Arvostamasi pelaaja?

[LP#32]

Jussi Tarvainen
Jyrki Lumme
Ville Peltonen

 

[Alvajärven Urho]

Eric Perrin, ei tarvinne perusteluita?

Vierasjoukkueen paidoissa Hippoksella pyörivistä en koskaan toivo epäonnistumisia Kovasen Tom.. eikäku..

Siis oikeasti arvostan:
Jan Latvala
Kimmo Kuhta
Ville Nieminen (silleen semisti)
Jan Lundell
ja erityisesti
Jyrki Aho, vaikka ei pelaaja olekaan. En viitsi avata uutta ketjua yhtä ihmistä varten.

 

[Kaliber]

Juha-Matti Aaltonen, Mikko Kousa, Mäx Wärn + lähes tulkoon kaikki junnut. Lista ois kyllä aika pitkä joten en kaikkia viitti kirjottaa

 

[Stonemaki]

Ossi Väänänen
-Jokeri-ikoni ja kapteeni.

Riku Hahl
- Todellinen gentleman kentällä. Ei petä koskaan, oli rooli mikä tahansa. Hieno mies!

Semir Ben-Amor
- Todellinen joukkuepelaaja. Valmis mihin tahansa, kuten on nähty.

Muista Liiga-joukkueista voisi mainita pari nimeä..

Ville Nieminen
- Stanley Cup-voittaja, tekee maaleja ja raataa kentällä. Omat rakastaa, muut vihaa.

Sami Kapanen
- Ei tarvii hirveesti varmaan perustella.

 

[skriko #9]

Useampiakin voisi mainita mutta sanotaan omasta joukkueesta Jussi Markkanen.

Joukkueen osaomistaja ja huippumaalivahti. Kaverista huokuu kokemus, varmuus ja oikeanlainen rentous. Ottaen huomioon valtavan tragedian jonka läpikäyneenä edelleen huipulla, osaa varmasti laittaa asiat oikeaan perspektiivin ja siintä varmasti maalivahdille on hyötyä.

Tämä mies ei sula eikä diivaile.

 

[Roku]

Vehasen Petriä arvostan tällä hetkellä eniten, vaikkei hän nyt Lukossa juuri pelaakaan. Syyt on ne samat mitkä monta kertaa olen ennenkin maininnut, eli Pete on kovalla työllä noussut maamme maalivahtieliittiin vaikka juniorikiekkoilijana Petelle ei oikein tahtonut pelipaikkaa mistään löytyäkään.

 

[Edustaja]

Jollei Michael Keränen saa näytönpaikkaa maajoukkueeseen. On systeemissä jotain rakenteellista vikaa. Paremmat kädet kuin JMAaltosella, muuten häviää vielä hänelle. Niinimäki on täysi puukäsi Keräsen rinnalla.

 

[Vanhapuuma]

Rajoitetaan nyt ainakin tarkastelua nykyisiin pelaajiin, ja koska ollaan Liiga-osiossa, niin vain tämänhetkisistä liigapelaajista nostan muutaman esiin. Oman joukkueen ulkopuolelta myös. Eivät ole missään erityisessä järjestyksessä.

Ossi Väänänen
- Aina pitänyt pelaajasta, huippupakki liigassa.

Tuomas Vänttinen
- Tuskin olen ainoa JYP-kannattaja, joka ottaisi Vänän takaisin JYPiin milloin tahansa. Huikea taistelija.

Olli Malmivaara
- No, pelaa nyt Bluesissa, joten menee rajauksesta läpi. Suosikkipelaajiani JYPissä. HMV? Ehkä, mutta oli aina luotettava pakki tilanteessa kuin tilanteessa.

Toni Kähkönen
- Ymmärrän Blues-fanien närän. Esimerkillinen pelaaja.

Camilo Miettinen
- Jostakin syystä mielessäni Blues-ikoni Kähkösen tavoin, ironista vain, että kummatkaan eivät pelaa enää Bluesissa.

Ville Koho
- SaiPa-ikoni, arvostan.

Ville Nieminen
- Kaikessa ärsyttävyydessään silti kova äijä.

Tuomas Pihlman
- Harmittaa Pilen puolesta ikävä loukkaantuminen muutama vuosi takaperin, oli ehkä elämänsä kunnossa ennen sitä, eikä ole aallonpohjasta oikein enää noussut.

 

[Fordél]

Tähän voisi kirjottaa pitkän listan, jossa olisivat mm. Petu Nummelin, Ville Koho, Eric Perrin jne. Päädyn kuitenkin kirjoittamaan yhden nimen, koska häneessä yhdistyy oikeastaan kaikki mitä urheilijassa arvostan:

Ville Nieminen

Sen verran olen realisti, etten uskon Ilveksen vievän vielä tänä vuotena mestaruutta. Näin ollen toivon ihan vain Ville Niemisen takia, että Tappara voittaisi mestaruuden. Niemisellä on valtava tahto, hyvä peliäly, esimerkillinen asenne, hyvät johtajaominaisuudet, karismaattisuus, urheilullisuus ja suuri intohimo lajia nimeltä jääkiekko kohtaan. Samaan aikaan Nieminen on myös todella persoonallisinen tapaus, jolla on myös paljon omia näkymyksiä jääkiekosta. Monesti persoonalliset tapaukset ovat kaikkea muuta kuin esimerkillisiä asenteeltaan, urheilullisia eivätkä omaa niin vahvaa tahtotasoa. Niemisessä siis yhdistyy nämä "molemmat puolet", mikä tekee hänestä hyvin poikkeuksellisen pelaajan. Parasta on se, että taiston tauottua Nieminen osaa selkä suorassa myöntää tappiot ja vielä nopeasti analysoida mikä meni vikaan. Kaiken järjen mukaan pelaajauransa jälkeen hänestä tulee arvostettu ja osaava valmentaja.

Jos Tappara voittaa tällä kaudella mestaruuden, olen aivan varma, että muutama kyynel tippuu poskea pitkin. Kiitos siitä kuuluu vain Ville Niemiselle, etenkin sille virneelle ja tuuletukselle kun Kanada-malja nousee ilmaan. Siihen kiteytyy aikalailla kaikki se miksi urheilua on niin hienoa seurata.

 

[sekolust]

Karsin nyt tarkoituksella "omat pelaajat" pois ja keskityn vain liigaa tällä hetkellä pelaaviin. Muuten tässä kirjoitettaisiin vielä huomennakin tarinaa.

Ville Nieminen
Vääntää äärimmäisen kovalla asenteella aina. Kun pelitaidot eivät aikanaan olleet riittävällä tasolla, treenasin aivan hulluna ja juoksi portaita lisäpainojen kanssa. Kun paikkaa ei heti auringosta tullut, hioi hän peliään farmissa vuositolkulla. Kun peli on luonteeltaan muuttunut, on hän kehittänyt mielenmaisemaansa pelikirjojen osalta. Nuo kertovat jotain siitä päättäväisyydestä, jolla hän vääntää.

Luonnollisesti peli kaukalossa vastaa tuota mielikuvaa. Repii, raastaa, rikkoo ja aina antaa kaikkensa. Varmaan epätshekkimäisin mahdollinen pelaaja asenteensa puolesta, näin kieli poskella heitettynä. Välillä Niemisen peli menee yli ja tuolloin voi sattua näitä Pentikäiseen kohdistuneita taklauksia.

Tässä sitten on yksi Niemisen muista hyvistä puolista. Hän on haastatteluissa rehellinen, avoin ja sanavalmis. Jos hän tietää perseilleensä kaukalossa, hän sanoo sen. Jos oma joukkue on hävinnyt mestaruuden, hän toteaa rehdisti miksi näin kävi. Vähemmän vakavissa tilanteissa sitten vitsi lentää ja herjaa on hauska kuunnella.

Toni Söderholm

Harvinaisen paljon edustamansa seuran näköinen pelaaja. Ruotsinkielinen, syntynyt varakkaaseen paikkaan Kauniaisiin ja edustanut samaa seuraa junnuista asti. Jotenkin tuossa on hyvin paljon samaa kuin Väänäsessä näiltä osin: lähes stereotyyppinen oman seuransa edustaja, jolle tuntuu merkkaavan muutkin asiat kuin vain liksa.

Kaukalossa mies on pystynyt tekemään käytännössä vuodesta toiseen kovaa jälkeä. Yksi heikompi hetki tuossa välissä oli ulkomaiden jälkeen, mutta se selittynee luonnollisilla asioilla. Pystynyt myös siirtämään pelinsä pleijareihin asti, mistä osoituksena mm. Jari Kurrin nimeä kantava pysti palkintokaapissa.

Kaukalon ulkopuolellakaan mies ei ole mikään tuppisuu tai Aki Bergin klooni. Varsin pätevän kuvan mies on antanut itsestään kommentaattorin hommissa ja muita vastaavia tehtäviä vääntäessä. Mä melkein olen pettynyt, jos tuota miestä ei uran jälkeen nähdä säännöllisesti kiekkoaiheissa studiossa, molemmin kielin. Sen verran paljon miehellä on näkemystä, kykyä ajatella ja samalla munaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tuolla olisi oikeasti annettavaa, toisin kuin näillä joojoo-miehillä.

Jussi Markkanen

Onhan tuossa nyt jotain hienoa. Pitkän kiertueen jälkeen mies lopulta palaa omaan seuraansa ja pystyy, ainakin lyhyen aluen perusteella, olemaan kentällä oikea vahvistus. Pieni tahra tullee aikoinaan Jokereihin tehdystä pahvista, mutta luulisi tuota voivan perustella järkisyin. Olihan perhe juuri lisääntynyt ja tuolloin Jokereissa oli varmasti suurin setelituppo ja kovimmat haasteet tarjolla.

Mies on myös pystynyt nousemaan niin hyvin suuren surun keskeltä ylös kuin vain on mahdollista. Pojan traaginen kuolema on aivan varmasti sellainen asia, jonka jälkeen kiekko ei tunnu missään. Kaikesta tuosta huolimatta hän on pystynyt nousemaan takaisin jaloilleen, torjumaan hyvällä tasolla ja antanut muutaman haastattelun, joiden uskon aivan varmasti olevan positiivinen voimavara vastaavan kokeneille.

Masi Marjamäki

Eihän tuo mikään helvetin taitava ole tai juhli mestaruuksia joka kevät. Sen sijaan pelaajatyyppinä aivan mahtava tekele. Juuri tällaisia pelaajia jokainen joukkue tarvitsee sarjasta riippumatta.

Kentällä mies antaa kaikkensa. Vaikka joukkue ei pärjäisi ja oma terveyskään ei parhaalla mahdollisella tasolla ole, niin tuumaakaan ei anneta periksi. Samalla mies tuntuu tekevän ketjukavereistaan tuuman verran pidempiä ja muutaman askeleen verran rohkeampia. Liikaa ei pelaajia, jotka tuohon pystyvät ilman, että olisivat muutoin rasite joukkueelleen. Kyllähän jonkun Jon Mirastyn kanssa voi pelata rohkeasti, mutta käytännöllisesti katsoen kärsiä alivoimasta.

Mulle on myös välittynyt kuva rehellisestä pelaajasta. Jos tarve tulee, hän on valmis vastaamaan teoistaan ja ottamaan vastuun. Mua suorastaan lämmitti miehen toiminta Krepsiä vastaan tuossa muutama vuosi takaperin: hän tiesi tehneensä väärin aiemmin ja ei pakoillut vastuutaan. Vaikka periaatteessa kyseessä ei ollut mikään spontaani tunnekuohu, jokainen tiesi pelin hengen. Tällainen toiminta on katoavaa luonnonvaraa, valitettavasti.

Ville Uusitalo

Ei tuosta pitänyt ikinä tulla liigakiekkoilijaa. Sarjatasot olivat junnudivareita, Suomen alasarjoja, kiekon pikkumaita ja vastaavaa. Kokoakaan ei liiemmin ollut ja aluksi kuntokaan ei ollut kovin rautainen. Lopulta sitten mies havahtui tilanteeseensa, alkoi treenaamaan ja vietti äärimmäisen kovaa urheilijan elämää olematta silti liigakiekkoilija. Lopulta liigaovet avautuivat, tosin eivät helpoimman kautta. Oikeastaan vasta neljännellä liigakaudella alkoi tulemaan "jotakin", toki kolmas oli jo ihan passeli.

Äärimmäisen hyvä esimerkki siitä, kuinka pitkälle sinnikkyydellä voi päästä. Uusitalon kohdalla se tarkoitti pelailun muuttumista kanisterin nostoon kotihallissa C-rinnassa. Ja tuo tosiaan tuli vain äärimmäisen kovan työn ja tinkimättömän asenteen kautta. Yhtäkään asiaa hän ei ole ilmaiseksi saanut, vaan kaikesta hän on maksanut kovaa hintaa hien, kyynelten ja veren muodossa.

Luonnollisesti tuo kova työnteko on tarkoittanut sitä, että pelaajana Uusitalo on ollut äärimmäisen esimerkillinen. Aivan varmasti se junnuista nouseva lupaus miettii kaksi kertaa harjoittelua kun vieressä on Uusitalon kaltainen kaveri. Kun suukin käy, niin aivan turhaan ei tuo ole itseoikeutettu kapteeni Porissa.

Itse pidän myös siitä, millaisen mielikuvan olen saanut Uusitalon suhtautumisesta Ässiin. Mun mielikuvissa mies on äärimmäisen lojaali sitä seuraa kohtaan, joka lopulta luotti häneen ja teki hänestä oikean liigapelaajan. Tuo huokuu kaikista haatatteluista, sanomisista ja tekemisistä. Porilainen se ei ole, mutta niin todellinen patasydän kuin vain ulkopuolelta tullut voi olla.

 

[MustatKortit]

...
Ville Uusitalo
...Itse pidän myös siitä, millaisen mielikuvan olen saanut Uusitalon suhtautumisesta Ässiin. Mun mielikuvissa mies on äärimmäisen lojaali sitä seuraa kohtaan, joka lopulta luotti häneen ja teki hänestä oikean liigapelaajan. Tuo huokuu kaikista haatatteluista, sanomisista ja tekemisistä. Porilainen se ei ole, mutta niin todellinen patasydän kuin vain ulkopuolelta tullut voi olla.

Joo, tämä kyllä välittyy Villestä aika hyvin.

Yksi nimi, jonka haluan omasta toimestani tässä ketjussa mainita on Aki Uusikartano.

"Pappaa" arvostan hänen koko uransa ajalta, ei siis pelkästään Ässä-kausilta. AUK on pelaaja, johon joukkue ja joukkueen fanit voivat aina luottaa, luotettava alivoimalla, luotettava pelin loppuhetkillä. Akin heikoinkin peli on yleensä vahvaa perussuorittamista. Toimii isähahmona nuoremmille, Ässissä aikanaan mm. Armialle, nyt Lukossa Aleksi Saarelalle.

AUK:lla on myös tapana olla niissä joukkueissa, jotka menevät pidemmälle keväällä, sattumaako? Nyt Aki on sitten uuden haasteen edessä Lukossa, Mika "midas" Toivolan tehtyä periaatepäätöksen, että Pappa vaihtuu Ässissä nuorempaan painokseen samasta pelaajatyypistä, eli Henri Heinoon.

Uskoisin, että Uusikartano on varsin arvostettu pelaaja omassa roolissaan, seura- ja fanitusrajojen yli. Kuten sanottua, luotettavuuden perikuva.

 

[peruspata]

Uusikartanon kanssa on sama tilanne kuin suhtautumisessa Shaun Heshkaan. Ei ole väliä, missä pelaa, joka tapauksessa kunnioitus hipoo terveen rajoja.

En usko sen olevan sattumaa, että Aki Uusikartanon edustamat joukkueet ovat joskus voittaneet jotain.

 

[August]

Sami Kapanen

 

[puuha-pete]

Vänttinen, Koho ja Söderholm varmaan aika monille on sellaisia pelaajia, joita kunnioitetaan seurasta huolimatta. Itse arvostan jostain syystä Markus Kankaanperän aika korkealle ja ottaisin koska vain takaisin Kerhoon. Juurikin sellainen kovaluinen omanpään pelaaja, joka on tärkeä joukkueelle.

Kunniamaininta Jan Latvalalle.

 

[#87-]

Boris Rousson!

 

[Lampinen]

Jarkko Immonen

Se oikea, jos joku sattuuu miettimään. Tehnyt huikean uran Jyväskylässä ja tehnyt hyvin selväksi, että ainoa paikka missä pelaa Liigaa on Jyväskylä. Johdatti JYPin historiansa ensimmäiseen mestaruuteen huikealla tavalla. Oli aikoinaan Seppäsen ykköstarget kun alkoivat ottamaan taloudellisia riskejä ja tällä hetkellä kaikki tietää missä ollaan. Oli yksi tärkeimmistä syistä, miksi JYP nousi kärkikategoriaan liigan mittapuulla mitattuna. Ei ole tietääkseni ikinä ollut huono kovissa paikoissa.

Tuomas Vänttinen

Paljon Vänttistä on kehuttu, mutta laitetaan lisää tulemaan. Joukkuepelaaja viimeisen päälle. Ottaa aina mielummin mustelman kuin päästää kiekon selkänsä taakse. Tämän lisäksi elävästi jäänyt kausi mieleen kun muodosti huikean trion yhdessä Tommi Hannuksen ja Ilari Filppulan kanssa. Harmi, että seurajohto meni sössimään Vänän muualle.

Sinuhe Wallinheimo

Show-miestä ei voi unohtaa ikinä. Pelin ja muun härpäkkeen lisäksi piti kauan heikkoa JYPiä yksin pystyssä. Onneksi sai kruunun upealle uralleen mestaruuden muodossa. Sen tämä #72 oli ansainnut.

JP Hytönen

JYPin kapteeni, huikea mies. Antaa aina kaikkensa kentällä ja myös kädet alkoivat pehmetä iän myötä. Täydellinen kapteeni.

Jari Viuhkola

Jostain syystä ainoa Kärppä, mistä olen aina pitänyt. Kapteeni ja tuntuu olevan aina se mies joka on valokeilassa kun aletaan pelaamaan ns. tosipelejä. Haastattelujen perusteella hyvin sympaattinen oloinen kaveri. Todella suuri harmi, että selkä on oikutellut.

 

[Fremont]

En usko, että Aki Uusikartanon edustamat joukkueet ovat joskus voittaneet jotain.

Luulo ei ole tiedon väärti.

Uraansa jatkavista arvostusta saavat mm.

- Jan Latvala
- Brian Willsie
- Toni Söderholm
- Shaone Morrisonn
- Toni Kähkönen
- Mikko Luoma
- Harri Tikkanen

Aika puolustajapainotteiseksi näköjään menee.

 

[MustatKortit]

Luulo ei ole tiedon väärti...

Eiköhän tuo peruspadan AUK-kommentti ollut joko jotain outoa vitsailua tai sitten vaan jonkin sortin kirjoitusvirhe.

AUK on oikeinkin menestynyt pelaaja, löytyy niin mestaruuksia, kuin finaalipaikkojakin.

 

[peruspata]

Eiköhän tuo peruspadan AUK-kommentti ollut joko jotain outoa vitsailua tai sitten vaan jonkin sortin kirjoitusvirhe.

AUL on oikeinkin menestynyt pelaaja, löytyy niin mestaruuksia, kuin finaalipaikkojakin.

No kappas!

Muokkasin viestiä. En siis usko sen olevan sattumaa, että Uusikartanon edustamat joukkueet ovat voittaneet joskus jotain. Jostain syystä tuo olennainen osa viestiä jäi pois. No, virheitä tapahtuu.

 

[Tpip]

Lopettaneet:
Pertti Lehtonen
Darren Boyko
Jan Lundell
Raimo Helminen
Vesa Viitakoski
Juha Tuohimaa

Aktiivit:
Kimmo Kuhta
Toni Söderholm
Lennart Petrell
Camilo Miettinen

 

[Noitarumpu]

Jätän heti laskuista Kärpät, sillä en taida kyetä olemaan ihan puolueeton, samaten lopettaneet pelaajat saavat nyt jäädä, joten jäljelle jää selkeästi eräs pelaaja, jonka olen aina halunnut Kärppiin, mutta ei tule näemmä ikinä toteutumaan. Vastaan tulee myös pikkuhiljaa ikä ja kuntokin. Jokereiden Jani Rita on ehdoton suosikkini muiden joukkueiden pelaajista. Toki ei enää niin loistava kuin vuosia sitten, mutta näyttää vieläkin silti kelpo pelaajalta.

Kärpät on aika pienikokoista ja ehkä vähemmän fyysistä porukkaakin ollut, joten Ritaa olen haaveillut, koska sopii kuin voisula parsakaaliin. Kehitystä Kärpissä on tapahtunut, mutta vieläkin mulle Rita kelpaisi. Ei mikään maalitykki, mutta fyysisyys ja nopeus ovat ainakin olleet ihailtavaa luokkaa.

Muistanko oikein, että hänen mahdollisuutensa änärissä pärjäämiseen menivät loukkaantumiseen? Vanha ei nyt muista sitäkään, että pelasiko Rita Leijonissa koskaan? Vähän epävarma ei-joo fiiliksissä..

niin joo...eikä vaikuta kusipäältäkään luonteeltaan, mikä on iso plussa.

 

[Jotasa]

Kärpät

Jari Viuhkola - Ollut Kärpissä liiganousussa ja kaikissa 2000-luvun mestaruuksissa ja mitaleissa mukana. Tehnyt paljon pisteitä ja taistellut alivoimalla. Loukkaantumisia on ollut pahojakin, mutta aina niistä noussut kohtuulliselle tasolle ja nyt näyttäisi olevan jopa hyvässä iskussa. Pelannut vain Kärpissä, ellei lasketa muutamaa AHL-peliä. Nöyrä taitopelaaja.

Lasse Kukkonen
Mikko Lehtonen
Juhamatti Aaltonen
Mika Pyörälä
Toni Kähkönen
Ivan Huml

Muut Liigasta

Ville Nieminen
Jere Karalahti
Ossi Väänänen
Toni Söderholm

Lopettaneita ja muita

Niklas Bäckström
Tim Thomas
Petr Tenkrat
Kimmo Kuhta
Raimo Helminen
Brett Lievers
Vesa Viitakoski
... Listaa voisi jatkaa pitkäksi, mutta jätetään tähän.

 

[Rixa88]

Alexander "Sasha" Barkov.

Pojasta polvi paranee. Itse olen ainakin viime kaudesta lähtien arvostanut Alexander Barkov junioria vaikka Tapparan miehiä olikin. Ja tuo NHL:n entry draftin #2-valinta on kova saavutus. Off-topicina: Ihmettelen että miksi pojasta käytetään samaa lempinimeä, Sashaa, kuin isästään. Ja mistä tuo Sasha on edes tullut :D

Ysivitosista myös Juuse Saros ansaitsee arvostukseni, saavuttanut jo pronssia alle 18-v MM-kisoissa ja mestaruuden A-nuorten liigassa. On tällä hetkellä jo vahva haastaja Frans Tuohimaalle HPK:n ykkösveskarin paikasta.

Teemu Selänne, 43, on vanhempi kuin yllä mainitut kaverit yhteensä mutta silti tarvitsi harjoitusmatsissa vain 48 sekuntia tehdäkseen ensimmäisen maalin. Mielenkiinnolla odotan että millaisia otteita esittää varsinaisen kauden alettua.

Pekka Rinne. Keräsi paljon voittoja joukkueelleen Nashvillessa kaudella 2011-12, mutta viime kausi taisi mennä vähän heikommin.

Pavel Datsyuk. Ne rankkarit. Tai harhautukset läpiajoissa.

Petri Vehanen. Lähinnä 2011 maailmanmestaruuden johdosta. Päästi tuolloin pudotuspeleissä 3 ottelussa vain 2 maalia.

 

[V-G-]

Muistanko oikein, että hänen mahdollisuutensa änärissä pärjäämiseen menivät loukkaantumiseen? Vanha ei nyt muista sitäkään, että pelasiko Rita Leijonissa koskaan? Vähän epävarma ei-joo fiiliksissä..

Nahilassa oli kyllä rikkonaisia aikoja, mutta eipä tuo saanut muutenkaan oikein konettaan käyntiin. MM-kisoissa palkittiin muistaakseni vuonna 2006 (tai 2005) Suomen joukkueen turnauksen parhaana pelaajanakin, eli on pelannut.

Rita on nykyisistä Jokeri-pelaajista selkeästi myös oma lempparini mitä tulee seurastatukseen ja tyyliin.

 

[red&white]

Pojasta polvi paranee. Itse olen ainakin viime kaudesta lähtien arvostanut Alexander Barkov junioria vaikka Tapparan miehiä olikin. Ja tuo NHL:n entry draftin #2-valinta on kova saavutus. Off-topicina: Ihmettelen että miksi pojasta käytetään samaa lempinimeä, Sashaa, kuin isästään. Ja mistä tuo Sasha on edes tullut :D

Jos en aivan väärässä ole niin "Sasha" on yleislempinimi Venäjällä Alexander-nimisille miehille. Muista lapsuudestani, kun naapurissa asui venäläinen perhe, jossa oli samanikäinen kolli, yllättäen nimeltään Alexander. Myös häntä kutsuttiin kavereiden ja perheen kesken Sashaksi.

Ettei ihan offtopiciksi mene niin:

Toni Söderholm - Joka valmentajan ihannepelaaja, tekee töitä illasta toiseen, pitämättä itsestään meteliä.
Jere Karalahti - Pitkän ja kivisen tien kulkija, joka on tehnyt ison duunin urallaan.
Fredrik Norrena & Jussi Markkanen - Kokeneet ketut, jotka ovat pelanneet monia monia vuosia huipputasolla ja palanneet juurilleen.
Filip Riska - kts. Söderholm. Aivan erityyppinen, eri pelipaikalta, mutta takuuvarma suorittaja illasta toiseen. Loitava omassa roolissaan.