Ei se ole ihan noin yksinkertaista. Lähtökohta on se että kaikki kentät ovat plussalla tehotilastossa tai ainakin tasoissa (erikoistilanteet poislukien) ja jos kädellisiä miehiä ei riitä kolmoseen tarpeeksi niin sitten on parempi lähteä siitä että ainakin minimoidaan vastustajan maalintekeminen.
Jos Bluesilla olisi pistää kolme hyvää hyökkäävää kenttää niin ehdottomasti niin mutta onko meillä materiaalia siihen? Minusta ei ole.
Lisäksi täytyy muistaa että esim. neloskenttä ei ole puhdas jarrukenttä vaan enemmänkin ns. energiakenttä joka taklaa ja rouhii sen 5-10min matsista pitäen huoli ettei omissa soi. Perinteinen jarrukenttähän lyödään vastustajan ykköstä vastaan tarkoituksenaan nollata se, kolmosessa pitää olla oikeasti hyviä jarrumiehiä eikä vaan kädettömiä koohottajia jotka eivät hyökkäyspäässä saa mitään aikaan.
JA:ssa on vielä valitettavan yleistä tämä mustavalkoinen ajattelu eli jos pelaaja ei ole hyvä hyökkäyspäässä niin hän on automaattisesti hyvä jarruketjun pelaaja.
Itse näen tilanteen siten että kolmonen on puhdas jarrukenttä jossa pelaa Töykkälän ja Kukin kaltaisia tyyppejä jotka eivät ole ihan kassalla omassa päässä.
Neloseen voi sitten laittaa Lostedtin tyyppisiä energiapelaajia jotka eivät edes yritä pelata kiekkoa vaan rikkovat vastustajaa ja sen peliä.
Mielestäni Osalan potentiaali menee hukkaan ellei pääse pelaamaan isoja minuutteja kädellisten pelaajien kanssa, Osalan peluuttaminen jonkun Töykkälän ketjussa on aika tuhlausta.
Jos Bluesilla olisi pistää kolme hyvää hyökkäävää kenttää niin ehdottomasti niin mutta onko meillä materiaalia siihen? Minusta ei ole.
Lisäksi täytyy muistaa että esim. neloskenttä ei ole puhdas jarrukenttä vaan enemmänkin ns. energiakenttä joka taklaa ja rouhii sen 5-10min matsista pitäen huoli ettei omissa soi. Perinteinen jarrukenttähän lyödään vastustajan ykköstä vastaan tarkoituksenaan nollata se, kolmosessa pitää olla oikeasti hyviä jarrumiehiä eikä vaan kädettömiä koohottajia jotka eivät hyökkäyspäässä saa mitään aikaan.
JA:ssa on vielä valitettavan yleistä tämä mustavalkoinen ajattelu eli jos pelaaja ei ole hyvä hyökkäyspäässä niin hän on automaattisesti hyvä jarruketjun pelaaja.
Itse näen tilanteen siten että kolmonen on puhdas jarrukenttä jossa pelaa Töykkälän ja Kukin kaltaisia tyyppejä jotka eivät ole ihan kassalla omassa päässä.
Neloseen voi sitten laittaa Lostedtin tyyppisiä energiapelaajia jotka eivät edes yritä pelata kiekkoa vaan rikkovat vastustajaa ja sen peliä.
Mielestäni Osalan potentiaali menee hukkaan ellei pääse pelaamaan isoja minuutteja kädellisten pelaajien kanssa, Osalan peluuttaminen jonkun Töykkälän ketjussa on aika tuhlausta.