Asepalvelus on vähän kuin ruotsin opiskelu lukiossa. Puolet luokasta "räkii kattoon" ja pilaa myös niiden opiskelun, jotka ovat motivoituneita. Lopulta he suorittavat B-ruotsin, mutta eivät osaa edes tilata kahvia ruotsiksi. Sama juttu on asepalveluksessa. Sinne menee nuoria miehiä joita ei koko juttu kiinnosta yhtään ja heidän ainoa motivaatio on päästä siellä mahdollisimman helpolla. Tämän takia ainoa oikea systeemi on palkka armeija tai sitten vapaaehtoisuuteen perustuva asepalvelus, jossa asepalveluksen suorittaneille annetaan muita etuja, kuten esim. huomioidaan verotuksessa.
Palkka-armeija on käytännössä mahdoton systeemi toimiakseen Suomessa mikäli olettamuksena on se, että koko Suomi on puolustamisen arvoinen maa - mikäli tehdään periaatepäätös, että 75% Suomesta voidaan jättää puolustamatta sodan syttyessä tuolloin voidaan miettiä potentiaalisena vaihtoehtona palkka-armeijaa, mutta tuolloinkin on ymmärrettävä se, että palkka-armeija ei ole mikään halpa vaihtoehto asevelvollisuusarmeijan tilalle. Niin kauan kuin ihmiset ovat sitä mieltä, että Suomi on kokonaisuudessaan puolustamisen arvoinen maa, on järkevää haudata kuvitelmat palkka-armeijasta toimivana ratkaisuna. (Tai jo nyt ollaan sillä kipurajalla, että voidaanko reserviläisten voimin puolustaa koko maata vai onko tehtävä uhrauksia tiettyjen alueiden suhteen. Joidenkin ammattilaisten mielestä tilanne on jo nyt se, että laajamittaisessa sodassa koko Suomea ei voida puolustaa - ei ole riittävästi joukkoja siihen).
Mitä nykyiseen asepalvelukseen tulee niin tilanne alkaa jo hyvin pitkälle olla se, että lähestytään sitä vapaaehtoisuutta, koska kovin moni raakataan tavalla tai toisella pois joukosta - joten toivomuksesi on lähellä toteutumista pois lukien se, että hyötyä ei suuremmin tule verotuksellisessa mielessä. (Itse asiassa se joka ei suorita asepalvelusta vaan saa vapautuksen jollain perusteella on suurin hyötyjä).
Kyse on siis valinnoista ja jos katsotaan, että Suomi on puolustamisen arvoinen maa ainoa toimiva ja kustannustehokas vaihtoehto on nykymuotoinen järjestelmä, palkka-armeija ei todellakaan ole kilpailukykyinen tähän verrattuna. (Toki nykyistäkin voi ja pitää kehittää mutta en ihan heti lähtisi lakkauttamaan sitä).
Ei ole mitään järkeä hukata resuja ja rahaa siihen, että koko ikäluokka yritetään kouluttaa, kun siitä ei ole mitään hyötyä Suomelle. Pitäisi ajatella kokonaisuutta. Lisäksi Suomen pitäisi tehdä kuten Ruotsi eli satsata moderniin aseistukseen, koska oikeasti vaaratilanteen tapahtuessa ei sotia enää käydä miesvoimilla. Suomi tarvitsee muutenkin mahdollisessa konfliktitilanteessa ulkopuolista apua, koska nykypäivän sodankäynnillä Suomen kaltainen maa on yksinkertaisen helppo valloittaa. Sen takia ihmettelen, että Suomessa vastustetaan NATO jäsenyyttä niin paljon.
Viestiäsi lukiessani en voi kuin miettiä, että missä vaihtoehtotodellisuudessa elät jos väität ettei sotia käydä enää miesvoimilla?
Yhtäkään teknosotaakaan ei ole voitettu pelkästään ilmapommituksin tai yleisemmin pommituksin vaan aina viimekädessä tilanteen rauhoittamiseen on tarvittu niitä maavoimien sotilaita ja yleensä hyvin paljon. ISAF-operaation aikana Afganistanissa oli parhaimmillaan noin 140 000 liittouman sotilasta, mutta silti tilanne oli se, että koko maan valvominen ja miehittäminen ja talebanien sekä paikallisten sotaloordien kukistaminen jäi puolitiehen - miehiä oli siis liian vähän. Irakissa tilanne oli (on) sama, länsimaat lähettivät sinne sotimaan ja valvomaan tilannetta reilut 100 000 sotilasta ja näiden lisäksi koulutettiin ja aseistettiin huomattava joukko irakilaisia Irakin turvallisuusjoukkoihin ja asevoimiin mutta silti lopputulema oli se, että länsivaltojen sotilaita oli erityisesti sodan alkuvaiheessa liian vähän toteuttamaan laajamittainen ja tehokas maan miehittäminen ja rauhoittaminen. Ja tilanne oli tämä vaikka pommituksissa ja maasodassa oli tuhottu alueen voimakkain aseellinen organisaatio Irakin asevoimat ja turvallisuusjoukot.
Entäpä sitten viimeisin Euroopassa käyty sota (joka tavallaan on ratkaisemattomasti kesken) eli Ukrainan sota? Siellä nähtiin mikä tilanne heikoimmillaan on jos ammattiarmeijan taistelutahto ei ole korkea ja moraali sotia on lattianrajassa - samalla myös huomattiin se, että (osin puutteista johtuen) pienikokoinen ammattiarmeija ei kyennyt organisaatiouudistuksenkaan jälkeen laajamittaiseen hyökkäyssotaan ilman pystyyn polkaistujen puolisotilaallisten joukkojen ja kansalliskaartin apua ja näiden lisäksi kymmeniä tuhansia nuoria ja hiukan vanhempia kutsuttiin reservistä palvelukseen jotta saatiin operatiivinen kokoonpano sille tasolle, että oli mahdollista ryhtyä laajamittaisempiin sotatoimiin. Ja mikä merkittävintä Ukrainan sota näytti sen, että vaikka Venäjä käyttää paljon erikoisjoukkoja operaatioissaan, laajamittaiset operaatiot suoritettiin (Krimiä lukuunottamatta) perinteisemmin voimin, joissa maavoimat kantoivat merkittävän roolin. Tosin Ukrainassa tavanomaista merkittävämmän, koska ilmavoimat ja merivoimat eivät sotatoimiin osallistuneet tietyistä syistä johtuen (ts. syy oli se, että näin kyettiin saamaan aikaan kuvitelma tilanteesta ettei Venäjän armeijalla ole roolia sodassa, yksikin venäläinen pommikone Ukrainan ilmatilassa olisi romahduttanut tämän illuusion täysin). Ja kun Suomen merkittävin uhka tulee idästä ja kun on tiedossa sodankäyntitapa jolla Venäjä sotii, niin miksi romuttaa Suomen puolustus ja perustaa tilalle palkka-armeija, joka ei ole osoittanut (etenkään) puolustussodassa toimivuuttaan?
Sen voin allekirjoittaa viestistäsi, että NATO:on on syytä hakeutua ja kalustoa on modernisoitava, mutta näitä toimenpiteitä ei pidä tehdä muiden puolustusvalmiutta ylläpitävien toimien kustannuksella.
vlad.