asevelvollisuutta puolusteltiin seuraavilla pointeilla:

Kytkee yhteiskunnan toimijat yhteen ja edistää maanpuolustustahtoa.
Tuottaa nuorille monenlaista osaamista ja opettaa ryhmässä toimimista.
Ehkäisee syrjäytymistä.
Toimii maahanmuuttajien kotouttajana.
Edistää kansanterveyttä.
Tuottaa reserviä myös muiden viranomaisten tueksi.
Armeijan hyvinvointikustannukset tarkoittavat kansantaloustieteellisiä kokonaiskuluja yhteiskunnalle ja kuluttajille.


hohoijakkaa, heikoissa kantimissa on perustelut, tässä ketjussakin on nykyjärjestelmän puolustajilla painavampia argumentteja.





EDIT:

Nyt heittelet jo selvästi mutu-tietämystä kehiin. Valmousprikaatien ja muiden operatiivisten joukkojen osalta kalusto on vertailukelpoista mihin tahansa armeijaan.

No ei todellakaan ole. Ellet tarkoita EU valmiusjoukkoja, joilla on yhtenäinen varustetaso?
Mutta suomalaisilla joukoilla ei ole tätä tasoa olevaa varustetasoa. Sitä on todellakin vain EU valmiusprikaatille, parille hassulle miehelle. Vastaava varustus tulisi olla koko reserville, ja sen kokoinen reservi, jotta tämä voidaan toteuttaa. Eli puolustusmenojen pysyessä samana, max 150 000, mieluummin alle

 

[ms.qvist]

Seuraavaan tietenkin ns. pasifistit reagoivat toteamalla, että "väärin kysytty", mutta puolustusvoiminen omat nimettöminä tehdyt kyselyt kertovat kyllä jotain vallan muuta kertausharjoitusten mielekkyydestä kuin tuo kommenttisi. Merkittävä osa kertauksista lykkäystä saaneista saa sen siviilityön vuoksi. Kun samaan aikaan lykkäämisen ehtoja tiukennetaan, on syytä olettaa, että lykkäysten määrätkin vähenevät.

Voi olla "väärin kysytty". Mutta onko otettu huomioon sitä vaihtoehtoa, että lykkäyksen syy tulee muuttumaan kun siviilityö ei enää ole riittävän kelvollinen perusteeksi. Joskin Etelä-Saimaassa (viime viikon pe?) tuotiin esille se huomio, että monasti nykyään työhön on erikoistuttu, joten välttämättä korvaavaa työntekijää ei ole olemassa tai sellaista ei voida palkata suorittamaan kyseistä tehtävää viideksi päiväksi (mikä on kertausharjoitusten keskimääräinen kesto), ts. tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja ei voi irrottaa työntekijää kertausharjoituksiin, koska ei ole ihmistä joka tekisi vastaavan työn. Eikä työtä voida pistää viikoksi "hyllylle" odottamaan työntekijän paluuta kertausharjoituksesta. Eli näen, että tulevaisuudessakaan kertausharjoituksiin osallistuvien miesten (ja naisten) määrä ei kovinkaan radikaalisti tule nousemaan.

vlad.

 

[Vaughan]

Siis yleistä asevelvollisuutta puolusteltiin seuraavilla pointeilla:

Kytkee yhteiskunnan toimijat yhteen ja edistää maanpuolustustahtoa.
Tuottaa nuorille monenlaista osaamista ja opettaa ryhmässä toimimista.
Ehkäisee syrjäytymistä.
Toimii maahanmuuttajien kotouttajana.
Edistää kansanterveyttä.
Tuottaa reserviä myös muiden viranomaisten tueksi.
Armeijan hyvinvointikustannukset tarkoittavat kansantaloustieteellisiä kokonaiskuluja yhteiskunnalle ja kuluttajille.

Mistä olet keksinyt yllä olevan listan?

Tämän päivän Hesarissa oli referoitu Siilasmaan raportin teesit seuraavasti:

- 250 000 asevelvollisen reservin korvaaminen 60 000 sotilaan ammattiarmeijalla maksaisi 2mrd euroa enemmän. Sen lisäksi tulisi kansantaloudellisia negatiivisia vaikutuksia toiset 2 mrd euroa.
- 60 000 sotilaan ammattiarmeija maksaisi vuodessa kaikkine vaikutuksineen 8,6 mrd, kun taas 250 000 sotilaan asevelvollisuusarmeija maksaa kaikkine vaikutuksineen 4,7 mrd euroa
- 60 000 sotilaan palkka-armeija ei riittäisi koko maan puolustamiseen
- palkka-armeija pakottaisi liittymään Natoon
- asevelvollisuusarmeija ei estä eikä pakota liittymään Natoon

 

[Tarinankertoja]

Mistä olet keksinyt yllä olevan listan?

Kopion suoraan Aamulehdestä

 

[Dissonanssi]

Tämä on kyllä myöskin aihe, jossa annetaan aivan väärille tahoille puheenvuoroja. Sanottakoon nyt, että en pidä kovin painavina argumentteina lausuntoja tyyliin "Tarjoaa hyvää kansalaiskoulutusta" tms. Tyhjää sanahelinää lähinnä. Mutta kertooko tämä enemmän mediasta vai yleisestä keskustelun tasosta, kun esille nostetaan Rauhanjärjestö Sadankomitean lausuntoja asiasta?

http://www.sadankomitea.fi/sadankom...sta_asevelvollisuus_ei_ole_ainoa_mahdollisuus

(Linkki vie sadankomitean sivuille koskien Siilasmaan raporttia.)

""On tarkoitushakuista laskea Suomen mahdollisen ammattiarmeijan
kustannukset 60 000 sotilaan armeijan koon mukaan, koska se vastaa
väkilukuun verrattuna 1,13 prosenttia. Esimerkiksi sotilaallisessa
suurvalloissa Isossa-Britanniassa armeijan koko on 0,26 prosenttia,
Ranskassa 0,55 ja 121 000 sotilaan Puolassakin vain 0,32 prosenttia
väestöstä. Realistinen ja EU-maiden ammattiarmeijoihin verrattavan
suomalaisen ammattiarmeijan koko olisi pikemminkin 30 000 sotilasta, joka
tarkoittaisi suhteessa väkilukuun 0,57 prosenttia. Sen kokoinen armeija
voisi olla vielä realistista Suomen kokoiselle kansantaloudelle varustaa
nykyaikaisin varustein ja tehdä liikkuvaksi nykyajan sodankäynnin
vaatimusten mukaisesti" Aromaa jatkaa. "

Siis jos lausunnot ovat tota luokkaa, niin ei hyvää päivää. Mitäköhän mieltä on vertailla kokonaisväkiluvultaan täysin toisissa mittasuhteissa olevia Ranskaa ja Isoa-Britanniaa? Siis edes suhteelliselta osin? Mitä tuolla pyritään edes argumentoimaan? Edes absoluuttisten lukujen vertailu on täysin pölhöläisten hommaa.

Asiaa varmaan on täällä jo käsitelty, mutta pitipähän kommentoida.

 

[Suomi-Salama]

Siis jos lausunnot ovat tota luokkaa, niin ei hyvää päivää. Mitäköhän mieltä on vertailla kokonaisväkiluvultaan täysin toisissa mittasuhteissa olevia Ranskaa ja Isoa-Britanniaa? Siis edes suhteelliselta osin? Mitä tuolla pyritään edes argumentoimaan? Edes absoluuttisten lukujen vertailu on täysin pölhöläisten hommaa.

Asiaa varmaan on täällä jo käsitelty, mutta pitipähän kommentoida.

Ei ole käsitelty. Tuo Sadankomitean kannanotto on kieltämättä tyypillistä, kun kannanoton antajat eivät ota nimenomaan niitä asioita huomioon, mitkä puolustuspolitiikassa ovat keskeisiä. Eli tässä tapauksessa sitä, mikä miesmäärä tarvitaan, jotta uskottava puolustus olisi ylipäätään mahdollista.

Puistattaa suorastaan ajatella, että Sadakomiteaa hyvin lähellä oleva entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on ollut suurelta osaltaan vastuussa tämän maan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Puistattaa siksi, että jos perustelut ovat hänelläkin tuota luokkaa.

 

[Yläpesä]

"Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksen mukaan miesten yleistä asevelvollisuutta eli nykyistä järjestelmää kannattaa nyt 63 prosenttia suomalaisista, kun vuosi sitten sitä kannatti vielä 73 prosenttia.

Valikoivaan varusmiespalvelukseen siirtyminen on sen sijaan nostanut nopeasti suosiotaan. Nyt sitä kannattaa 27 prosenttia, kun vuosi sitten sen puolella oli vain 16 prosenttia suomalaisista." (Iltalehti)

 

[siffa]

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kannattaa nykyisten varuskuntien säilyttämistä. Puolustusmäärärahoista Arhinmäki on valmis karsimaan asehankintojen osalta. Selvä kannanotto Arhinmäeltä. Täytyy seurata, mitä mieltä muut puolueet ovat puolustusvoimista. Erityisesti kiinnostaa, että onko yksikään puolue ehdottamassa asevelvollisuusarmeijasta luopumisesta. Täällähän on kerrottu Vihreillä olevan kannanotto siitä, että asevelvollisuusarmeijasta voitaisiin luopua. Katsotaan nyt, mitä Sinnemäki tästä asiasta lausuu ennen vaaleja.

Arhinmäki kertoi kantansa nykyisten varuskuntien säilyttämisen puolesta juuri päättyneessä TV1:n Ykkösaamussa.