Atulta puuttuu intohimo valmentamiseen ja se näkyy. Jos ei ole aivan pakko johonkin joukkueeseen liittyvään toimintaan osallistua, hän ei siihen yleensä osallistu, vaan esim. nuorten testejä tai muita oheisharjoitteita vetää muut koutsit. Siinä ei sinänsä olekaan mitään erikoista, koska näin tehdään muuallakin, mutta yksi asia, mikä Atun erottaa oikeasti menestyvistä valmentajista, on intohimo ja innostus. Ja se tarttuu myös ympärillä oleviin. Valmentaja on paikalla, koska haluaa olla, ei siksi, että on pakko. Ja kun intohimoa ja innostusta ei ole, se se vasta tarttuukin. Muille saattaa helposti tulla tunne, ettei sitä toista oikeasti kiinnosta onnistunko minä vai en. Ja kun nämä asiat kertautuvat toistuvasti, se vaikuttaa koko ilmapiiriin, vaikka mitään kriisiä ei olisikaan. Ja tässä tulee niitä pieniä eroja suhteessa muihin. Kun ihmiset ovat innoissaan, he tekevät ne kaikkein pienimmätkin asiat huolella ja kun taas ei olla niin innoissaan, tehdään nopeasti jutut alta pois ja keksitään jotain muuta mielekkäämpää tekemistä. Nämä ovat usein juuri niitä juttuja, jotka korostuvat menestyneissä ja menestymättömissä jengeissä ja näistä syntyy kauden aikana isoja eroja esim. sarjataulukkoon.
Ymmärrykseni mukaan Atu on viime vuosina lähes aina alussa nostanut (yleensä aiemmin kriisissä olleen ja vähän alakuloisen) joukkueen vaatimustasoa ja antanut itsestään jämäkän ja reilun kuvan. Tällä saavutetaan joukkueen luottamus. Mutta melko nopeasti on menty siihen, että apuvalmennuksen vastuulle delegoidut asiat jäävät kokonaan heidän vastuulleen ja päävalmentajan vastuut pienenevät pikkuhiljaa. Toki hän paperilla on edelleen päävastuussa, mutta apuvalmentajilla on poikkeuksellisen suuri rooli kaikessa tekemisessä. Sinänsähän delegoinnissa ei ole mitään huonoa, mutta jos se perustana on se, ettei itse tarvitse tai jaksa tehdä, niin onhan se erikoista. Eikä Atu mikään pelikirjavelho ole, hänhän ei kuulemma edes katso juurikaan pelejä. Monet muut koutsit taas katsovat joskus vähän liikaakin, koska haluavat kehittää oma duuniaan ja peliä. Selin ei näin toimi.
Edellä kirjoittamani asiat ovat toki toisen käden tietoja eivätkä välttämättä mikään absoluuttinen totuus. Mutta jos samaa kuulee useammastakin paikasta, pakko niissä on joku totuus olla. Ei kukaan Atua ole suoranaisesti edes haukkunut. Enemmänkin nuo kirjoittamani asiat ovat sellaisia, mitkä ovat käyneet ilmi, kun on puhuttu Selinistä ja millainen koutsi hän on. Vailla intohimoa ja laiska ovat tulleet monesti esiin. Ja kun Selinin jengejä on viime vuosina katsonut, ei mulla ole vaikeuksia ostaa noita väittämiä. Mukava kaveri, mutta korkeintaan keskinkertainen valmentaja. Ehkä pitäisi välillä tehdä jotain muuta, jotta kipinä syttyisi taas? Päävalmentajan vaikutus koko joukkueen tekemiseen on todella suuri. Kyllä pelaajat ansaitsisivat tiiminjohtajan, joka omalla esimerkillään innostaa vaikeillakin hetkillä. Onko teidän mielestänne Selin tällainen henkilö? Minun mielestäni ei ole. Toivottavasti teiltä löytyy sellainen tyyppi valmennuksesta. Ja toivottavasti teillä on siellä Porissa ollut etukäteen tiedossa nämä Atun systeemit. Meillä ei HIFK:ssa tainnut olla, kun Nybondaksella oli kiire Selin Törmäsen tilalle nopeasti saada. Äkkiä vaan nimi lappuun, mitäs sitä pieniin sivuseikkoihin kuten pelitapa-asioihin tai muihin taustajuttuihin huomiota kiinnittämään. Ja monohan se sitten lopulta HIFK:sta heilahti, kun joukkue oli apaattinen ja löysähkö sekä henkisesti että pelillisesti. Kun ei sekään loputtomiin käy, että muu valmennus on lopulta se, jolle pelaajat käytännössä vastaavat ja joka heitä kehittää, mutta otteluihin tulee sitten joku sanomaan viimeisen sanan. Tai vain murahtamaan ja pitämään pressit.
